Onko omassa mökissä järkeä laiskalle ihmiselle?

Eli tämän kesän aikana mökkikuume on vaivannut kovasti, mutta olen miettinyt, että onko mökin omistamisessa kuitenkaan järkeä tällaiselle laiskotteluun taipuvalle ihmiselle.
Kerron hieman taustaa. Olen kotoisin pääkaupunkiseudulta, josta aikanaan muutin maakuntayliopistoon opiskelemaan. Opiskellessa tapasin mieheni ja jäimme tänne. Nyt kolmikymppisenä asumme mukavasti omakotitalossa ja tulotaso on ihan hyvä. Jälkikasvua meillä ei (vielä) ole.
Vaikka itse kasvoin etelässä, on sukuni kotoisin Pohjois-Suomesta. Pohjoisessa suvullani on mökki, jossa vietin lapsena kesiä. Muistan miten ihanaa oli uida järvessä ja paistaa lettuja kesäkeittiössä ilman kiirettä. :) Tietenkään en lapsena osallistunut niihin mökin huoltotöihin. ;) Tämä suvun mökki on kuitenkin aivan liian kaukana, että pystyisimme mieheni kanssa käymään siellä usein. Lisäksi sukuni on hieman riitaantuvaa sorttia, joten en halua puuttua mahdollisiin sukuriitoihin ja osittain siksi kiinnostusta ei ole kuulua tuon mökin vakiovieraisiin.
Oma mökki on nyt kuitenkin kovasti alkanut kiinnostaa siksi, että nykyään tuntuu siltä, että en pääse työasioista eroon kotona. Vaikka pidänkin työstäni, minulla on usein kausia, että joudun tuomaan työt kotiin ja työn ja vapaa-ajan ero on alkanut hämärtyä. Olen huomannut, että vain matkoilla pääsen irtautumaan arjesta kunnolla. Ajatus omasta mökistä veden äärellä viehättää ja olen ajatellut, että ehkäpä mökki mahdollistaisi samanlaisen irtaantumisen arjesta ja työelämästä kuin matkustelu. Taloudellisesti tähän olisi mahdollisuuksia, jos nyt ei ihan kaikilla herkuilla huvilaa siltä ihan parhaalta paikalta valitse. Esimerkiksi sähköistettyyn (hyvällä tuurilla jopa sisävessalliseen) mökkiin lammen, joen tai pienen järven rannalla noin tunnin - puolentoistatunnin matkan päästä olisi varaa ihan hyvin.
Ainoa asia mikä mietityttää on se työn määrä. Viikonloput otan mielelläni rennosti, liikun, syön hyvin ja nukun tarpeeksi.
Olen miettinyt, että kuinka liioiteltuja tarinat mökin loputtomasta työmäärästä on? Vai ovatko ne edes liioiteltuja? Onko kenelläkään laiskuuteen taipuvalla omaa mökkiä ja onko se ollut "oma paratiisi" vai enemmänkin taakka? Omakotitalon työt olemme hoitaneet ns. riittävällä tasolla, mutta emme niissäkään liikoja puunaile. Eli nurmikko leikataan, pensasaita karsitaan vuosittain sekä katto ja räystäät tarkistetaan joka vuosi jne. Mutta esim. kukkapenkkiä en jaksa laittaa ja omenapuutkin harvennamme vain parin vuoden välein.