Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Anja Kauranen: Kirjeitä sotapäällikölle.

Kaurasella on kaksi ammattia: kirjailija ja psykoterapeutti. Tämä kirja perustuu hänen omiin kokemuksiinsa Vastaamon tietomurrosta, hän siis työskenteli tuolloin Vastaamon terapeuttina. Lisäksi taustalla hänen oma terapia, joten hän oli myös tietomurron uhrin asemassa. 

Hän kertoo tapahtumista ja terapeutin tunnoista tuolta ajalta, ja kirjoittaa kirjeitä tietomurron tekijälle ymmärtääkseen tapahtumia ja tämän persoonaa. 

Ei mitään skandaalilla mässäilyä, vaikka tapahtumien ahdistavuus tulee iholle. 

Antti Arnkil: Seurauksia. 

Tietokirjamainen esseekirja, kiinnostava. Käsittelee ilmastonmuutosta, luontokatoa, fossiilisia polttoaineita, demokratiaa ym. Hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Anneli Kanto Punaorvot. Tuota kirjaa oli esitelty Ruotsin uutisissa, joten päätinpä ottaa selvää, mitä kirjassa sanotaan. Enpä ole paljon tiennyt vuoden 1918 oloista. Raskasta aikaa ollut kaikille osapuolille, varsinkin lapsille.

minulla myös 1900-1922 ajoista ja eteenpäin, kirja. Huutolaislapset, josta en aiemmin niin syvästi tiennyt. Vikke Nilon tarina Kalle Päätaloa. Olen pitänyt siitä, että huutolaislapsista on varsin totuudenmukaista kuvausta.

Haen kirjat kierrätyskeskuksen ilmaispuolelta ja vien ne takaisin. Harmittaa kun kirjailijat eivät saa tänne joutuneista kiejoista mitään korvausta. Minulle se on hyvä asia. Pari laatikollista lukematta. Dekkareita mukana.

Vierailija kirjoitti:

Jon Fosse: Melancholia I

Onko hyvä? Yritän hankkia tän käsiini. Nyt Septology menossa.

Puppan och havet

Kirjat nimeltä  Ahdistunut sukupolvi, Jonathan Haidt ja Uupumuksesta takaisin työelämään, Juhani Mattila. Mielenkiintoisia teoksia ainakin omasta mielestä.

lamminpää.blenheimit lentävät suoraan.

Aloin uteliaisuudesta kuunnella Nextorysta tuota koo ullikirjaa. Se muuten löytyy siellä myös kategoriasta 9 - 13 -vuotiaiden kirjat.

Luin loppuun Outi Pakkasen Murhan jälkeen mainoskatko. Kirjassa oli kiva tunnelma, vaikka tapahtumat kietoutuivat murhan ympärille.

Aloin kuunnella Areenasta äänikirjana Charles Dickensin pienoisromaania Joulun aatto, joka on sama kuin Saiturin joulu. Se poistuu Areenasta 23.12.

Faith kirjoitti:

Luin Humisevan harjun loppuun. Tarina oli hurjempi kuin olin osannut odottaa: vihaa, sadismia, juoppohulluutta, väkivaltaa.

Olin aluksi syrjityn ja kaltoinkohdellun Heathcliffin puolella, olin jopa ihastunut häneen, mutta lopulta jouduin vain toteamaan että hän oli hirveä ihminen, ilkeä ja väkivaltainen. Onneksi tarinalla oli edes jollain tavalla onnellinen loppu.

En oikein pitänyt kenestäkään kirjan hahmosta. No Hareton oli karkeudestaan huolimatta nöyrä ja hyväntahtoinen. Taloudenhoitaja Nelly Dean oli ok. 

Aloitin Outi Pakkasen Murhan jälkeen mainoskatko.

Aika synkkä,kirja, mutta hyvä. Joskus 60- tai 70-luvulla televisiossa oli kirjaan perustuva englantilainen sarja. Muistan siitä vain sen, että kauheasti yskittiin. Kai ne olivat ne tuberkuloosiin sairastuneet,

Just aloitan Ana Reyesin Talo puiden suojassa.

Jännäksi mainostetaan, saas nähdä.

Maxim Fedorov: Minun Ukrainani.

Suosittelen.

Leena Parkkisen Neiti Steinin keittäjtär.

H. G. Wellsin Näkymätön mies

Adam Kahane: Collaborating with the enemy. How to work with people you dont agree with, or like or trust.

vaikuttaa mielenkiintoiselle, mutta olen vasta kirjan alussa.

Sara Sieppi Oliks sulla vielä jotain?

Eveliina Talvitie : Kovakuoriainen

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Luin Humisevan harjun loppuun. Tarina oli hurjempi kuin olin osannut odottaa: vihaa, sadismia, juoppohulluutta, väkivaltaa.

Olin aluksi syrjityn ja kaltoinkohdellun Heathcliffin puolella, olin jopa ihastunut häneen, mutta lopulta jouduin vain toteamaan että hän oli hirveä ihminen, ilkeä ja väkivaltainen. Onneksi tarinalla oli edes jollain tavalla onnellinen loppu.

En oikein pitänyt kenestäkään kirjan hahmosta. No Hareton oli karkeudestaan huolimatta nöyrä ja hyväntahtoinen. Taloudenhoitaja Nelly Dean oli ok. 

Aloitin Outi Pakkasen Murhan jälkeen mainoskatko.

Aika synkkä,kirja, mutta hyvä. Joskus 60- tai 70-luvulla televisiossa oli kirjaan perustuva englantilainen sarja. Muistan siitä vain sen, että kauheasti yskittiin. Kai ne olivat ne tuberkuloosiin sairastuneet,

Joo, tarinassa oli yksi jos toinenkin keuhkotautinen. Jo sitä pidettiin vaarallisena, että joku avasi ikkunan ja seisoskeli sisään puhaltavassa kylmässä viimassa. Tuon ajan ihmisille ei kai vielä ollut ihan selvinnyt, että tartunta aiheuttaa taudin, ei (pelkkä) kylmettyminen.

Freida McFadden: Kotiapulainen valvoo lähti just lukuun. Ja lopetin just Rämön Rakelin. Hain nää eilen kirjastosta :D