Mitä iloa introvertille on tuttavista?

Kun ei ole muuta tekemistä niin alan pommittamaan introvertti ystävääni lukuisilla viesteillä. Hän ei edes lue niitä, se on siinä ihan parasta.

Yksi tuttuni korjasi pyörääni ilmaiseksi. Lopetin tuttavuuden, kun hän alkoi iskeä minua.

Joistain tutuista on joku vastaava hyöty, esim. hoidan heidän lasta joskus ja he minun. Sellaiset tutut on parhaita, joille voi soittaa vaikka vuoden välin jälkeen, että kun mulla on tällainen ongelma x niin mitäs nyt teen, eivätkä pistä yhtään pahakseen (vaikka en ole soitellut ja kysellyt kuulumisia pitkään aikaan). Mutta nuo on enemmän elinikäisiä kavereita/ystäviä, tutuille ei kehtaa tehdä noin.

En siis itekään pahastu, jos minuun ei ”pidetä yhteyttä” tuttujen tai kavereiden toimesta, silti saa pyytää apua tai neuvoa tarvittaessa. Soitetaan jos asiaa on, tai aikaa nähdä.

Niin siis "tuttavista" ei ole mitään sosiaalista hyötyä. Inhoan tilanteita, joissa väen väkisin yritetään sosialisoida eikä keskitytä itse asiaan. Koulussa haluan opiskella. Töissä haluan työskennellä. Salilla haluan treenata. Bussissa haluan hengähtää ja kuunnella musiikkia. Kotona on mukavaa jutella rakkaiden ihmisten kanssa, mutta muuten en rehellisesti sanottuna haluaisi. Minulle tärkeintä on pari todella läheistä ihmisuhdetta ja lemmikit. Tietenkin introvertin on jonkin verran mukauduttava yhteiskuntaan selvitäkseen.

Miksi toiset ovat introvertteja ja toiset ekstrovertteja?

Kyllä minä viihdyn ihmisten seurassa ja juttelen sujuvasti, kunhan saan olla seurassa omilla ehdoillani ja pakottamatta. Ihmisten kanssa seurustelu verottaa vaan kovasti voimavarojani ja voin 'väsähtää' yllättäen. Mukavat sosiaaliset tilanteet ovat palkitsevia, mutta uuvuttavia. Siksi huolehdin, että 'pakotie' on saatavilla; auto kotiin, rauhaisa nukkumapaikka tai muu säällinen syy vetäytyä omiin oloihin.

Mä olen introvertti ja en jaksa käydä facebookissakaan kuin kerran kahdessa viikossa - jos sitäkään.

Kuten joku jo sanoikin, t u t t a v i s t a ei ole iloa. He ovat juuri niitä, jotka imevät akut tyhjiin hetkessä, kun pitää koettaa jutella mukavia. Ystävän kanssa voi vaikka olla hiljaa, sellaista paineetonta yhdessäoloa.