Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Maria Taari Silta näkymättömään

Ekaan Lumous kirjaan verrattuna jouhevampi tarina lukea. Pikkunen romsku, sivujakaan kuin 200.

Lucinda Rileyn Särkynyt sävel.

Tämä oli minulla kirjaston varausjonossa mutta nappasin pikavippihyllystä.

Ei hullumpi.

Norman Mailer: Adolfin linna

Pian alun jälkeen alkoi arveluttamaan, että mitähän vielä - sukurutsaa yms. on ainakin ollut ihan riittävästi... No, lukeehan tuota joten katsotaan mihin tulevat sivut johdattavatkaan.

The Witcher: Crossroad of Ravens - Andrzej Sapkowski

Shakespearen "Talvinen tarina".

t: nimim. Assburger

Eilen sain loppuun kuunneltua Venla Kuoppamäen Sun poika kävi täällä-kirjan. Silmiäavaava, ajatuksia herättävä ja surullinen kirja.

Aloitin heti perään Sophie Stavan Kaikki nuo valheet. Vaikuttaa hyvälle.

Osamu Dazai: Tsugaru - kulkija käy kotona

Kirjailijan ja juopottelun ystävän matkakirja synnyinseudulleen.

Minua eivät kirjat kiinnosta lainkaan en ole ainakaan 50 v, lukenut yhtään kirjaa, kyllä kerkeää touhuamaan sinä aikana muuta paljon mielenkiintoisempaa hommaa, kun ei ole kirja esteenä.

Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vain elettiin - Gia Virkkunen

Maggie Nelsonin sinelmiä, koska Helsingin sanomat kehui sitä.  

Siinä Pauli Kohelo kohtaa syvältä kaivetut vessakirjoitukset (Kiasman naisten vessa).  Maggie on opiskellut Eurooppaa ja oppinut siteeraukset ja sinisen kivun olemuksen tavalla, joka lyö läpi melkein yhtä tehokkaasti, kuin Trumpin peräsin, joka trupsuttaa myös hienosti kiertäen mediassa.

Monimuotoinen traumaperäinen stressi

Lea Ypi Förödmjukelse

Suomen kielelle ei ole vielä kai käännetty, joten yritän lukea ruotsinnoksena.

Al Kooper - Backstage Passes and Backstabbing Bastards. Seksiä, huumeita ja rokkenrollia. Al Kooperin  omaleämäkerta. Kerrankin hyvä muusikon ( tai kenen tahansa) kirjoittama omaelämäkerta. Muistaa melkein lähes tapahtumat, ei ota itseään liian vakavasti eikä mene liiaksi turhiin yksityiskohtiin haukkumalla kassamuusikoita tai levypomoja tai retostelemalla seksi- ja huumekokemuksillaan. Al aloitti muusikon uransa 14-vuotiaana teinikitaristina, myöhemmin sessiomuusikkona, säveltäjänä, tuottajana, bändin johtajana. Suurin läpimurto tapahtui kun Al ujuttautui Bob Dylanin studiosessioihin ja pääsi/joutui soittamaan levylle. (-Hei, jäpikkä! Osaatko soittaa urkuja? - Ai mää vai? Tottakai! Tosiasiassa Al ei ollut ikinä nähnytkään Hammondeja ja sen kuulee. Silti tai siksi hänestä tuli yhdessä yössä rock-muusikoiden janoama sessiomuusikko ja hän päätyi soittamaan kymmenille levyille- ei kehdannut myöntää, että ei osannut soittaa. Ketään ei tuntunut haittaavan.)

Kirjaa lukee kuin jotain seikkailukertomusta, mikään ei ollut pysyvää Alin elämässä vaan tilanteet, bändit, naiset, ystävät, kaupungit ja mantereet vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Erittäin piristävä kirja omaelämäkertojen joukossa. Suosittelen lämpimästi.

Clare Leslie Hallin Missä maa murtuu.

Kovin kansiteksti hehkuttaa, saa nähdä millainen on.

Jim Pembroken muistelmia aloin lukea.   Oli merkittävä  vaikuttaja Suomen musiikkielämässä.  

Vierailija kirjoitti:

Al Kooper - Backstage Passes and Backstabbing Bastards. Seksiä, huumeita ja rokkenrollia. Al Kooperin  omaleämäkerta. Kerrankin hyvä muusikon ( tai kenen tahansa) kirjoittama omaelämäkerta. Muistaa melkein lähes tapahtumat, ei ota itseään liian vakavasti eikä mene liiaksi turhiin yksityiskohtiin haukkumalla kassamuusikoita tai levypomoja tai retostelemalla seksi- ja huumekokemuksillaan. Al aloitti muusikon uransa 14-vuotiaana teinikitaristina, myöhemmin sessiomuusikkona, säveltäjänä, tuottajana, bändin johtajana. Suurin läpimurto tapahtui kun Al ujuttautui Bob Dylanin studiosessioihin ja pääsi/joutui soittamaan levylle. (-Hei, jäpikkä! Osaatko soittaa urkuja? - Ai mää vai? Tottakai! Tosiasiassa Al ei ollut ikinä nähnytkään Hammondeja ja sen kuulee. Silti tai siksi hänestä tuli yhdessä yössä rock-muusikoiden janoama sessiomuusikko ja hän päätyi soittamaan kymmenille levyille- ei kehdannut myöntää, että ei osannut soittaa. Ketään ei tuntun

Hienoa, alkoi tuo kirja kiinnostaa minuakin. Pitääpä lukea.

Vierailija kirjoitti:

Minua eivät kirjat kiinnosta lainkaan en ole ainakaan 50 v, lukenut yhtään kirjaa, kyllä kerkeää touhuamaan sinä aikana muuta paljon mielenkiintoisempaa hommaa, kun ei ole kirja esteenä.

Niin kuin esimerkiksi roikkumaan somessa? 

Vaseem Khan, Kuoleva päivä. Aiemmin luin Kuolema koittaa keskiyöllö ja pidin siitä. Kertoo 50-luvun Intiasta, historiallisia dekkareita.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kesken Aura Koiviston Lahottajat. Kertoo sienten ja ihmisten yhteiselosta. Hykerryttävää luettavaa, suosittelen!

Kiitos vinkistä!

Vierailija kirjoitti:

Jim Pembroken muistelmia aloin lukea.   Oli merkittävä  vaikuttaja Suomen musiikkielämässä.  

Minä ostin ja luin tuon kirjan viime syksynä. Hyvä oli. Ainoa harmi että Jim kuoli ennen kuin sai kirjan valmiiksi. Muut joutuivat sen sitten viimeistelemään.