Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12272)
Elina Välimäki: Ei unohdu koskaan
Delia Owens: Suon villi laulu
Richard Shepherd: Epäluonnolliset syyt
Iso-Britannian johtava oikeuslääkäri kertoo työstään patologina. Mielenkiintoinen.
Karl Ove Knausgårdin Morgonstjärnan.
Nälkäpeli: Balladi laululinnuista ja käärmeistä - Suzanne Collins
Pidin todella paljon Nälkäpeli trilogiasta kun sen aikoinaan luin, ja nyt tuli sitten ostettua tämä.
Ei oikein yllä samalle tasolle trilogian kanssa, ei ole huono muttei juuri loistakkaan miltään osin. Ihan mukavaa luettavaa kuitenkin. Olin myös aluksi hyvin hämmentynyt kirjan tapahtumista ennen kuin hoksasin että se on esiosa eikä suoraa jatkoa trilogialle.
"Juoppohullun päiväkirja", Juha Vuorinen.
Luen tosi vähän sairauteni takia, mutta tämä kirja tuntui helppolukuiselta ja edustaa myös mustaa huumoria, josta pidän. En ole ihan kohderyhmää, mutta mikäs siinä. Näkee katsauksen siihen, millaista alkkarin elämä on. Ehkä heitäkin ymmärtäisi vähän paremmin. Ja kun itsellä on mt-ongelmia, ei hukkaan menneet vuodet ole minullekaan vieras asia, ikävä kyllä.
Toinen kirja, mikä minulla on kesken, on kirja, jota yritän itse jaksaa kirjoittaa. Ehkä joskus tulee valmista, toivon niin.
Haluaisin lukea paljon enemmän. Yöpöydällä on Stephen Hawkinging "Ajan lyhyt historia". Hyvin mielenkiintoinen kirja, jonka haluaisin jaksaa lukea vielä joskus.
Anna Jansson Viimeiset sydämenlyönnit.
Tosi hyvä dekkari kuten kaikki Janssonit. Sian kehossa kasvatetaan elimiä elinsiirtoihin, laittomasti tietenkin. Viruskin siirtyy ihmiseen, onko koronan sisarvirus?
Eeva Korpi-Hyövälti, Kontrahti
Tosikertomus Ilmajoen torppareista nälänhädän aikaan 1860-luvulla. Kansatieteellisesti hyvä, romaanina keskinkertainen.
Outi Mäkinen, Karu planeetta
Pohdintaa ja omia kokemuksia sinkkuudesta ja rakkauden kaipuusta. Surullinen kirja.
Martta Kaukonen, Terapiassa
Lapsena hyväksikäytetty tyttö menee terapiaan. Dekkarimainen loppu. Ahdistava kirja.
Leila Slimani, Toisten maa
Tämän jätin kesken sadan sivun kohdalla. Marokko 1950-luvulla ei kiinnosta niin paljoa, että jaksaisin syventyä sen enempää. Harmi, odotin vetävämpää Slimanilta.
Kinseyn raportti. Ajattelin testata sen käytännössä.
Antti Vihinen: Punainen prinsessa (RAF-jäsen piileskelee Tampereella saksankielen opettajana ja tapetaan. Suomalaispoliisit auttavat saksalaisia kollegojaan selvittämään mysteerejä).
Stephen Fry: Fry Chronicles
Näyttelijän omaelämäkerta.
Samuel Bjørk: Poika pimeästä. Kuuntelen äänikirjana ja en kestä Markus Niemen huonoa lukutapaa! Niin huono lukija, että tekisi mieli jättää kesken... Edelliset 2 kirjaa luki Ville Tiihonen ja tämä muutos on järkyttävä! Villeä oli kiva kuunnella.
Hanya Yanagiharan Pieni elämä ihan loppusuoralla. Enpä tiedä oikein. Itseäni ei vaivannut Juden ehkä hieman epärealistinen menneisyys, vaan Juden minuuden niinkin eheä säilyminen. Hyvyyden sisäsyntyisyyttä myös mietin, kun oma ajatus on ollut, että ihminen tarvitsee omia kokemuksia hyvyydestä voidakseen antaa sitä muille.
Pitkä kirja, jonka luin muutamassa päivässä. Ihan hyvä kirja kyllä siitä, ettei ihmistä aina tarvitse tai pysty parantamaan, ja niin on ihan hyvä. Kirjan ensimmäinen puoli oli vaikeaa luettavaa, koska tunnistan Juden vetäytyvän luonteen, paniikin ja huonon itsetunnon itsessäni. Välillä oli niin vaikeaa, että piti lopettaa hetkeksi, ihan fyysisesti sattui vatsaan ja itketti. Kirjan jälkimmäinen puoli taas on enemmän ärsyttänyt ja suututtanutkin. Willemin yksioikoisuus, suoruuden ja viisauden puute vihastutti.
Nyt menossa Julia Quinn: Yllättävä rakkaus (Bridgerton osa 2)
Olga Kokko - Munametsä ja sen lisäksi Alan Daviesin elämäkerta
Diana Gabaldon: Sudenkorento
Christopher Ryanin Civilized to Death.
Masentava ja toiveikas. Ihmiset eivät ehkä olekaan lajina silkkaa raiskaus- ja tappamisintoista p*skaa, vaan luomamme yhteiskuntamalli on kenties sairastuttanut meidät. Pistää ajattelemaan ja Christopher kirjoittaa hyvin ja napakasti.