Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12270)
Vierailija kirjoitti:
Pasi Pekkola: Huomenna kevät palaa
Luin vuosi sitten ja mieleenjäävä teos on. Surullinen ja silmiäavaava jälleen kerran kuten kaikki historiapohjaiset kirjat. Lapsen huono kohtalo on aina järkyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Angel Martinezin The Mage on the Hill
Bessel van Der Kolk: "Jäljet kehossa"
Toista kertaa He eivät tiedä mitä tekevät, Jussi Valtosen Finlandia-teos vuodelta 2014.
Kuvaa tosi oivaltavasti nykyajan kamalia uhkia, tekoälyä, ilmastonmuutosta yms.
Hahmot tuttuja, sopii erityisesti yliopistomaailmassa seikkaileville. Myös parisuhdekuviot ja eroperheet, nuorten kapina, kaikki mukana tyylillisesti hyvin kirjattuna. Suositus.
Elly Griffiths - The Stone Circle. Lopetin sen juuri, se oli parempi kuin edeltäjänsä The Dark Angel, jossa seikkailtiin enimmäkseen Italiassa. Kaikkein vähiten pitämäni Elizabeth George -romaanikin Just One Evil Act sijoittuu enimmäkseen Italiaan, joten ehkä minä en vain pidä Italiasta ja italialaisista, tai ainakaan brittiläisen ja amerikkalaisen kirjailijan kuvittelemista italialaisista?
The Stone Circle oli ihan hyvä, red herringejä tyrkytettiin ja minä reppana menin taas niihin lankeamaan, eli arvasin taas tekijän väärin. Ei voi mittään. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fred Vargas, Sinisten ympyröiden mies. Vasta aloitin, niin en uskalla antaa vielä mitään arviota. Hieman epäilyttää pyrkiiköhän kirjailija tekemään hahmoista liian outoja/epätodellisia. Toivottavasti olen väärässä.
Arto Paasilinnan Hurmaava joukkoitsemurha. Ihan kivaa on ollut lukea mieluummin luen sitä ku vaikka jotain lehteä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asko Sahlberg, Haudallasi, Adriana
Juuri ilmestynyt. Sahlbergin kaikki edelliset olen lukenut ja kaikista tykännyt, varsinkin Pilatuksesta. Toivottavasti tämäkin on hyvä.
Ensimmäistä arviotani ei julkaistu, ilmeisesti sanavalintojen vuoksi. Kokeillaan uudestaan. Sahlbergin tuotannossa Pilatus, Herodes ja Tammilehto menevät omalla listallani tämän yli, mutta ei tämäkään kirja ole ajatuksiani ravistelematta. Ruotsin nykyongelmat, väkivalta, muualta tulleet, huumeet, yksinäisyys, kosto ja kuoleman pohdiskelu ovat kirjan teemoina. Onkohan Sahlbergin oma ikääntyminen tuonut tämän kuoleman tutkiskelun näin tärkeäksi? Vähän surullinen ja lamaantunut olo jäi, mutta sehän on hyvä, silloin kirja on vaikuttanut minuun. Liikauttanut jotain.
Anna Karoliina Larsson Paviaanivarkaus
Ihmettelin miks tuntu henkilöt tutuilta kunnes muistin et luin viime vuonna seuraavan kirjan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Camilla Läckberg- Majakanvartija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut venäkäisei klassikot ja lähes kaikkea mahdollista, mutta Sinuhen hehkutusta en ymmärrä. Se on kuin keisarin uudet vaatteet, joukko ihmisiä yrittää saada toiset uskomaan, että kirja on hyvä.
Kolme kertaa olen aloittanut, mutta en ole jaksanut.
Olen todellakin jo 7-kymppinen ja luekenut keskimäärin kolme kirjaa viikossa viisi vuotiaasta lähtien, joten en ole kokematon lukija.
Mitään muuta kirjaa en ole aloittanut ja jättänyt kesken.Sinuhe ei näytä sopivan sinulle, mutta se ei tarkoita että se ei olisi hyvä kirja tai muut eivät siitä saisi pitää.
Tottakai muut saavat siitä pitää, mutta en ole saanut keneltäkään perusteluja sen hyvyydestä.
Tuntuu vaan oudolta, että se on 65 vuoden aikana lukemistani kirjoista ainoa, joka ei ole sopinut minulle.
Kokeilepa kuunnella äänikirjana. Lukijana mainio Lars Svedberg. Hän saa kirjan elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut venäkäisei klassikot ja lähes kaikkea mahdollista, mutta Sinuhen hehkutusta en ymmärrä. Se on kuin keisarin uudet vaatteet, joukko ihmisiä yrittää saada toiset uskomaan, että kirja on hyvä.
Kolme kertaa olen aloittanut, mutta en ole jaksanut.
Olen todellakin jo 7-kymppinen ja luekenut keskimäärin kolme kirjaa viikossa viisi vuotiaasta lähtien, joten en ole kokematon lukija.
Mitään muuta kirjaa en ole aloittanut ja jättänyt kesken.Sinuhe ei näytä sopivan sinulle, mutta se ei tarkoita että se ei olisi hyvä kirja tai muut eivät siitä saisi pitää.
Tottakai muut saavat siitä pitää, mutta en ole saanut keneltäkään perusteluja sen hyvyydestä.
Tuntuu vaan oudolta, että se on 65 vuoden aikana lukemistani kirjoista ainoa, joka ei ole sopinut minulle.Kokeilepa kuunnella äänikirjana. Lukijana mainio Lars Svedberg. Hän saa kirjan elämään.
Vietin erään sateisen kesän mökillä kuunnellen Lars Svedbergin lukemana Sinuhen. Oli hieno kokemus. Rauhallinen metsä ympärillä, Svedbergin loistava luenta ja kuikan huuto järvellä. Se muisto on vahva.
Kesken on John Twelve Hawksin Matkaaja. Saattaa jäädäkin kesken.
Juuri lopetin Paula Hawkinsin Tummiin vesiin. Kirjailijan edellinen Nainen junassa oli mainio, tämä tuntuu vähän väkisin väännetyltä.
Vierailija kirjoitti:
Kesken on John Twelve Hawksin Matkaaja. Saattaa jäädäkin kesken.
Juuri lopetin Paula Hawkinsin Tummiin vesiin. Kirjailijan edellinen Nainen junassa oli mainio, tämä tuntuu vähän väkisin väännetyltä.
Tummiin vesiin oli todella huono. Se oli täynnä epäuskottavia ja vastenmielisiä henkilöhahmoja ja juonikin oli kökkö.
Vierailija kirjoitti:
Stina Jackson, Hopeatie
Stina Jackson on Ruotsissa syntynyt ja Amerikkaan muuttanut nuori kirjailija. Kyllä nämä ruotsalaiset osaavat dekkareita kirjoittaa! Tämäkin on ihan kelpo tarina isästä, joka ei luovuta, vaan etsii kadonnutta teinitytärtään öisinkin vielä kolme vuotta katoamisen jälkeen. Kirjassa on mielisairas äiti, jota lapsen pitää huoltaa, yksinäinen setämies, maailmasta eristäytynyt omavarainen perhe, jossa on salaisuuksia. Ja sinnikäs isä. Toinenkin tyttö katoaa saman Hopeatien varrella.
Jacksonista kuullaan vielä, niin lupaava kirjailija hän on.
Raija Oranen, Takaisin Onnnelaan. Puhtaat valkeat lakanat.
Televisiostakin tuttu Puhtaat valkeat lakanat -tarina jatkuu. Ensio Raikkaan tehdas on mennyt konkurssiin ja Maire-vaimo ja Heikki-poika ovat kuolleet. Irene Raikas ostaa Mekkovakan (=Marimekko?) ja Veijo Salmi jatkaa ulkoministerinä.
Televisiosarjana pidin tästä kovasti, mutta näin kirjana tämä jatko tuntuu tosi raskaalta ja pitkäveteiseltä. Olen ennenkin yrittänyt lukea Orasen kirjoja, mutta minuun ne eivät tee vaikutusta. Tässäkin on liikaa poliittista kähmintää, ulkopolitiikkaa ja vain vähän suoraa toimintaa ja tapahtumia. Ehkä ohjaaja saisi tästäkin hyvän sarjan karsimalla rajusti. Tai sitten minä olen liian ronkeli lukija.
Outi Pakkasen Linna. Vähän tuntuu vanhan kertaukselta. Aivot narikkaan- lukemista.
Tom Whipple; X and Why: The Rules of Attraction: why Gender Still Matters