Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12265)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jenni Janakka: Röyhkeyskoulu
Jaron Lanier: 10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt
Psykiatria. Kustantaja Duodecim, vm 2017. Noin 1000 sivuinen teos. "Psykiatria on koko kliinisen psykiatrian kattava suomalainen klassikko, jolla on vahva asema koko suomalaista kliinistä psykiatriaa edustavana tietolähteenä." "Teoksen tavoitteena on edistää psykiatrista hoitoa riittävän yksityiskohtaisten, käytännön toimintaa tukevien ja Suomen oloihin soveltuvien hoito-ohjeiden myötä. Kirja palvelee sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja yhteiskunnan muidenkin toimijoiden tarpeiden lisäksi oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoiden tarpeita. Se tarjoaa lisäksi vankkaa asiatekstiä potilaille, heidän omaisilleen ja kaikille mielenterveydestä kiinnostuneille."
Vierailija kirjoitti:
Jojo Moyes: Ne, jotka ymmärtävät kauneutta
Sama. Olen lukenut kirjaa pari kertaa noin puoleen väliin. Raskas kirja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjasieppo kirjoitti:
Ainahan näihin kirja-aiheisiin pitää päästä kommentoimaan:
mulla on kesken Anthony Doerrin "Kaikki se valo jota emme näe". Voin suositella oikein lämpimästi, yksi parhaista kirjoista joita olen tähän mennessä lukenut. :)
Luin tuon, kun sitä on niin suositeltu. Laskelmoidun taitavasti kirjoitettu nyyhkytarina Leijapojan ja vastaavien tapaan. Näissä rahastuskirjoissa on aina sopivasti eettisyyttä, historiaa ja tunnehdintaa varmalla reseptillä. Varmasti viihdyttävät ihmisiä, mutta yllättävätkö tai muuttavatko ketään?
Ymmärrän, että joku pitää noita hyvinä kirjoina, kun lukee vaikka viisi ensimmäistä. Mutta viidennenkymmenennen kohdalla kassavirran varmistelu alkaa sattua.
Voit olla oikeassakin rahastuksen suhteen, mutta milläpä ei nykyään rahasteta? Musiikki, hyvinvointi, taide, kaikki maksaa. Kirjallisuus on kuitenkin halvimmasta päästä, kirjastosta jopa ilmaista yksilötasolla. Tässä kirjassa on näköalaa eri aikakauteen, pois omista murheista, kaunista kieltä. Jos niistä saa itselleen hyvän olon, miksi ei maksasi kirjailijalle? Se ei vähennä kirjan arvoa, että niitä on paljon samantyyppisillä juonikuvioilla ja teemoilla tehty. Niinhän sotakirjojakin on ja dekkareita. Nautitaan kaikista kirjoista!
Kyllä se vaan kirjan arvoa vähentää, jos se on tusinakirja. Kyse ei ole teemasta, vaan aiheesta, kerrontatavasta ja tyylistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kari Enqvistin Ensimmäinen sekunti. Mies puhuu enemmän vertauksin kuin Jeesus konsanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjasieppo kirjoitti:
Ainahan näihin kirja-aiheisiin pitää päästä kommentoimaan:
mulla on kesken Anthony Doerrin "Kaikki se valo jota emme näe". Voin suositella oikein lämpimästi, yksi parhaista kirjoista joita olen tähän mennessä lukenut. :)
Luin tuon, kun sitä on niin suositeltu. Laskelmoidun taitavasti kirjoitettu nyyhkytarina Leijapojan ja vastaavien tapaan. Näissä rahastuskirjoissa on aina sopivasti eettisyyttä, historiaa ja tunnehdintaa varmalla reseptillä. Varmasti viihdyttävät ihmisiä, mutta yllättävätkö tai muuttavatko ketään?
Ymmärrän, että joku pitää noita hyvinä kirjoina, kun lukee vaikka viisi ensimmäistä. Mutta viidennenkymmenennen kohdalla kassavirran varmistelu alkaa sattua.
Voit olla oikeassakin rahastuksen suhteen, mutta milläpä ei nykyään rahasteta? Musiikki, hyvinvointi, taide, kaikki maksaa. Kirjallisuus on kuitenkin halvimmasta päästä, kirjastosta jopa ilmaista yksilötasolla. Tässä kirjassa on näköalaa eri aikakauteen, pois omista murheista, kaunista kieltä. Jos niistä saa itselleen hyvän olon, miksi ei maksasi kirjailijalle? Se ei vähennä kirjan arvoa, että niitä on paljon samantyyppisillä juonikuvioilla ja teemoilla tehty. Niinhän sotakirjojakin on ja dekkareita. Nautitaan kaikista kirjoista!
Kyllä se vaan kirjan arvoa vähentää, jos se on tusinakirja. Kyse ei ole teemasta, vaan aiheesta, kerrontatavasta ja tyylistä.
Kirjan arvoa on vaikea määrittää. Se on hyvinkin subjektiivinen asia. Riippuu mitä kirjasta hakee ja saa. Viihdytystä, sivistystä, rauhaa vai mielihyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri nyt on Simon Schaman The story of the Jews,osa II. Käsittämättömän kiehtovaa ja opettavaista.
Juha Itkonen: Ihmettä kaikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joel Levy: Myrkky - historia: myrkyt ja myrkyttäjät kautta aikojen
P. G. Wodehouse: Right Ho, Jeeves
AndyMcCoys kirjoitti:
en arvosta naisia jotka lukevat kirjoja
Tästä teoksesta en olekaan kuullut. Omakustanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terry Pratchettin Magian väri sekä Indrek Harglan Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus.
Milan Kurdera: Olemisen sietämätön keveys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Michelle Obama, Minun tarinani
Carlos Ruiz Zafónin Taivasten vanki, Mary Ann Shafferin ja Annie Barrowsin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville sekä äänikirjana Kristiina Vuoren Elinan surma.
Tykkään lukea kirjoja fiiliksen mukaan ja kuunnella äänikirjoja muun tekemisen lomassa, siksi useampi kirja kesken yhtäaikaa.
- Ayad Akhtar: Appelsiininkuorten katu
- C. S. Lewis: Neljä rakkautta
John Grisham: Viimeinen valamies.
Yleensähän Grishamin kirjat on oikeussalidraamoja ja tässäkin toki oikeussalissa istutaan, mutta "pääosassa" on pikkukaupungin paikallislehden omistaja/päätoimittaja. 1970- luvun alkuun sijoittuu. Ihan jännä tuntuu olevan. Ihanaa lukea vapaalla "aivot narikkaan" kirjoja!
Lastenkirja Sirkun kesäpäivä. (luin lapselle)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjasieppo kirjoitti:
Ainahan näihin kirja-aiheisiin pitää päästä kommentoimaan:
mulla on kesken Anthony Doerrin "Kaikki se valo jota emme näe". Voin suositella oikein lämpimästi, yksi parhaista kirjoista joita olen tähän mennessä lukenut. :)
Luin tuon, kun sitä on niin suositeltu. Laskelmoidun taitavasti kirjoitettu nyyhkytarina Leijapojan ja vastaavien tapaan. Näissä rahastuskirjoissa on aina sopivasti eettisyyttä, historiaa ja tunnehdintaa varmalla reseptillä. Varmasti viihdyttävät ihmisiä, mutta yllättävätkö tai muuttavatko ketään?
Ymmärrän, että joku pitää noita hyvinä kirjoina, kun lukee vaikka viisi ensimmäistä. Mutta viidennenkymmenennen kohdalla kassavirran varmistelu alkaa sattua.
Voit olla oikeassakin rahastuksen suhteen, mutta milläpä ei nykyään rahasteta? Musiikki, hyvinvointi, taide, kaikki maksaa. Kirjallisuus on kuitenkin halvimmasta päästä, kirjastosta jopa ilmaista yksilötasolla. Tässä kirjassa on näköalaa eri aikakauteen, pois omista murheista, kaunista kieltä. Jos niistä saa itselleen hyvän olon, miksi ei maksasi kirjailijalle? Se ei vähennä kirjan arvoa, että niitä on paljon samantyyppisillä juonikuvioilla ja teemoilla tehty. Niinhän sotakirjojakin on ja dekkareita. Nautitaan kaikista kirjoista!
Kyllä se vaan kirjan arvoa vähentää, jos se on tusinakirja. Kyse ei ole teemasta, vaan aiheesta, kerrontatavasta ja tyylistä.
Kirjan arvoa on vaikea määrittää. Se on hyvinkin subjektiivinen asia. Riippuu mitä kirjasta hakee ja saa. Viihdytystä, sivistystä, rauhaa vai mielihyvää.
Teoksen henkilökohtainen arvo on asia erikseen. Se, että kokemus on subjektiivinen, ei tarkoita, etteikö teoksia voisi millään mittapuulla arvottaa. Kyllä voi, ja on arvotettu. Kirjallisuuden kaanoniin eivät vain jotkut teokset pääse, ja toiset pääsevät. Siihen on syynsä. Kaikki ei ole suhteellista.
Paula Havaste: Pronssitähti. Kertoo Stalinin aikaisesta Virosta. On vaikuttava ja hyvin kirjoitettu kirja, vaikka bongasin myös virheen. Kirjassa mainittiin Gagarin positiivisena neuvostoajan sankarina. Todellisuudessahan hänet nostettiin jalustalle vasta vuosikymmentä myöhemmin, Hrustsovin aikana.
Tästä pikku lipsahduksesta huolimatta kirja on ollut kyllä oikein hyvä. Tuossa maaseutuelämän kuvauksen tyylissä on minusta jotain samaa maalailevaa romantiikkaa kuin Pauliina Rauhalan tuotannossa. Samalla vaikeatkin asiat ja ympäröivän yhteiskunnan hirveydet nostetaan avoimesti esille.