Miten kestätte olla sairaslomalla, kun tiedätte, että työkaverinne joutuvat tekemään työnne?

Ongelma on työnantajan ja johdon, ei työntekijöiden. Palkka sen mukaan.

Jos on sairas, on sairas, eikä mene töihin. Siihen loppuu työntekijän vastuu.

Sairaana ei pysty meikäläisen hommia tekemään.

Ei kiinnosta. Työnantajan ongelma huolehtia riittävästä työvoimasta.

Meillä vaihdetaan aina läpsystä,toinen tulee saikulta takaisin ja toinen lähtee saikulle

Sairaana on hirveän vaikea mennä töihin. Viimeksi sairastaessani mulla oli yli 39 astetta kuumetta, joten en olisi mitään pystynyt kuitenkaan tekemään, jos edes olisinitseni sinne saanut raahattua.

Ja meillä ei toiset niitä hommia hoida. Jos mäoon sairaana, se vaan kasaa työt niin, että on kahta kauheampi määrä hommaa kun palaan takaisin.

Ihan kivalta tuntuu, eli ei yhtään vttuakaan vois kiinnosta.

Juu tietty syöpähoitojeni aikana suurin huolenaiheeni on se, joutuuko työkaverit tekemään vuokseni liikaa töitä. Tai ootappa kun mietin, hmm, ihan sama tällä hetkellä..

Meillä hankitaan kyllä sijainen mutta itse on se sijainen opastettava hommiin. Välillä ohjeistuksen jälkeen tuntuu, että olisi tehnyt kokonaisen työpäivän eli ihan helpolla ei viitsi jäädä sairastamaan.

Olen sairaana ja tiedän työkaverieni taipuvan melkein mahdottomaan tällä hetkellä :(

Ap

Teen kotona vaikka sängyn pohjalla minkä pystyn ja sitten palattuani urakoin illat kotona myös. Mutta siitä huolimatta työkaverit joutuu omien töidensä lisäksi tekemään ekstraa, se on ikävää ja siitä on huono fiilis kyllä. Toivon etten itse (eikä toisaalta työkaverit) ole paljon sairaana!

Kotihoidossa ollessani kyllä yritin mennä töihin puolikuntoisenakin kun tiesin mikä katastrofi muille oli

työkaverin sairastuminen! Kyllä oli kiireiset ne aamut kun joku yllättäen soitti sairastuneensa. No sitten

väsyinkin kun kiltteyttäni olin sairaana töissä ja vielä otin täpötäydelle listalleni saikulle jääneen

töitä. Onneksi pystyin jäämään pois työelämästä säästöjen turvin!

Joo, huono omatunto vaivaa jos on ruuhkakausi, ja minulla on pöydällä joku kiireellinen työ, jonka deadlinea ei voi siirtää. Jonkun muun on silloin pakko venyä, aika usein se on lähiesimies, joka on ainoa lapseton. Paskaltahan se tuntuu, mutta työnantaja on nähnyt parhaaksi laittaa osastomme seitsemän työntekijää samaan huoneeseen, minkä jälkeen flunssat ja oksennustaudit alkoivatkin kiertää tehokkaasti. Kukaan ei todellakaan halua räkäistä tai mahatautista työntekijää töihin tartuttamaan muita, koska sitten onkin useampi sairaana, ja sen jälkeen lapset sairaana, ja työt kaatuvat niskaan. Lopulta vähemmän venymistä tarvitaan, kun sairastuneet pysyvät poissa työpaikalta. Tämä tuli todettua kun meillä oli sijainen jolla ”korkea työmoraali” ja tuli töihin tartuttamaan muita, vaikka pomo komensi kotiin. Ei uusittu sopimusta.

Eipä kiinnosta pätkääkään!

Enkä mene vapaapäivinä töihin, jos joku sairastuu.

Työ ei ole läheskään tärkeintä mun elämässä.

On niin paljon muutakin tekemistä.

Mun hommia ei kukaan tee, ainoastaan jotain pakollisia simppeleitä mitä pystyy. Muuten osaamiseni on sen verran erikoistunutta että muut eivät niitä hommia osaa. Hommat jäävät siis odottamaan paluutani. Ja se kyllä häiritsee jos sairastun- tiettyinä aikoina yritän olla töissä viimeiseen asti oli olo mikä vaan.

Minä taas sain huomata, ettei yhtään mitään oltu tehty sairaslomalta tullessa. Ihana siinä sitten alkaa vielä vähän heikkona puurtamaan viikon rästejä...

Helposti ei oo mun päänsärky hommata sijaista se on pomon tehtävä siitä sille palkka maksetaan.

Olihan se, mutta kukaan ei kysynyt, haluanko sairastua tappavaan syöpään.

Pahoitteluni.

En paljoo miettiny mitään kun makasin tiputuksessa osastolla saikulla.

Syöpäpotilaille myötätuntoni vaikean sairautenne kanssa, mutta on kai aika selvää, etten tarkoittanut teitä, ja teidän töihinne hankitaan melkoisella varmuudella pitkäaikainen sijainen.

Tarkoitin viestilläni akuutteja muutaman päivän sairastumisia, kuten flunssia ym. ap

Jos saikku on oma vika, niin sillon tulee vähän tunnontuskia. Mutta silloin kun jouduin työtapaturman jälkeen leikkaukseen ja myöhemmin jouduin leikkaukseen ammattitaudin takia, niin ne saikut olin kyllä hyvällä omallatunnolla.