Stressaako ketään muuta viestintä jos huomaat että toinen osapuoli on erittäin fiksu, mukava ja ajan tasalla?

Vaikka eikö sen pitäisi olla päinvastoin? Huomaan että tulen todella itsetietoiseksi ja alan miettiä mitä ja miten esim . vastaan. Pelkään että jotenkin mokaan hyvän alun. Jos olen nähnyt vaivaa johonkin edelliseen asiaan ja se on mennyt hyvin, minuun ollaan tyytyväisiä ja pyydetään uutta, alan tuntea että huijaan ja kohta paljastun? Etten ole oikeasti näin hyvä ja aiheutanko pettymyksen pidemmälle mentäessä? Onko tämä juuri se huijarisyndrooma mistä on ollut puhetta vai onko tässä nyt kaksi eri asiaa päällekäin?