Mitä pieniä "älyttömyyksiä" olet tehnyt kun olet ollut omissa ajatuksissasi?

Vierailija kirjoitti:

Kaurahiutaleet kahvinkeittimen suodatinosassa on hyvin tuttu lopputulos.

Miltä maistui 😊?

Astuin vessanpönttöön. Olin ajatuksissani lakkaamassa varpaankynsiä ja nostin jalan siihen suljetun kannen päälle, paitsi että se kansi ei ollutkaan siinä...

Tiskirätti löytyy aina ihan ihmeellisistä paikoista keittiössä, kuten esim. jääkaapista.

Mietin usein että mikä kamala meteli täällä nyt taas on, kunnes tajuan että mulla on yhä kuulokkeet korvissa.

Mä en oo aamuihminen, ja sekoilen jatkuvasti kahvin keiton kanssa. 

Esim. oon tiputtanut pannun lattialle, kun tuli jotain muuta mieleen kesken kaiken, enkä tosiaan tajunnut aamupöpperössä, ettei tyhjän päällä voi vaan irrottaa otettaan pannusta. Pannu oli toki täynnä vettä, kun olin matkalla lavuaarilta keittimen luo. Onneksi ei kuitenkaan hajonnut, eikä ketään ollut näkemässä. 

Kerran mietin aamukiireessä, että pitää nopeasti hörpätä kahvikupillinen, että ehdin töihin, ja samalla tungin täyden mitallisen kahvin poroja suuhuni. Muuten olisikin ollut kätevän nopeuttava toimi, mutta maku oli aika järkky, en suosittele. 

Sama keittiövaaka käytössä sekä puurohiutaleiden että koiranruoan punnitsemiseen, ja olen jonkun kerran puurokattilaan kaatanut koiran kuivanappuloita.

Tasaiseen tahtiin ihmettelen miksi kahvi ei tipu, ja huomaan että olen muuten valmistellut keittimen, mutta en vaan ole painanut napista päälle.

Alushousut tulee usein laitettua väärinpäin (siis ei nurinpäin, vaan että vasen jalka menee oikean jalan aukosta), sen kyllä nopeasti huomaa :D

- Kävelin oman asunnon ohi ylimpään kerrokseen, ja yritin saada ovea auki.

-Ajoin pyörällä kauppaan, ja tulin kävelemällä kotiin ja luulin että pyörä on varastettu. Vanhempani tulivät käymään kylässä, ja heillekkin siitä järkyttyneenä selitin. Lähdettiin etsimään pyörää, kunnes huomasin sen siellä kaupan pihalla, ja vasta siinävaiheessa muistin että olin itse ajanut sen sinne!

Ex antoi vahingossa kerran aamutohinassa lapsille omat keskittymishäiriölääkkeensä ja veti itse lasten vitamiinikarkit. Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Viisaana leipurina mittaan ensin kakkutaikinan tarpeet valmiiksi omiin kulhoihinsa.

Viisauden kokemus keskeytyy ikävästi kun huomaa hujauttaneensa jauhot munien ja sokerin päälle, vaikka niitä ei ole vielä vaahdotettu kuten ohje määrää...

Oi ai että, tämä oli parasta mitä olen pitkiin aikoihin lukenut, "viisauden kokemus keskeytyy ikävästi" :D:D:D

Kun kävin metrolla töissä ja lippu piti näyttää lukijalle, töistä lähdettyäni useamman kerran huomasin näyttäväni lukijalle työpaikan kulkukorttia.

Muutaman kerran töistä lähtö viivästyi, kun en muistanut, mihin olin laittanut kulkukorttihihnan otettuani sen kaulasta.

Ajatuksissa myös sanat menevät sekaisin. Etenkin nuorempana, kun olin väsynyt, työ ja koti vaihtoivat keskenään paikkaa puhuessa. Esim. töistä kotiin lähtiessä sanoin muutaman kerran, että nyt on kyllä jo aika lähteä töihin.

Monesti laittanut jotain hellalle lämpiämään, mutta unohtanut laittaa hellan päälle.

Tein kerran aamiaiseksi rahkaa tarkoituksena syödä se töissä aamukahvin kanssa. Rahkaa, marjoja, vaniljasokeria. Paitsi että syödessä havaitsin laittaneeni vaniljasokerin sijaan leivinjauhetta!

Piti tehdä puuro mikrossa ja epähuomiossa jäi laittamatta vesi kaurahiutaleiden sekaan. Hiutaleet syttyivät ilmeisesti palamaan, koska kamala savupilvi pöllähti mikrosta kun avasin sen ja hiutaleet aivan mustia. Mikro haisi kamalalta varmaan vuoden.

Kuuma päivä ja viimeinen työpäivä, kesäloman kunniaksi ostin 2 lonkeroa. Lapset olivat isällään ja hekumoin ajatuksella että kotiin päästyä viskaan rintsikat ja sukat mäkeen, korkkaan kylmän juoman ja menen nautiskelemaan ilta-aurinkoon. En ollut edes humalassa , puoli tölkkiä juotu kun  nousin ja kävin nyppäisemässä kukkalaatikosta muutaman kuolleen lehden pois, sitten peruutin ja koetin istua.. tiedostin  takamukseni alla olevan pelkkää tyhjää,mutta "onnistuin pelastamaan tilanteen"tiphtamalla peffalleni kynnykselle. Juoma läikkyi rinnuksille, rääkäisin kummallisesti kuin haulikolla ammuttu varis ja takapuoleeni koski kovasti. Luulin kuitenkin kivun olevan normaalia, mutta yöllä se kävi sietämättömäksi. Häntäluu oli murtunut. En tajua, miten kohelsin noin kun lähes vesiselväkin olin,

Olen etsinyt puhelinta asunnosta, vaikka se on ollut mun taskussa - kerran oli kädessä, kun etsin puhelinta raivoisasti asunnostani, koska oli kiire. Pistin käsirasvani jääkaappiin - löysin sen vasta 2 päivän etsinnän jälkeen.

En muista kummoisempaa, mutta usein käynyt niin että kotiin tullessa olen yrittänyt avata oven auton kaukosäädinavaimella. Ja kerran meinasin lähteä miehen pitkissä kalsareissa lenkille, päällyshousut meinasi unohtua. Jotain on joskus eksynyt vahingossa pakastimeen tai jääkaappiin.

Vierailija kirjoitti:

Viikottain yritän avata kotioven työpaikan kulkulätkällä. Usein etsin paniikissa avaimia tai puhelinta, jotka on kädessä. Ostoskassi unohtuu helposti eteiseen tai pilaantuvat ruuat jäävät kassin purkamisen jälkeen jääkaapin viereen..

Munakello on ihan pakollinen.

Olen onnitellut työkaveria uudesta urasta sanomalla "kiva kun lähdet" (tarkoitus oli kehua, kun pääsi osaamistaan vastaaviin vaativimpiin töihin...), toivottanut asiakkaalle hyvää viikonloppua tiistaina, jne.

Miksi niin moni käyttää munakello? Onhan kännykässäkin ajastin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viikottain yritän avata kotioven työpaikan kulkulätkällä. Usein etsin paniikissa avaimia tai puhelinta, jotka on kädessä. Ostoskassi unohtuu helposti eteiseen tai pilaantuvat ruuat jäävät kassin purkamisen jälkeen jääkaapin viereen..

Munakello on ihan pakollinen.

Olen onnitellut työkaveria uudesta urasta sanomalla "kiva kun lähdet" (tarkoitus oli kehua, kun pääsi osaamistaan vastaaviin vaativimpiin töihin...), toivottanut asiakkaalle hyvää viikonloppua tiistaina, jne.

Miksi niin moni käyttää munakello? Onhan kännykässäkin ajastin.

a

Lähdin töihin ja ihmettelin kun metrossa jotkut teinit tirskui. Toisessa silmässäni oli meikkiä ja samoin kulmakarvoissa, mutta toinen silmä oli meikkaamatta ja koska minulla ei edes ole mitään ripsienpidennyksiä ero näkyi selvästi. Kerran  ostin R-kioskilta kahvin , maksoin ja poistuin ilman kahviani. 

Koti oven lisäksi myös ulko roskiksen kansi ei aukea auton keskuslukon avaimella. Mutta vähänkö ois kätevää, ällöttää välillä koskea niihin p#skaisiin kansiin.

Lopetin tapani poistaa silmämeikit perusrasvalla kun menin puteleista sekaisin, joo ei, mentholia sisältävä jalkarasva ei aja samaa asiaa..

Kurkkasin auton sisälle etsien jotain, ei ollut siellä joten paiskaan oven kiinni, unohdin vaan ottaa pääni auton sisältä pois, hetken soi korvissa.

Kun olin pienen vauvan isä ja vauva joskus yöllä heräsi, laitoin tutin ajatuksissani vauvan sijasta pikkusen äidin suuhun. Huomattuani (tai oikeastaan äidin huomattua) tämän, kävin väsyneenä desinfioimassa tutin ja laitoin sen ajatuksissani TOISEN KERRAN vauvan äidin suuhun.. kolmannella kerralla onnistuin m 36

Käyn melko säännöllisesti yhdessä sushiravintolassa syömässä lounasaikaan. Siellä maksetaan vasta lopuksi tiskille. Syömisen jälkeen menin maksamaan, mutta päätinkin poiketa vessassa ennen sitä. Olen jonkun matkaa kävellyt ajatuksissani kadulla, kun havahdun myyjän huutoihin perässäni. Hän oli lähtenyt juoksemaan perääni, koska olin unohtanut maksaa. Vitsit, että hävetti. Sopersin anteeksipyyntöä ja selitin, että oikeasti unohdin maksaa! Mentiin yhdessä takaisin sisälle tiskille maksamaan. Hyvin minua kohdeltiin, vaikka en tiedä uskottiinko poiskävelyäni vahingoksi. Jonkun aikaa en kehdannut käydä, kunnes taas aloin hyvien sushien houkuttelemana käymään siellä. Koskaan en ole enää unohtanut maksaa!

Olen kerran mennyt lauantaina töihin ja ihmetellyt, miksi olen yksin yhdeksän aikaan töissä. Normaalisti kun suurin osa tulee jo aiemmin.

Jääkaapin ovi auki ihmettelen usein, mitä ihmettä täältä haenkaan. Maitotölkkiä olen laittanut pyykkikoriin jääkaapin sijaan.

Kännykkö on aina hukassa. Mies soittaa siihen välillä monta kertaa päivässä, jotta se löytyisi. Harmi, että avaimet ym ei voi löytää yhtä kätevällä tavalla!

Olin odottamassa tärkeää puhelua ja piti käydä apteekissa, mukana lääkärin printtaamat paperit koska sähköisen reseptin kanssa oli jotain ongelmaa. Apteekin tiskillä sitten muistan että ne paperit jäivät keittiön pöydälle, ja kun pääsin takaisin kotiin huomasin että siellä se puhelinkin odotti...