Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12212)
Ei mikään. Miten herättää uudelleen halu lukea kirjoja? Kaipaan tätä. Luin lapsena ja nuorena tosi paljon mutta viimeiset 20 vuotta on mennyt niin, etten ole lukenut kirjan kirjaa... Kai toi hemmetin puhelin on syynä.
Juha Meriläinen: Putinin alttaripoika
Hyvin kirjoitettua Venäjän historiaa fokuksessa uskonnon ja nationalismin outo yhteenkietoutuneisuus. Kaiken kaikkiaan antaa paljon tietoa, jota ei pystyisi kiteyttämään itsekseen mistään.
Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina.
Olen tykännyt erityisesti Ishiguron uudemmasta tuotannosta. Surullisen pianistin olen uudemmista lukenut nyt kesken olevan lisäksi. Vanhemmat (ml. Nobel-palkittu Menneen maailman maalari) ovat omaan makuuni turhan pidättyväisiä.
Maja Lunden: Mehiläisten historia
🐝
Suosittelen, palkittu, paras norjalainen kaunokirjallisuuden teos 2015 .
Kolmen aikakauden kerrontaa....laittaa miettimään tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina.
Olen tykännyt erityisesti Ishiguron uudemmasta tuotannosta. Surullisen pianistin olen uudemmista lukenut nyt kesken olevan lisäksi. Vanhemmat (ml. Nobel-palkittu Menneen maailman maalari) ovat omaan makuuni turhan pidättyväisiä.
Tuo on kyllä hyvä kirja!
Jäi pitkäksi aikaa mieleen pyörimään.
Polly Samson: Haaveilijoiden saari
Natasha Lesterin Diorin salaisuus.
Kolmessa aikatasossa kulkeva romaani.
Ei oikein tunnu miltään Galbraithin uusimman tiiliskiviromaanin jälkeen jonka sain just luettua.
Enni Mustonen: Taiteilijan vaimo
AJ Sherwood & Jocelynn Drake:
Ruins
Lojikäärmeitä :)
Vierailija kirjoitti:
Maja Lunden: Mehiläisten historia
🐝
Suosittelen, palkittu, paras norjalainen kaunokirjallisuuden teos 2015 .
Kolmen aikakauden kerrontaa....laittaa miettimään tulevaisuutta.
Mä sain tämän juuri luettua tämän ja tykkäsin. Helppo lukea, olen herätellyt lukuintoa uudestaan vuosien masennusten, stressien sun muiden jälkeen ja monet kirjat ovat tuntuneet hankalalta lukea kun pää ei oikein vieläkään tunnu toimivan normaalisti. Tässä kirjassa pääsi helposti vauhtiin!
Nyt aloitin Davin Duchovnyn Pyhän lehmän, tätä myös lukee helposti ja on ajatuksia herättävä. Hauska myös, en ole ennen nauranut kirjalle ääneen. Voi kyllä johtua siitä että luen tätä Davidin äänellä.
Paul Austerin 4321. Noin 1100 sivua, olen puolessavälissä. Vähän meinaa vaihtoehtoiset versiot Archie Fergusonin elämästä mennä sekaisin, tyyliin luvusta 4.2 täytyy palata lukuun 3.2 tarkistelemaan, mutta ihan mojova jenkkityylinen laaja perhetarina, tykkään.
Alison Weir: The princes in the tower
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään. Miten herättää uudelleen halu lukea kirjoja? Kaipaan tätä. Luin lapsena ja nuorena tosi paljon mutta viimeiset 20 vuotta on mennyt niin, etten ole lukenut kirjan kirjaa... Kai toi hemmetin puhelin on syynä.
Joillekin sopii se, että aloittaa jostain niin sanotusta tosi helposta viihdekirjasta. Itse oon ottanut joskus käteen vaikka jonkun Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan, jonka lukee nopsaan.
Mut sit yhdessä vaiheessa oli jotenkin niin älytön stressi ja kokemus siitä, että koko ajan pitäis tehdä jotain (muka) hyödyllistä, että en pystynyt keskittymään lukemiseen ihan vain huvin vuoksi. Tuntui, että kaikki jää vaan kesken enkä enää hetken päästä muista, mitä kirjassa on tapahtunut. Tavallaan että silmät liikkuu riveillä, mutta yllättäen huomaa ajatelleensa jo puoli sivua ihan muita asioita. Vähän sattumalta kuitenkin aloitin omaan alaan liittyvän tietokirjan, ja onnistuin vakuuttelemaan itselleni, että sen lukeminen on hyödyllistä. Se (Juha Kauppisen Monimuotoisuus) oli myös vetävästi kirjoitettu, ja siitä sain sellaisen onnistumisen kokemuksen, jonka jälkeen oli helpompi jatkaa lukemista. Vielä kun sain yhden ison projektin pois pöydältä, niin alkoi palautua kyky lukea myös ihan viihdettä huvikseen.
Minulla on kesken kaksi kirjaa. Antti Heikkisen Eila Roine ja Nazanine Hozarin Aria. Antti Heikkinen on tuttu ja sentähden olen lukenut kaikki hänen kirjansa. Dannyn elämänkerta odottaa vielä lukemista, selin Antin kirjoittama.
Olen lukenut viimeisen 9 vuoden aikana paljon Afganistanin , Syyrian ja Eritrean oloista kirjoitettuja kirjoja johtuen vapaaehtoistyöstäni Suomeen paenneiden ihmisten parissa. Luonani on asunutkin 4 afgaanipoikaa pitkähkön ajan. On hyvä lukea heidän oloistaan kotimaassa ja lisätä sitä kautta ymmärrystään.
Punainen paroni
Ensimmäisen maailmansodan taistelulentäjän Manfed von Richthofenin elämänkerta. Lainasin paremman puutteessa. Lukeehan tätä mutten suositella voi paitsi alan harrastajille.
"Kaverit kutsuvat minua Mattyksi. Ja minun kuuluisi olla kuollut. Voit halutessasi ottaa tämän kirjan viestiksi tuonpuoleisesta, minun tuonpuoleisestani".
Sellainenhan siitä sitten tuli, kirjaimellisesti. Kuin raadollinen itseruoskiva muistokirjoitus itselle. Itseironinenkin.
Kirjan luettuaan ei ihmettele, miksi Matthew Perry kuoli vaan miksi hän onnistui elämään näinkin pitkään.
...
Matthew Perry: Frendit, rakkaudet ja iso kamala juttu.
Joko tämä on ilmestynyt?