Muistatteko kouluajoilta miten rasittavaa oli joka päivä tehdä läksyjä?

Todellakin. Ja viikonlopuksi extramäärä tehtäviä. Ihan älytöntä.

Hyvin harvoin tein läksyjä. Kopsasin aina ennen tuntia fiksuilta kavereiltani :)

Muistan, olen vieläkin helpottunut siitä ettei tarvi, vaikka kouluajoista on jo kymmeniä vuosia. Olin hyvä ja tunnollinen oppilas, läksyihin meni monesti tunteja, etenkin lukioaikoina.

Muistan. Tein läksyt heti kotiin tultua (tai hyppytunnilla), niin olin loppupäivän vapaa. Paitsi perjantaina eli maanantain läksyt tein su-illalla...

Kouluajoista jo toooodella kauan.

Ja jos oli kokeisiin luku, ei puhettakaan että illalla olisi katsottu tv:tä tai muutenkaan laiskoteltu.

Ei mulla varmaan koskaan mennyt läksyihin varttia pidempään, usein jätin tekemättäkin ja rustasin äkkiä jotain juuri ennen tuntia. Lukiossakin aikaa meni vain jos piti jotain esseitä kirjoittaa. Kokeisiinkaan en lukenut lähes koskaan korkeintaan nopeaa selailua lukuunottamatta. Silti olin aina ihan keskiverto reilu kasin keskiarvon oppilas.

En juuri tehnyt läksyjä. Tunnin alussa yritin korkeintaan hutaista jotakin.

Ala-asteella siitä seurasi mainintoja reissuvihkoon, myöhemmin ei mitään.

Nyt vahdin omien lasten läksyntekoa samalla miettien, että onkohan se niin tärkeää ja valehdellen korvat lepattaen, kuinka isikin teki aina läksyt...

M42

Ja kauheaa paskaa vielä päälle, suurin piirtein asioita ilman mitään kehyskonsepteja, jotka piti vain oppia ulkoa. Sen sijaan, että olisi oppinut asioita, joita todella tarvitsee tietää elämässä.

Minäkään en tehnyt läksyjä. Se oli kyllä vähän rasittavaa, kun joskus opettaja päättikin tehdä tarkistuskierroksen, eli läksyvihko/työkirja piti asettaa auki pöydälle läksyjen kohdalta. Hutaisin paniikissa riveille jotain vastauksia, etten saisi toruja. Olin kuitenkin ns. kiltti oppilas ja sain hyviä arvosanoja useimmissa aineissa.

Jos nyt saisin uuden mahdollisuuden, tekisin läksyt säännöllisesti, ettei tarvitsisi kärsiä tuollaisista paniikkitilanteista.

En. Tein läksyt ihan mielelläni, kun ne sai tehdä rauhassa omaan tahtiinsa. Sen sijaan tunneilla istuminen ja loputon pitkästyminen niillä, sen muistan. Onneksi ei enää tarvitse muuta kuin joskus lusia joku turha kokous läpi.

Jotkut läksyt oli ihan kivoja tehdä, tykkäsin erityisesti enkusta. Ei mulla muistaakseni koskaan tuntikausia läksyissä mennyt, tein kun tulin kotiin,  ja sitten loppuilta vapaata.