Käyttäydyn kuin idiootti tyttären poikaystävän läsnäollessa
Mitä helvettiä? Mä en jotenkin osaa olla oma itseni vaan jännitän, sössötän ja annan muutenkin idiootin kuvan itsestäni.
Kohtalotovereita? Ja miten tästä eroon?
Kommentit (12)
Ihan luonnollista ja symppistä. Vävystä huolehtiminen on omien geenien suojelemista.
Mä oon hölmöillyt monia juttuja lapseeni liittyen, mutta sen oon hoitanut hyvin, että kavereille ja tyttöystäville oon se mulava tyyopi joka on sopivsn kiinnostunut nuorten asioista.
ja parempi varmasti hösääminen kuin välinpitämättömyys.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäydyn ihan normaalisti, kolme vuotta nuo on jo seurustelleet. Tyrkytän aina ruokaa vaikka poikaystävä kieltää ettei ole nälkä. Poikaystävän äiti sanoi, että pojalla on AINA nälkä vaikka väittää ettei ole. Ostan spessuruokia ja -herkkuja myös silloin kun jamppa on meillä.
No hei, mäkin yritän kyllä. Poika on söpö ja oikein mieluisa kumppani tytölle.
Ilman muuta hössötystä mieluummin kuin välinpitämättömyyttä. Älä yritä olla cool. Siitä ne nuoret tykkää vielä vähemmän. Näkevät kyllä jos yrität esittää jotain. Ole vain oma, nolo itsesi :)
Harmi, nyt se ei ehkä haluakaan panna sun kanssa?
No leikki leikkinä, mutta kuulostaa siltä, että olet jotenkin ihastunut vävykandidaattiin. Tutkiskele itseäsi rehellisesti, ja mieti miksi et osaa olla oma itsesi pojan edessä.
Vierailija kirjoitti:
Harmi, nyt se ei ehkä haluakaan panna sun kanssa?
No leikki leikkinä, mutta kuulostaa siltä, että olet jotenkin ihastunut vävykandidaattiin. Tutkiskele itseäsi rehellisesti, ja mieti miksi et osaa olla oma itsesi pojan edessä.
Mutta: kannattaisiko ihastuksesta kuitenkin kertoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi, nyt se ei ehkä haluakaan panna sun kanssa?
No leikki leikkinä, mutta kuulostaa siltä, että olet jotenkin ihastunut vävykandidaattiin. Tutkiskele itseäsi rehellisesti, ja mieti miksi et osaa olla oma itsesi pojan edessä.
Mutta: kannattaisiko ihastuksesta kuitenkin kertoa?
En ole ihastunut, paitsi ehkä ajatukseen heistä yhdessä, sillä tuntuvat sopivan hyvin toisilleen.
Meillä ei paljon poikaystävää edes näy, hiipii tytön huoneeseen ja pois. Välillä tyttö vie syömistä sinne. Toista vuotta ovat kuitenkin seurustelleet.
Oletko ihastunut häneen ja punastelet menemällä hämillesi. Tekeekö mielesi puristella ja nuolla hänen hikisiä palleja?
Oi kun on saanut surra kun lapset ovat vaihtaneet tyttö- ja poikaystäviään, joihin on ehtinyt kiintyä. Mutta aina on tullut sopivampi tilalle.
Käyttäydyn ihan normaalisti, kolme vuotta nuo on jo seurustelleet. Tyrkytän aina ruokaa vaikka poikaystävä kieltää ettei ole nälkä. Poikaystävän äiti sanoi, että pojalla on AINA nälkä vaikka väittää ettei ole. Ostan spessuruokia ja -herkkuja myös silloin kun jamppa on meillä.