Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12260)
Minkä taakseen jättää Anne Holt ja Raamattu.
Beth O´Leary, Törmäyskurssi
Suloinen rakkaustarina parista, joka löytää toisensa jälleen pitkän automatkan pakotettua heidät puhumaan taas. Rakkaus on kyllä mullistava tunne ja tässä sitä on kuvattu hyvin. Kirjaa on hehkutettu paljon ja siksi odotin taas liikaa, ei ihan supermullistava, mutta mukavan kevyt luettava.
Tampereen taidemuseon julkaisu Joseph Alanen - jugend-kalevala.
Kertaalleen jo luettu, mutta luenpa uudelleen.
Aloin lukea jälleen Vernen kirjaa "Matka maailman ympäri 80 päivässä".
TV:ssä menee juuri uusi sarja, joka "pohjautuu" tähän romaaniin.
Lainausmerkit siksi, että sarjan tapahtumilla ei ole paljon yhteistä kirjan kanssa.
Joku vuosi sitten tehtyä elokuvaa aiheesta en ole edes katsonut, pelkkä traileri sai voimaan pahoin.
Hyvät Verne-filmatisoinnit ovat harvassa.
Jälleen käsissäni on kirjastosta lainattu Juha Laaksosen luontopäiväkirja Kevät Lintusaarella. Se on monivuotinen kevätlukemistoni, josta nautin, kuin olisin itse ollut Lågskärin majakkasaarella seuraamassa kevään tuloa ja muuttolintuja.
Kun ei ole autoa eikä kesämökkiä, on tyydyttävä kodin lähiluonnon seuraamiseen, mutta kaikkialla tapahtuu näin keväällä. Ja koska asun Saimaan äärellä, niin täällä vasta tapahtuukin. Hyvää kevättä kaikille!
olen lukenut ei enää eddy,suosittelen kovasti
Olisi kesken Kuin surmaisi satakielen- kirja. Mutta kun se on kadonnut! Olen nyt etsinyt sitä 8 vuotta kotoa ja mökiltä, mutta ei löydy. Pitää kai etsiä kirpparilta.
Kotona luen paraikaa Aila Ruohon mainiota Pyhät, pahat ja pelokkaat tietokirjaa uskonnon uhreista. Varsinkin lestadiolaisuus ja Jehovan todistajat tulee nähtyä nyt eri silmin, en ole aiemmin jotenkin jaksanut paneutua. Hyvä kun ihmiset itse kertovat omin sanoin.
Duunissa tauoilla luen Sinead o Connorin omaelämäkertaa. Ei mennä kovin syvälle mihinkään mutta aina näistä saa irti jotain, vähintään ajankuvaa. Ja kyllähän hänen lähtökohtansa karuilta tuntuvat.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostus Sinuheen lakkasi, kun sain tietää ettei Waltari ollut koskaan käynyt Egyptissä. Nyt luen taas kerran Anna Kareninaa ja tällä kertaa aika lailla ahdistaa tuo kohtuuton rikas elämäntapa, jota kukaan ei edes huomaa. Ja Annan kohtalo surettaa jo etukäteen. Vielä tuohon rikkaiden elämä tapaan, joka siis aiheutti vallankumouksen, köyhän kansan kohtelu on todella säälittävää.
Hupaisaa, Waltarin olisi pitänyt käydä Egyptissä, että hän voisi kirjoittaa uskottavasti muinaisesta Egyptistä...
Mauri Paasilinna: Pedon aika
Raamattu ja sieltä uusi testamentti.Usein luen myös psalmeja.
Suplasta Jari Sinkkosen lastenkasvatusopuksia. Sinkkonen is best. Meillä lasten isäkin jaksaa lukea tai kuunnella näitä.
Viimeksi lopetin Richard "it's my Pointless friend, it's Richard" Osmanin The Thursday Murder Clubin. Se oli aika hauska yhdistelmä dekkaria ja veijariromaania. Tuli mieleen Elly Griffthsin The Postscript Murders siinä, että neljä maallikkoa osallistuu kovasti murhajutun selvittelyyn, mutta Osmanilla nämä neljä ovat vaan huomattavasti vanhempia! Tosin ihan hauskaa, että näytetään, miten 70-80-vuotiailla vielä ns. lanttu leikkaa, monesti paremmin kuin paljon itseään nuoremmilla. Eivät ne kaikki makaa palvelutaloissa ja kuole koronaan, ha haa! Sitä paitsi myös Abban jäsenet tekivät samaa musiikin puolella viime vuonna, heissä on elinvoimaa enemmän kuin lastenlastenlapsiensa ikäisissä. :D
No niin, The Thursday Murder Clubin jatkoteos The Man Who Died Twice on nyt tällä hetkellä kesken. Se on vedetty vielä hirtehisemmällä huumorilla kuin edeltäjänsä, pikkurikollisia sumutetaan ja 20 miljoonan punnan timantteja etsiskellään, ja ruumiita tulee yhtä mittaa. Saas nähdä, miten seniorietsivien lopulta käy.
Johanna Pohjolan 'Isä pullossa'.
Saara Kesävuoren Tarkasti vartioitu.
Jännäriksi luokiteltu, oon niin alussa etten osaa sanoa onko hyvä.
Victor Hugo: Kurjat. Taitaa olla kesken vielä jonkin aikaa vaikka hyvä kirja onkin tähän asti luetun perusteella
Kuolleiden valssi. Novelleja, sain just luettua. Eniten tykkäsin Saurin hiljaisuudesta.
Peter James: Totuuden kirous.
Aloitin maanantaina Edouard Louisin kirjan Ei enää Eddy. Oli ehkä vähän huono valinta siihen tilanteeseen, olin just syönyt lounaan ja juomassa teetä. Rankka aihe. Ei ole juuri tehnyt mieli ottaa kirjaa uudelleen käteen, mutta aion kyllä sen lukea.
Ap