Lue keskustelun säännöt.
Mitä pieniä "älyttömyyksiä" olet tehnyt kun olet ollut omissa ajatuksissasi?
Itse yhtenä päivänä menin kotiin tultuani vessaan ja kun sain riisuttua toisen sukan pois jalastani, niin heitin sen epähuomiossa wc-pönttöön vaikka piti laittaa pyykkikoriin joka oli siinä pk:n päällä. Mietin siinä uskoakseni jotain työjuttua vielä.
Kommentit (922)
Piti viedä käsipyyhe vessan naulakkoon niin veinkin eteiseen, mies ihmetteli kotiin tullessa Muumipyyhettä takkinaulakossa kun meillä ei ole koiriakaan joiden kuratassut pitäisi pyyhkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakasteranskalaiset löytyivät seuraavana päivänä kahvikaapista.
Uuden työkaverin kanssa, minä vähän ajatuksissani
Hän: ”onko sulla muuten lapsia?”
Minä: ”on, kolme.”
Puhumme hetken lapsistamme. Ajatus iskee vasta minuutin päästä, että eihän mulla muuten olekaan kolmea lasta, vaan kaksi, mitä mä puhuin?
Minä: ”niin, äsken tossa sanoin että mulla on kolme lasta. Mutta heh, kyllä niitä vain kaksi on, en tiedä mitä ajattelin.”
Hän: ”heh, no sellasta sattuu. Mäkään en kerran muistanut mun koiraa”
Minä: ”joo, mullekin on käynyt noin.”
What, ei mulla ole koiraa eikä ole koskaan ollutkaan!
O_o
Ehkä parempi etten mee enää väsyneenä tai ylipäänsä koskaan töihin.
Nää ei ehkä ole niin ”pieniä” älyttömyyksiä, mutta...
1. Leikin esikoisen kanssa legoilla lattialla. Yhtäkkiä legojen keskelle konttaa vauva. Säikähdin ihan hirveästi, että apua meillä on hoidossa/kylässä joku vauva, jonka mä oon unohtanut kokonaan ... jaa eikun hups, se onki mun oma kuopus...
2. Mökillä saunasta tullessa - oli todella rentouttavat löylyt! - hetkinen, kuka on jättänyt jotkut vaunut meidän saunan eteen, ja siellähän on joku lapsikin!!? Ah, oma lapseni, jonka olin taas jotenkin sulkenut tietoisuudesta, huh...
3. Menin hakemaan kuopusta äidiltäni hoidosta, join kahvit keittiössä, sanoin moikka, kävelin ulos, istuin autoon ja äiti juoksee vauvan kanssa perään, että pitikö sun ottaa tämäkin? En taas muistanut koko lasta.
Nää tapahtuu aina silloin kun olen tooodella keskittynyt johonkin hommaan (kuten hyvä kirja tai Lego-leikki) tai sitten hyvin rentoutunut (äidin luona, saunan lauteilla jne). Ei varmaan tarvitse mainita montako kertaa olen viime tipassa havahtunut siihen että päiväkoti sulkeutuu kohta mutta minä edelleen haaveilemassa jossain...
Ajoin työkseni pakettiautoa ja tarkoituksenani oli viedä muutama paketti erääseen rautakauppaan mutta ajoin ajatuksissani kaupan vieressä olevaan ruokakauppaan. Ehdin jo kävellä pakettien kanssa ruokakaupan takaovelle mutta siinä vaiheessa tajusin onneksi tilanteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajettiin pitkä matka häihin ja mulla oli päällä farkut ja t-paita. Menin juhlapaikan lähellä huoltiksen vessaan vaihtamaan juhlavaatteet. Laitoin koko vaatemytyn
Ja juhlakengät myös vessankopin lavuaariin huomaamatta, että siinä oli liiketunnistin. Kastuivat, olin sitten arkivaatteissa häissä
Juuri tässä yhtenä päivänä ihan superväsyneenä raahauduin illalla suihkuun, ja suihkuun jälkeen aloin silmät rìstissä pukea pikkareita päälleni kuin paitaa. :D Kädet kerkesin laittamaan jalka-aukoista sisään, kun havahduin että mitä hittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän kotona muhkeita leoparditossuja aina. Lähdin töihin ne jalassa, soittelin parit duunipuhelut työmatkalla ja bussissa istuin ihan pokkana. Työpaikan rappukäytävässä mitkös muutkaan oli jalassa kun muhkeat leopardi-aamutossut. Onneks mies toi perässä kengät puhelun jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väsyneenä töitten jälkeen kauppaan. Ruuhka-aika, niin en saanut autoani tavalliseen paikkaan, vaan vein toiselle puolelle parkkialuetta. Kaupasta tullessa näin harmaan farkun peräpään ja vilkaisin rekkaria "ABC-12-" Joo mun on. Sitten huomasin, että perhana joku on varastanut vanteista keskiöt! Voi hemmetti! Sitten huomasin, että autossa on tummennetut takalasit... Ei mun autossa ole. Menin tarkistamaan rekkarin, ja se oli sama siihen toiseksi viimeiseen numeroon asti. Auton merkkikään ei täsmännyt. Sattui vaan olemaan harmaa farkku, niinkuin moni muukin auto nykyisin on ja rekkari viimeistä numeroa lukuun ottamatta sama. Hipsin omalle autolleni itselleni päätä puistellen ja hieman hämmennyksestä virnuillen.
Olin törmätä toiseen ihmiseen kaupassa, muutaman sentin päässä hänestä pysähdyin ja pyysi anteeksi - peilikuvaltani. Kahvilassa huomasin toisella asiakkaalla samanlaisen takin kuin itselläni. Yritin vilkuilla varovasti, mutta toinen nosti päätään aina samaan aikaan. Hetken päästä tajusin, että se seinä olikin iso peili.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auto oli varastettu työpaikan parkkipaikalta päivän aikana. Olin jo soittamassa poliisille, kun muistin jättäneeni sen huoltoon.
Olen marssinut vieraan perheen olohuoneeseen ja seisahtunut siinä hämmentyneenä, kun joku juttu ei täsmännyt. Tervehdin kuitenkin huoneesta pyyhe päällä luikahtavaa henkilöä, jota luulin kaverini sukulaiseksi. Paha vaan, että Olin unohtanut, että kaverini oli muuttanut tuosta talosta jo 2v sitten ja siellä asui aivan vieras perhe. Pahoitellen poistuin tulipunaisena paikalta. Ihme etten saanut syytettä kotirauhan rikkomisesta 😅
Olen myös juhlinut omia pyöreitä synttäreitäni paita nurinpäin. Ensin ruokaravintolassa suvun kesken ja myöhemmin kavereiden kanssa illan. Vähän nauratti kun kuvista tuon myöh.huomasin.
Töissä housunpuntista kiskoin kerran sinne pyykissä myttyyn jääneet sukkahousut kesken tärkeän myyntipalaverin. Piilotin ne käsilaukkuuni ja työkaveri kysyi itkenkö vai nauranko kun yritin vedet silmissä pidätellä naurua kaiken sen möngerrykseni jälkeen. Tiedättekö, Tuntui, että sitä sukkahousua vaan jatkui ja jatkui ja jatkui, kun sitä yritin huomaamatta pikku paniikissa kelailla, että ehtisin ennen kuin oli oma vuoro esitellä asiani muiden edessä.
Vähän samaa laatua kävi toisenkin kerran kun Miespuolinen Työkaveri kiskaisi kerran kahvihuoneessa hupparini hupusta pinkit stringit, jotka olivat jääneet sinne kuivurissa. Punastutti molempia. Näiden jälkeen olen alkanut tarkistaa pyykkini paremmin 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuusi vuotta sitten oli suuri päivä, esikoiseni kouluun tutustuminen. Laitoin illalla sellaiset pinkit pehmeät pötkilöt päähän, jotta voisin viedä lapseni kauniissa kiharapilvessä tapaamaan tulevaa opettajaansa. Aamulla join ison kupin kahvia, meikkasin ja autoin poikaa etsimään "sitä sinistä autopaitaa" kun edellisepäivänä valittu paita ei kelvannutkaan. Äkkiä katsoin kelloa että ei hitsi, meidän pitää mennä!
Autossa katsoin peiliin ja tajusin järkytyksekseni, että minulla oli yhä ne pötköt päässä! Enkä tietenkään voinut ajaessa alkaa repiä pois. Hansikaslokerossa pyöri miehen jostain saama neonvihreä lörppäpipo jonka vedin hädissäni päähän, oli muuten tyylikäs mustan nahkajakun ja punaisten avokkaiden kanssa..
Vierailija kirjoitti:
Laitoin lompakon jääkaappiin kun järjestelin tavaroita ajatuksissani.
Television kaukosäädin löytyi joskus jääkaapista pitkällisen etsinnän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vein työpaikan roskia roskikseen ja nakkasin avaimet mukana. Onneksi roskis oli niin täynnä, että sain avaimet pois. Tyhjennetään itse roskat aina viikonloppuisin, ettei jää haisemaan, koska siivooja käy tiistaisin.
Olen myöhästynyt töistä, kun olen todennut avainten tippuneen taskusta. Onneksi on ymmärtäväinen pomo. Ajoin pyörällä koko 4 km työmatkan samaa reittiä takaisin ja sitten mietin, että ehkä ne jäi sisälle. Otan avaimet kaulasta ja menen sisälle etsimään niitä...työpaikan avaimet on samassa kaulanauhassa kuin kotiavaimet ja pyörän avain. Onneksi pomolla on ymmärrystä ja huumorintajua.
On pieni ihme, että sisälle en koskaan avaimia jätä. Mulla kaikki typerimmät liittyy avaimiin.
Minulla avaimet ovat ketjulla kiinni housuissani, näin on ollut jo vuosikymmeniä, sillä tuollaiset asiat tuppaavat katoamaan minulta.
Mä unohdan aina ruuan pöydälle.
Siis oon tehnyt ison annoksen ruokaa, sitten syönyt ja unohdan sen siihen, huomaan aamulla asian.
Siis käy ihan sika usein, siks menee rahaa hukkaan.
Laitoin aamulla kahvit tippumaan, sitten aamutoimille wc, pukeutuminen jne. Kun olin valmis, kaadoin kahvit viemäriin, pesin pannun ja rupesin vasta sitten miettimään että mitäs tässä tuli tehtyä..
Puhdistin kahvinkeittimen etikalla ja unohdin täysin koko asian, kun keitin päiväkahvit. Oli pahaa!
Ostin kahvilasta laten sekä voisarven mukaan, erikoiskahvi niin sen tekemisessä menee hetki. Maksoin , otin voisarveni ja poistuin. Autossa aloin ihmetellä, että missäs kahvi?
Suihkutin hiuslakkaa kainaloon. Kirveli!
Ostin parvekkeelle amppelikukan, jonkin matkaa ajettuani jysähti oudosti. Olin sitten nostanut sen kukan hetkeksi auton katolle ja unohtanut siihen..
Tämän muistan ikuisesti. Lukiossa meidän luokalla oli poika, joka näytti ihan teini-ikäiseltä Nöpö Felixiltä flanellipaidassa ja joka oli aivan valtavan hyvä matikassa, jossa loisti opettajan suosikkina. Jotenkin se kaikkitietävyys ja viisastelu matikantunnilla ahdisti minua, kun tämän Hakalan Antin (nimi muutettu) piti koko ajan kertoa ja selventää opettajankin oppeja.
Kerran yhden tällaisen matikantunnin jälkeen seisottiin ruokajonossa ja tämä Antti seisoi minun edessä niin että tuijotin parin sentin päästä viivotinsuoraksi leikattua niskatukan rajaa ja sivusilmällä näin Nöpö Felixmäisen kaikkitietävän hymyn. Ajattelin mielessäni että ”Voi Helvetti, että mua ahdistaa tuo Hakalan Antti” mutta olinpa jotenkin niin ajatuksissani että olin sanonut sen ÄÄNEEN tämän tyypin niskaan suurinpiirtein. Havahduin siihen kun kaveri takanani töni minua, että shhhh, älä, ja itse olin ihan sumussa että mitä.
Ruokapöydässä sitten kysyin että ei voi olla totta sanoinko minä todella sen äsken ääneen tuossa suoraan sen Antin niskaan ja kaveri todisti että kyllä sanoit. Onneksi oli abivuosi, hävetti nimittäin aikalailla eikä siinä iässä ollut pokkaa mennä pyytämään anteeksikaan, mutta olihan tuo nyt ihan hirveä lipsahdus.