Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Robert Galbraith- Valkoinen kuolema

Vierailija kirjoitti:

Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat

Aivan varmaan joo. Hlvetin huono provo. Yrität tuommosilla pervoilla kylvö/kyntöpuheilla kinuta tykkäyksiä. Mautonta.

Thomas Harris: Hannibal Rising

Pia Heikkilä - operaatio lipstick

Luodinkestävä - Heidi Foxelin tarina

Walla: Ursula terveyssisarena. Luen ikivanhoja tyttökirjojani uudestaan. Kuulostelen nouseeko niitä vanhoja tunteita, joita muinoin koin kirjoja lukiessani.

Jussi Parviaisen tähänastisesta taipaleesta tehty sepustus. Ihan mielenkiinnolla lue, kun muistan hyvin Jussin teatterituotokset 80-luvulta ja sitten menestyksen jälkeisen lesoilun Helsingin suppeahkossa yöelämässä.

Jussi on tyylipuhdas narsisti, mutta hän ei ole koskaan sitä asiaa peitellyt. Sen sijaan vallanhimoaan hän peittelee ja selittelee. On hupaisaa ensin lukea Jussin versio Ryhmiksen tapahtumista ja sen jälkeen katsoa dokkari Ryhmäteatterista, jossa aihetta tietysti myös sivutaan useamman henkilön voimalla, ja hieman erilaista on tulkinta, LOL. 

Mutta kiva, että entiset oppilaat puolustavat Parviaista (lähinnä Leea Klemola, Santeri Kinnunen ja Samuli Edelmann), koska kyllä hän mitä ilmeisemmin on ollut hyvä ja innostava opettaja, ei ihan Turkan tasoa, mutta toisaalta hänessä ei ole ollut Turkan pimeää puolta, sitä repivyyttä, raatelijaa. Ja selviää tuossa kirjassa se, mitä aikoinaan teatterikorkean tapauksessa ihmettelin: miksi rehtoriksi otettiin 80-luvun lopulla täysin olematon ja osaamaton Marton? Epäilys nousi heti, että tietyt piirit halusi valjastaa Martonin vihan ja kaunan Turkkaa kohtaan  Teakin 'puhudistamiseen'. Ja niin silloiset oppilaatkin sen on nähneet - he joutuivat todella epäoikeudenmukaisesti kaiken maksumiehiksi. Marton ja Björkstrand pitäisi pistää takautuvasti tilille todella tökeröstä toiminnasta. 

Johanna Valkama, Kaukosaarten Aino

Kolmas osa tätä historiallista sarjaa.

Iki-Kuura haaksirikkoutuu Fär-saarille ja kohtaa siellä salaperäisen naisen. Todellisuuspohjainen. 900-luvulla eläneitä hekilöitä mukana.

Vähän kankeahko. Ehkä historiallinen tositausta vähän kahlitsi.

Pimppini on valloillaan.

Human rights.

Valitut palat.

Maitopurkki.

Neil Hardwick - Hullun lailla

Tositarina elämäntilanteen muutoksesta ja sen laukaisemasta vakavasta masennuksesta. Äärimmäisen hyvin kirjoitettu.

Läckbergin Noita

Vierailija kirjoitti:

AP: Sota ja Rauha on kesken varmaan 80%:lla, jotka sen aloittaa. Äärimmäisen hidastempoinen ja vaikeasti seurattava kirja, jota en varsinaisesti suosittele kenellekkään. Venäläisissä klassikoissa on todella hyviä ja mukaansa tempaavia kirjoja, kuten rikos ja rangaistus tai uudemmista saatana saapuu moskovaan. Turha kiusata itseään sota ja rauhalla, jos ei jotain muita motiiveja ole sitä lukea.

Rakastan venäläisiä klassikoita ❤ ei ole yksikään jäänyt kesken, kaikki olen intohimoisesti ahminut. Kesken lukemisen jäävät mm. yltiöromanttiset kirjat, heppoisesti kirjoitetut rikosromaanit, fantasiakirjalliuus ja Kallepäätalot.

"Raskasta hiekkaa" Anatoli Rybakov, "Venäjän sanastovaikeuksia", Ahti Nikunlassi, "Stalinin lapset", Owen Matthews, "Yöpyi pilvi kultainen", Anatoli Pristavkin, ja Alexandra Marininan (alias Marina Aleksejeva) "Varastettu uni".

Siinäpä niitä, osa lähdekielellä.

Metti Löfberg - Nervosa

Diana Gabaldonin "Muukalainen"

(Outlanderin 4. tuotantokautta katsottavaksi odottaessa voi lukea alusta sinne asti mihin ehtii).

Raamattu

Dali / Neron päiväkirja

Paula Havaste, Pronssitähti

Viron Saarenmaalta 1949 Viljan ja Villemin elämää. Taustalla väijyy pelko Siperiaan joutumisesta. Sohvoosit ja kolhoosit ovat vieneet maanviljelijöiden maat. Villem on runoilija ja Vilja nauttii omista pienistä asioistaan äitinä ja mehiläistarhurina. Kirjan nimi tulee siitä, että Villem saa pronssitähden kunniakirjansa reunaan. Hän kirjoitti ylistysrunon Isä Aurinkoinen, halusi vain luontoa ylistää, mutta kun oli pakko nuoleskella valtaapitäviä, niin siksi runon nimi oli tuo.

Sofi Oksasen Puhdistus oli samasta ajasta kirjoitettu ja täytyy sanoa, että pidin Havasteen kirjasta enemmän. Se on selkeämpi ja silti toiveikas, vaikka aihe on kauheaa.

Olen lukenut kaikki Havasteen romaanit. Pidän hänen kirjoistaan.

Änäpä kirjoitti:

En lue. En ymmärrä, miksi jotain kirjoja pitäis lukea. Mitä niistä hyötyy? Ajanhukkaa.

Mä luen, koska se on yksinkertaisesti tosi hauskaa ja palkitsevaa.

Mutta jos kaipaat hyötynäkökulmia, niin tässä pientä listausta:

https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/kirja-parantaa-elamaa-10-sy…

Änäpä kirjoitti:

En lue. En ymmärrä, miksi jotain kirjoja pitäis lukea. Mitä niistä hyötyy? Ajanhukkaa.

Lukeminen on mukavaa ajankulua. Hyvä kirja vie mukanaan niin ettei huomaakaan kun hupsis! On jo ilta😊 Minä luen paljon,noin 80-100 kirjaa vuodessa. Plus tietokirjat,sarjakuvat ja sanomalehdet. Saa paljon tietoa ja hupia.