Lapsen valinnainen pitkä kieli, sujuuko teillä muilla?

Ei kannata kieltä ottaa jos motia ei ole. Mä ainakin olen tyytyväinen että ei houkuteltu lapsia ottamaan alakoulussa kieltä. Saivat sitten kasilla valita paljon suuremmasta kielivalikoimasta kielen, joka oikeasti on mieleinen. Ja jos silloin(kaan) ei kiinnosta, niin hyvä ettei ole pakko opetella.

Lähtökohtahan on se, että lasta/nuorta itseään kiinnostaa kys aineen opiskelu ja, että ns kielipäätäkin löytyy. Ei siinä vanhemman pakotukset ja halut paljoa paina.

Poika otti 4lk englannin kaveriksi saksan ja 7lk alkoi ruotsin kieli, 8lk alkaessa alkoi pitkänä valinnaisena myös venäjä.

Hyvin on sujuneet, arvosanat oli päättötodistuksessa 10. Nyt lukiossa ja venäjän jätti pois.

Viidennellä oleva poikani aloitti vuosi sitten saksan ja aika vaikeaa on ollut. Ei varmasti enää valitsisi. Oli kuitenkin itse motivoitunut. Yksi syy siihen, miksi itse suosittelin (en siis pakottanut) on se, että täällä yläkoulun luokka määräytyy sen mukaan, onko opiskellut saksaa vai ei. Saksan lukijoiden luokat ovat useimmiten selvästi rauhallisempia.

Tyttärelläni on niin pitkä kieli, että hän pystyy koskettamaan kielenkärjellä nenänpäätään. En tiedä ketään muuta, joka pystyisi samaan.

Meidän lapsilla pitkä saksa ja vitosella alkanut pitkä englanti, sitten vielä ruotsi ja toisella valinnainen venäjä.

Vanhempi on abi ja kirjoittaa sekä saksan että englannin, molemmat kielet olleet kymppejä.

Nuorempi on ehkä kiinnostuneempi luonnontieteistä, mutta hyvin nuo samaiset kielet sujuvat hänelläkin. On nyt lukion ykkösellä.

Minulla alkoi kolmosella saksa ja viidennellä englanti. Lukion jälkeen menin Sveitsiin au pairiksi ja opintojen aikana suoritin siellä harkan, valmistumien jälkeen sain sieltä töitä! Eli suosittelen pitkää kieltä, kielitaidosta on etua mutta sen kanssa pitää nähdä vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla alkoi kolmosella saksa ja viidennellä englanti. Lukion jälkeen menin Sveitsiin au pairiksi ja opintojen aikana suoritin siellä harkan, valmistumien jälkeen sain sieltä töitä! Eli suosittelen pitkää kieltä, kielitaidosta on etua mutta sen kanssa pitää nähdä vaivaa.

Oletko sinäkin ehkä Sykistä😉?

Meillä alkoi varhennettu ylimääeäinen ekalta. Siinä on ollut takkuja hetkellisesti. Nyt on uusi ope ja uusi into.

Vierailija kirjoitti:

Viidennellä oleva poikani aloitti vuosi sitten saksan ja aika vaikeaa on ollut. Ei varmasti enää valitsisi. Oli kuitenkin itse motivoitunut. Yksi syy siihen, miksi itse suosittelin (en siis pakottanut) on se, että täällä yläkoulun luokka määräytyy sen mukaan, onko opiskellut saksaa vai ei. Saksan lukijoiden luokat ovat useimmiten selvästi rauhallisempia.

Juuri tuon yläkoululuokkavalinnan takia hieman harmittelin kun lapset eivät sitä saksaa ottaneet alakoulussa. Hirvittelin mielessäni millaiselle luokalle joutuvat kun ei ole ylimääräistä kieltä + on et:ssa. Aina ennen siis oli ne rauhalliset kieliluokat ja sitten muut. Onneksemme tuo jakoperuste oli muutettu, kun esikoinen meni yläkouluun. Uskonnon mukaan lajittelu (=muut kuin ev. lut.) oli kuitenkin edelleen vallassa.

T. 2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla alkoi kolmosella saksa ja viidennellä englanti. Lukion jälkeen menin Sveitsiin au pairiksi ja opintojen aikana suoritin siellä harkan, valmistumien jälkeen sain sieltä töitä! Eli suosittelen pitkää kieltä, kielitaidosta on etua mutta sen kanssa pitää nähdä vaivaa.

Oletko sinäkin ehkä Sykistä😉?

En, olen tavallisesta helsinkiläisestä koulusta, en mistään eliittikoulusta.

Ei mitään eliittikouluja vastaan, mutta siis ihan tavallisessa suomalaisessa koulussa on hyvä opetus.

Vierailija kirjoitti:

Minulla alkoi kolmosella saksa ja viidennellä englanti. Lukion jälkeen menin Sveitsiin au pairiksi ja opintojen aikana suoritin siellä harkan, valmistumien jälkeen sain sieltä töitä! Eli suosittelen pitkää kieltä, kielitaidosta on etua mutta sen kanssa pitää nähdä vaivaa.

Tätä juuri mietin, että siitä voi olla sellaista hyötyä, mitä nyt 10-vuotias ei arvaakaan. Siksi yritän patistaa. Jos alkaa takkuilla jatkuvasti, pitää ottaa puheeksi open kanssa. Toiset kypsyvät hitaammin, eikä ole samanlaista lukupäätä, mutta pitäisikö heidät päästää aina siitä, mistä aita on matalin? Onhan se niinkin, että kaikilla paikkakunnilla ei ole vaihtoehtoja, että tuskin siinä niin hirvittävästi menettää, jos ei ylimääräisiä lue.

Kirkonkukko kirjoitti:

Tyttärelläni on niin pitkä kieli, että hän pystyy koskettamaan kielenkärjellä nenänpäätään. En tiedä ketään muuta, joka pystyisi samaan.

Vitsit, olet vitsikäs, oikea sanasieppo.

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtahan on se, että lasta/nuorta itseään kiinnostaa kys aineen opiskelu ja, että ns kielipäätäkin löytyy. Ei siinä vanhemman pakotukset ja halut paljoa paina.

Poika otti 4lk englannin kaveriksi saksan ja 7lk alkoi ruotsin kieli, 8lk alkaessa alkoi pitkänä valinnaisena myös venäjä.

Hyvin on sujuneet, arvosanat oli päättötodistuksessa 10. Nyt lukiossa ja venäjän jätti pois.

Miksi jätti venäjän pois lukiossa, jos kymppejä sai? Vaikka onhan noissakin jo työtä ja jos ottaa lukiossa matikkalinjan, niin hyvä löysätä toisaalla sitten.

Meidän poika oli peruskoulun ajan enkkuluokalla. Opiskeli siis englanniksi ja ensimmäinen vieras kieli, ranska, alkoi kolmannella. Nelosella otti toisen A-kielen, espanjan. Ja seiskalla alkoi ruotsi. Sai kaikista kielistä päättötodistukseen kympin.

Nyt lukiossa (ib) luki "pakkoruotsin" ja jätti kaikki muut kielet käytännössä pois. Opiskelee siis englanniksi ja äidinkieltä on joitakin kursseja.

Näin vanhemman näkökulmasta, ranskan opiskelu oli aika turhaa. Tosi vaikea kieli ja ehkä heillä oli aika demotivoiva opettajakin. Sen sijaan espanjassa etenivät selvästi paremmin, kieioppi on lähes sama kuin ranskassa, mutta ääntäminen ja ymmärtäminen paljon helmpompaa kuin ranskassa. Ja toki maailmassa on melkoisesti enemmän espanjaa puhuvia kuin ranskaa.

Jää nähtäväksi oliko usean kielen opiskelusta hyötyä. Täydellisyyttä hipovan englanninkielentaidon saavuttaminen on jo monesti osoittautunut hyödylliseksi. Ja luulstavasti lähteekin ulkomaille opiskelemaan, jos vaan pääsee toivomaansa yliopistoon. Onko se sitten hyvä juttu, en tiedä. Mieluusti pitäisin kotimaassa opiskelemassa.

Siis voiko enkkuluokalla aloittaa äidinkieleltään suomenkielinen lapsi?

Missä tällaista on? Ikinä kuullutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis voiko enkkuluokalla aloittaa äidinkieleltään suomenkielinen lapsi?

Missä tällaista on? Ikinä kuullutkaan.

Suurin osa ns enkkuluokilla opiskelevista ja Englantilaisen koulun oppilaista on ihan äidinkieleltään suomenkielisiä. Et taida paljon koulusta tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viidennellä oleva poikani aloitti vuosi sitten saksan ja aika vaikeaa on ollut. Ei varmasti enää valitsisi. Oli kuitenkin itse motivoitunut. Yksi syy siihen, miksi itse suosittelin (en siis pakottanut) on se, että täällä yläkoulun luokka määräytyy sen mukaan, onko opiskellut saksaa vai ei. Saksan lukijoiden luokat ovat useimmiten selvästi rauhallisempia.

Juuri tuon yläkoululuokkavalinnan takia hieman harmittelin kun lapset eivät sitä saksaa ottaneet alakoulussa. Hirvittelin mielessäni millaiselle luokalle joutuvat kun ei ole ylimääräistä kieltä + on et:ssa. Aina ennen siis oli ne rauhalliset kieliluokat ja sitten muut. Onneksemme tuo jakoperuste oli muutettu, kun esikoinen meni yläkouluun. Uskonnon mukaan lajittelu (=muut kuin ev. lut.) oli kuitenkin edelleen vallassa.

T. 2

Joo, kyllä täälläkin koulumaailma on monenmoisessa mullistuksessa eli en tiedä, onko tuota luokkajaottelua enää olemassakaan kahden vuoden kuluttua. Itse asiassa esikoiseni pääsi saksanlukijoiden luokalle, vaikkei ole saksaa lukenut, koska hänen kaveritoiveensa olivat saksanlukijoita. 

Englanti on ainoa kieli mitä oikeasti tarvitsee. Espanja on hyvä kakkonen, mutta englanti on se ensisijainen!

AP hei... Pidä huoli ensin siitä, että jälkikasvusi oppii suomen kieltä. Liian paljon näkee aikuisilla huonoa suomea..... Ei osata äidinkieltä. Noloa!

Suomi ja englanti. Muulla kielitaidolla ei tee yhtään mitään.