Nyt olen varmaan vajonnut alemmas kuin ikinä

Mutta pyydän, rukoilkaa mun puolesta joku joka uskoo jumalaan. Olen niin loppu. 7 vuotta ykdinhuoltajana, samalla sairastaen enemmän tai vähemmän. Köyhyys sekin vuosi vuodelta pahenee eikä tästä ole ulospääsyä.
Olen sinnikäs mutta nyt tuntuu että en löydä enää mitään mistä ammentaa voimaa. Läheiset sairastaa ja isäni tekee kuolemaa.
Kesäkin meni, ei jäänyt hyviä muistoja, vain loputon huono olo ja lyijynraskas taakka harteilla. Tuntuu että en millään enää jaksa tulevaa syksyä ja talvea. Meidät on kirottu, on tuntunut jo kauan aikaa siltä.