Lue keskustelun säännöt.
Tiesitkö, että Väinämöinen oli ikis?
30.08.2018 |
Hän itse koitti vokotella Ainoa, mutta kun ei natsannut ja Aino teki itsarin, alkoi Väinämöinen varoittamaan muita ihmisiä suuren ikäeron tuomista ongelmista.
Kommentit (6)
Palstalla taitaa olla Väinämöisen sukulaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös se mennykkään niin että Aino meni vedennneitojen kanssa uimaan, istuutui rantakivelle, kivi valahti neidon alta ja Aino hukkuin kiven mukana.
Vierailija kirjoitti:
Eikös se mennykkään niin että Aino meni vedennneitojen kanssa uimaan, istuutui rantakivelle, kivi valahti neidon alta ja Aino hukkuin kiven mukana.
Aino pieraisi valtavan pierun. lennähti pierun voimasta kuuhun, ja tukehtui sinne koska kuussa ei ole ilmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se mennykkään niin että Aino meni vedennneitojen kanssa uimaan, istuutui rantakivelle, kivi valahti neidon alta ja Aino hukkuin kiven mukana.
Aino pieraisi valtavan pierun. lennähti pierun voimasta kuuhun, ja tukehtui sinne koska kuussa ei ole ilmaa.
Siinä itki impi illan, kaikerteli kaiken yötä
rannalla vesikivellä, laajalla lahen perällä.
Aamulla ani varahin katsoi tuonne niemen päähän:
kolme oli neittä niemen päässä, ne on merta kylpemässä!
Aino neiti neljänneksi, vitsan varpa viienneksi!
Heitti paitansa pajulle, hamehensa haapaselle,
sukkansa sulalle maalle, kenkänsä vesikivelle,
helmet hietarantaselle, sormukset somerikolle.
Kivi oli kirjava selällä, paasi kullan paistavainen:
kiistasi kivellen uia, tahtoi paaelle paeta.
Sitte sinne saatuansa asetaiksen istumahan
kirjavaiselle kivelle, paistavalle paaterelle:
kilahti kivi vetehen, paasi pohjahan pakeni,
neitonen kiven keralla, Aino paaen palleassa.
Siihenpä kana katosi, siihen kuoli impi rukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se mennykkään niin että Aino meni vedennneitojen kanssa uimaan, istuutui rantakivelle, kivi valahti neidon alta ja Aino hukkuin kiven mukana.
Aino pieraisi valtavan pierun. lennähti pierun voimasta kuuhun, ja tukehtui sinne koska kuussa ei ole ilmaa.
Siinä itki impi illan, kaikerteli kaiken yötä
rannalla vesikivellä, laajalla lahen perällä.
Aamulla ani varahin katsoi tuonne niemen päähän:
kolme oli neittä niemen päässä, ne on merta kylpemässä!
Aino neiti neljänneksi, vitsan varpa viienneksi!
Heitti paitansa pajulle, hamehensa haapaselle,
sukkansa sulalle maalle, kenkänsä vesikivelle,
helmet hietarantaselle, sormukset somerikolle.
Kivi oli kirjava selällä, paasi kullan paistavainen:
kiistasi kivellen uia, tahtoi paaelle paeta.
Sitte sinne saatuansa asetaiksen istumahan
kirjavaiselle kivelle, paistavalle paaterelle:
kilahti kivi vetehen, paasi pohjahan pakeni,
neitonen kiven keralla, Aino paaen palleassa.
Siihenpä kana katosi, siihen kuoli impi rukka.
Kuoleman porteilla Aino katui, tekoansa suri suuresti
päätti palata eläväiseksi, takaisin maalle tarpomaan:
Pakeni päästämällä pierun, Tuonelassa takatuubaa töräytti,
Liian iso leijan laski, Kuuhun lensi ja tukehtui.
Väinämöinenhän ei alunperin Ainoa alkanut vokotella vaan Joukahaisen lupaama palkinto siitä ettei laula Joukahaista suohon.