Nukkumaanmeno (uudehkossa suhteessa) - yhdessä vai erikseen

Vierailija kirjoitti:

Minusta kuulostaa tukahduttavalta jo ajatuskin, että pitäisi viettää illat yhteisellä sohvalla kyhnäten, ja vielä käsi kädessä siirtyä makuuhuoneeseen yhteisen peiton alle. Tuollainen liiallinen läheisyyden tarve ja kaiken ajan jakaminen veisi multa halut alta aikayksikön. Jos en omassa kodissani saisi hetkeäkään omaa aikaa, ja pitäisi olla hipsuttelemassa joka sekunti, se suhde olisi siinä.

Meikämandoliino voi juosta sun perässä ja lätkii kullilla sua. Olisit vaan ihan IIIK.

Meillä minä menen lähes poikkeuksetta ennen miestä nukkumaan, mutta miehellä on ihana tapa tulla peittelemään, eli hetkeksi halimaan, juttelemaan tms. Sitten hän palaa puuhiinsa ja minä käyn nukkumaan.

Silloin kun suhde oli tuore, mentiin oikeastaan aina yhdessä nukkumaan ja useimmiten harrastettiin seksiä ennen sitä. Nykyään oman unentarpeen mukaan, vapaapäivinä edelleen usein yhdessä. Onhan se kivaa makoilla vierekkäin odottamassa unta, mutta ei siitä kannata mitään elämän ja kuoleman kysymystä tehdä.

Minäkään en saa unta ilman miestä, mutta harvoin onneksi tarvitsekaan. Lähes poikkeuksetta samaan aikaan nukkumaan. Molemmat tosin lukee vielä sängyssä kirjaa, joten välttämättä ei nukahdeta samaan aikaan. Yhdessä 7 v, nyt naimisissa ja lapsia.

Minä en ole symbioosityyppiä, ja ahdistaa, jos mies roikkuu ja haluaisi tehdä suunnilleen käsi kädessä kaiken. Tarvitsen yksinoloaikaa, että lataudun kaikesta päivän sosiaalisuudesta. Eikö sinulla ole omia juttuja ollenkaan? Ei kai seksi ja kosketus tarvitse olla nukkumaan menoon rajoitettu.

Mun mies loukkaantuu jopa siitä, jos haluan lukea sängyssä, enkä koko ajan huomioi häntä. Ahdistavaa.