Yhteiset rahat, mutta onko kenelläkään näin myös vanhempien ja appivanhempien kesken?
Meillä on. Ei toki koko mahdollisessa mittakaavassa, mutta pikkusummissa. Esim jos anoppi lupaa tehdä lapselle mekon, hän todennäköisesti ehtii ostamaan jo omilla rahoillaan kankaankin. Jos anoppi pyytää minua tuomaan ruokaostoksia, en tule sanoneeksi, paljonko ne maksaa. Puolin ja toisin kysytään että mitä olen velkaa, mutta kukaan ei koskaan huoli rahaa. Toimii kun kaikki ovat tasapuolisia. Samoin esim vanhasta huonekalusta pitäisi kirpparilla saada edes pieni hinta, mutta vanhemmilleni tai anoppilaan voin hyvin antaa sen ilmaiseksi. Tuntuu heti että jäipä esine kuitenkin omaan käyttöön ja vielä hyödyksi, olipa hyvä.
Kommentit (3)
Esim. tilasin valokuvia myös anopille en pyytänyt niistä rahaa. Tai jos he kaupasassa käydessään tuovat meille meidän pyytäessä jotain pientä eivät pyydä siitä rahaa yms. Mielestäni meillä ei silti missään nimessä ole yhteiset rahat. Meillä on omat ja heillä omat.
Toimii ihan arjessa ja lisäksi matkustelemme melko paljon vanhempieni kanssa ja toimii myös reissussa.
Asutaan lähekkäin ja ollaan jatkuvasti tekemisissä, joten tavaraa lainaillaan ja annetaan omaksi tarpeen mukaan. Usein kaupassa käydessä anoppi tahtoo välttämättä maksaa meidänkin ostoksia, esim. jos on lapsille jotain. Vastapainoksi me auttelemme heitä pihatöissä, ikkunanpesussa yms.