Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (13157)
Vauva lehden kiinnostavat aloitukset. Siinä on yksi sivu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nattavaara. Karu kuvaus lähitulevaisuudestamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kaksi kirjaa kesken, toinen on Auschwitzin kirjastonhoitaja, aloitin vasta mutta vaikuttaa jännältä. Kertoo leirillä olevasta lastenleiristä, missä on vähän paremmin kuin muualla, ovat saaneet kirjoja ja aikuiset pitävät lapsille koulua. Toinen kirja on Khao Lakin sydämet, kertoo tytöstä joka on lapsen menettänyt perheensä Kaakkois-Aasian tsunamissa ja lähtee takaisin Thaimaahan etsiäkseen sen joka pelasti hänet ja käydäkseen tapahtumapaikoilla. Kyseessä on nuortenkirja ja sen huomaa, aika naiivit hahmot ja vähän teiniangstia siitä että ovat menettäneet läheisiään tsunamissa samalla kun toiset nuoret elävät vanhempiensa kanssa. Tapahtumia vähän ylidramatisoitu, löytyy varmaan kaikki sellaiset jutut mitä Suomessakin uutisoitiin klikkiotsikoin. Menetin itsekin läheisiä tsunamissa ja siksi kirja kiinnosti, mutta lukiessa huomasin että ei liity omiin kokemuksiin oikeastaan mitenkään. Jätin kesken, mutta ehkä luen loppuun joskus.
En ymmärrä, miten tsunamin tapahtumia voisi liioitella. Sehän oli aivan hirvittävä katastrofi niille, jotka joutuivat sen keskelle.
Olen myös lukenut tuon Khao Lakin sydämet ja olen aika samaa mieltä. Minunkaan kokemusteni kanssa noilla kirjan tapahtumilla ei ole mitään tekemistä, vaikka oltiin myös Khao Lakissa ja meidän perheestä kuoli kolme ihmistä. Toki jokaisella ihmisellä on omat kokemuksensa, mutta tuosta kirjasta huomasi niin selvästi että se on fiktiota.
Kinseyn raportti. Järkyttävää luettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri loppusivuilla:
William Katz, Yön Viesti.
Sitä kuvataan karmivaksi sisällöltään tuonpuoleisen viestien takia.
Amerikkalainen oikeusjärjestelmä ja oikeuden istunnot ovat kiinnostavia. Tuonpuoleiset eivät minua järkytä mitenkään. Kiinnostava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se Ritzin hovimestarista kertova kirja. Huonosti kirjoitettu ja tylsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joel Haahtela : Marijan rakkaus
Suomalainen mies ja serbialainen Marija tapaavat 1996 Prahassa. He viettävät kaksi viikkoa yhdessä mutta sitten Marija katoaa. 25 vuotta myöhemmin he tapaavat sattumalta Triesten asemalla, lähtevät yhdessä Roomaan ja selvittelevät elämäänsä ja toiveitaan. Marija on taiteen professori ja hän etsii teoksille taustaa, mies kirjoittaa kirjaa. Pari viikkoa he ovat taas yhdessä ja päättävät sitten jatkosta.
Kirjassa ihastuttaa viittaukset eri taiteilijoihin ja heidän teoksiinsa. Selasin netistä näitä kirkkoja, taiteilijoita ja heidän teoksiaan joita löytyy Italian pienistä kirkoista ja kappeleista. Minulle nuo tekijät oli täysin tuntemattomia paitsi Jan van Eyck, enkä hänen teoksestaan Gentin alttaritaulu ollut kuullutkaan, kannattaa katsoa.
Ihana kirja, arvoituksellinen. 5-/5
Vierailija kirjoitti:
Joel Haahtela : Marijan rakkaus
Suomalainen mies ja serbialainen Marija tapaavat 1996 Prahassa. He viettävät kaksi viikkoa yhdessä mutta sitten Marija katoaa. 25 vuotta myöhemmin he tapaavat sattumalta Triesten asemalla, lähtevät yhdessä Roomaan ja selvittelevät elämäänsä ja toiveitaan. Marija on taiteen professori ja hän etsii teoksille taustaa, mies kirjoittaa kirjaa. Pari viikkoa he ovat taas yhdessä ja päättävät sitten jatkosta.
Kirjassa ihastuttaa viittaukset eri taiteilijoihin ja heidän teoksiinsa. Selasin netistä näitä kirkkoja, taiteilijoita ja heidän teoksiaan joita löytyy Italian pienistä kirkoista ja kappeleista. Minulle nuo tekijät oli täysin tuntemattomia paitsi Jan van Eyck, enkä hänen teoksestaan Gentin alttaritaulu ollut kuullutkaan, kannattaa katsoa.
Ihana kirja, arvoituksellinen. 5-/5
Haatela on kyllä hyvä. Täytyypä lukaista tuo. Kiitti vinkistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dostojevskin Köyhää väkeä. Fedorin esikoinen. Suurimpienkin kirjailijoiden on aloitettava siitä ensimmäisestä kirjasta, ensimmäisestä luvusta, ensimmäisestä lauseesta.
Pekka Tölli - Miten olla minä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt lainasin kirjastosta kevyttä ja kesäistä viihdettä, Kirsi Pehkosen "Sydämenasioita Jylhänkoskella". Ihan tuli pakko saada jotain höyhenenkevyttä tunnelmointia ennen kuin pääsee vihdoin lomalle.
Vierailija kirjoitti:
En juuri kirjoja lue, mutta viime aikoina olen printannut interlineaarisesta (alkuteksti, sen alla summittainen translitteraatio ja käännös) Raamatusta hepreankielisiä pätkiä ja niitä tavailen illalla punkassa maaten unen tulon jouduttamiseksi. On toiminut melko hyvin tähän mennessä.
OT Jo heprea-raamatun eka lause paljastaa kuinka rutkasti infoa joskus menetetään käännöksissä. Sana 'taivas' (shamayim, shamaajim) on nimittäin hepreassa duaali eli suomeksi kai sitten kaksikko, ei siis yksikkö tai monikko. Sama pätee sanaan 'vesi': mayim, maajim.
Duaali lienee aika harvinainen nykykielissä. Saamelaiskielissä se edelleen esiintyy.
Claude: Pohjoissaamessa duaali on edelleen elävä kieliopillinen kategoria. Sillä on omat taivutusmuotonsa sekä nomineilla että pronomineilla ja verbeillä. Esimerkiksi pronomineissa esiintyy muoto moai ('me kaksi') yksikön mun ('minä') ja monikon mii ('me') rinnalla.
Eli mitä? Eli miten "taivas"-sana pitäisi kääntää vai voiko sitä kääntää muuten? Ei ymmärrä pieni ihminen. Avaa nyt vähän tätä. Tosin tämä kysymys ei ehkä kuulu tälle palstalle.
Rebecca Solnit "The Beginning Comes After the End" pohdintaa maailman tilasta Trumpin ajassa, antaa toivoa ja selittaa ihmiskunnan tahanastisia saavutuksia. Vaikka maailma tuntuisi menevan takapakkia ja esim ihmisoikeudet olisivat taas kapenemassa Solnitin mukaan pelkastaan se etta ihminen on kerran kokenut vapauden tai edes idean siita estaa osaltaan diktaattorien valtaa. Tassa nyt tallainen proleselitys tahan asti lukemastani.
Analyysit ulottuvat Carsonin Hiljainen kevat kirjasta Martin Luther Kingin kautta Princen "Purple Rain" leffan kieroutuneeseen ja vanhentuneeseen naiskuvaan ja esim alkuperaiskansoille pohjois-Kaliforniassa palautettuihin maa-alueisiin ja asian merkitykseen.
Mä luen aina montaa kirjaa saman aikaisesti. Mä luen vain psykologiaa, politiikkaa, filosofiaa, nuorten ja lasten ongelmista, ym kirjoja, joita ei tarvi lukea joka sivua vaan siitä mikä kiinnostaa. Samalla opiskelen ja kirjoitan ylös asioita. En viihdy romaanien, ym tarina kirjojen parissa, vaan tykkään asiapitoisista oppikirjoista ja elämänkerroista.
Olen nuorena iästä asti tykännyt noista kirjoista. Samalla saa tietoa ja oppii. Joskus on viisikin opusta saman aikasesti luettavana. Selaan ja luen sieltä täältä, kirjoitan muistiinpanoja ja pohdin.