Lue keskustelun säännöt.
Uskoontulosta ja uskovaisen elämästä
16.07.2018 |
Hauskaa, että täällä oli uskoon liittyvä avaus, ei ollut minun avaukseni.
Mutta olen jo jonkin aikaa pohtinut näitä asioita. Olen vanhanaikainen, perinteitä kunnioittava nainen ja tavallaan olen aina uskonut siihen, että jokin korkeampi voima on olemassa.
Jumalaan olen suhtautunut aina hiukan skeptisesti. Olen pohjimmiltani realisti ja ajatus koko Jumalasta tuntuu hiukan lapselliselta.
Mutta toisaalta olen myös miettinyt paljon tätä maailmaa ja elämää. Että onkos tässä kaikessa lopulta muutenkaan mitään logiikkaa?
Jostain kumman syystä olen saanut nyt kolmekymppisenä paljon uusia ystäviä ja näistä moni on jollain tapaa kokenut yliluonnollisia asioita. Se on oikeastaan aika huvittava sattuma. Kaikissa heissä on jotain joka vetää minua puoleensa. Ovat kivoja ja symppiksiä. Ja tykkäävät minusta! :)
Olen kuitenkin ihmisenä, vaimona ja äitinä aika tavallinen. Huudan, kiroan ja räyhään. Mutta myös rakastan, huolehdin ja välitän. Olen mielestäni kiltti ihminen. Mutta tykkään pitää hauskaa.
Tarkoitan sitä, että voinko olla uskossa kuten muutkin ihan tällaisena? Voiko rukoilla oman perheensä puolesta itsekkäästi, vaikka ei kävisi usein kirkossa? Voinko pitää hauskaa juhlissa? Saanko ikinä ajatella pahaa toisesta tai sanoa valkoista valhetta?
Minulla on jokin omituinen ja vahva tunne, että olen muuttumassa ihmisenä. Olen jotenkin rauhallinen ja vapaa. Se voi myös johtua kesälomasta. :D
En kehtaa pyytää ketään rukoilemaan puolestani ja pelkään myös kaikkia niitä pelottavia Jumalaan liittyviä asioita, pelkään "piruja" jne. Jos uskon Jumalaan, on uskottava kaikkeen siihen muuhunkin. Kaikki ne oudot tarinat ja jutut joita lapsesta asti kuullut, Noan arkit ym.
Mutta jotenkin tuntuu siltä, että mikä ihmeen merkitys tällä kaikella muka on, jos ei tämän jälkeen ole jotain.
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on etsikkoaika, voit googlettaa jos et ole koskaan kuullut :) Ihmisillä tulee näitä hetkiä elämässään, jolloin Jumala kutsuu sinua erityisesti. Silloin ihmisellä on otollinen aika tulla uskoon ja olla avoin näille asioille. Usko ja uskoontulo on myös lahja, se ei synny koskaan omin voimin, eli sitä ei voi puristaa itsestään ulos kun haluaa. Jos tässä vaiheessa tuntuu että olet vähän hämmennyksissä, etkä oikein kehtaisi pyytää rukoustakaan, voit ihan vain aloittaa yksinkertaisella rukouksella; Jumala, jos sinä olet todellinen, osoita se minulle. Ihan omin sanoin, et tarvi hienoja sanoja. Hän arvostaa rehellistä, suoraan sydämestä nousevaa puhetta kaikkein eniten. Jeesus kärsi hirvittävän kuoleman myös sinun takiasi, että voimme saada syntimme anteeksi. Vanhan testamentin aikaan Jumalalle on uhrattu, mutta kun Jumala lähetti Jeesuksen (joka on samalla 100% ihminen ja 100% Jumala, Hän siis tuli ihmisenä maan päälle) Hänessä oli uhri meitä kaikkia varten aikojen loppuun saakka. Tartu tähän tilaisuuteen, ole avoin, ole rohkea, kerro jollekin näistä tuttavista miltä susta tuntuu.
Ja nuo asiat mitä mietit (kiroilu jne) jää vähän niinkuin itsestään pois kun ihminen tulee uskoon. Nekin on vain luonnollisia muutoksia. Minä rukoilen ainakin täällä, että löytäisit tiesi Jumalan luo. Nuo tuntemukset mitä tunnet, voi olla Jumalan läsnäoloa, mutta ns. uskonratkaisu meidän tulisi tehdä. Googleta vaikka "mahdollisuus muutokseen", sieltä löytyy aitoja uskoontulokertomuksia eri taustoista missä ihmiset kertovat miten elämä muuttui ja mistä lähtökohdista.
Kiitos Sinulle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on etsikkoaika, voit googlettaa jos et ole koskaan kuullut :) Ihmisillä tulee näitä hetkiä elämässään, jolloin Jumala kutsuu sinua erityisesti. Silloin ihmisellä on otollinen aika tulla uskoon ja olla avoin näille asioille. Usko ja uskoontulo on myös lahja, se ei synny koskaan omin voimin, eli sitä ei voi puristaa itsestään ulos kun haluaa. Jos tässä vaiheessa tuntuu että olet vähän hämmennyksissä, etkä oikein kehtaisi pyytää rukoustakaan, voit ihan vain aloittaa yksinkertaisella rukouksella; Jumala, jos sinä olet todellinen, osoita se minulle. Ihan omin sanoin, et tarvi hienoja sanoja. Hän arvostaa rehellistä, suoraan sydämestä nousevaa puhetta kaikkein eniten. Jeesus kärsi hirvittävän kuoleman myös sinun takiasi, että voimme saada syntimme anteeksi. Vanhan testamentin aikaan Jumalalle on uhrattu, mutta kun Jumala lähetti Jeesuksen (joka on samalla 100% ihminen ja 100% Jumala, Hän siis tuli ihmisenä maan päälle) Hänessä oli uhri meitä kaikkia varten aikojen loppuun saakka. Tartu tähän tilaisuuteen, ole avoin, ole rohkea, kerro jollekin näistä tuttavista miltä susta tuntuu.
Ja nuo asiat mitä mietit (kiroilu jne) jää vähän niinkuin itsestään pois kun ihminen tulee uskoon. Nekin on vain luonnollisia muutoksia. Minä rukoilen ainakin täällä, että löytäisit tiesi Jumalan luo. Nuo tuntemukset mitä tunnet, voi olla Jumalan läsnäoloa, mutta ns. uskonratkaisu meidän tulisi tehdä. Googleta vaikka "mahdollisuus muutokseen", sieltä löytyy aitoja uskoontulokertomuksia eri taustoista missä ihmiset kertovat miten elämä muuttui ja mistä lähtökohdista.
Kiitos, sä kirjoitit sen, mitä mä en jaksanut:)
Ap, Jumala varmasti vastaa, kun häntä pyytää puhumaan sinulle ja näyttämään olemassa olonsa. Mä rukoilen sun puolesta:)
Sinulla on etsikkoaika, voit googlettaa jos et ole koskaan kuullut :) Ihmisillä tulee näitä hetkiä elämässään, jolloin Jumala kutsuu sinua erityisesti. Silloin ihmisellä on otollinen aika tulla uskoon ja olla avoin näille asioille. Usko ja uskoontulo on myös lahja, se ei synny koskaan omin voimin, eli sitä ei voi puristaa itsestään ulos kun haluaa. Jos tässä vaiheessa tuntuu että olet vähän hämmennyksissä, etkä oikein kehtaisi pyytää rukoustakaan, voit ihan vain aloittaa yksinkertaisella rukouksella; Jumala, jos sinä olet todellinen, osoita se minulle. Ihan omin sanoin, et tarvi hienoja sanoja. Hän arvostaa rehellistä, suoraan sydämestä nousevaa puhetta kaikkein eniten. Jeesus kärsi hirvittävän kuoleman myös sinun takiasi, että voimme saada syntimme anteeksi. Vanhan testamentin aikaan Jumalalle on uhrattu, mutta kun Jumala lähetti Jeesuksen (joka on samalla 100% ihminen ja 100% Jumala, Hän siis tuli ihmisenä maan päälle) Hänessä oli uhri meitä kaikkia varten aikojen loppuun saakka. Tartu tähän tilaisuuteen, ole avoin, ole rohkea, kerro jollekin näistä tuttavista miltä susta tuntuu.
Ja nuo asiat mitä mietit (kiroilu jne) jää vähän niinkuin itsestään pois kun ihminen tulee uskoon. Nekin on vain luonnollisia muutoksia. Minä rukoilen ainakin täällä, että löytäisit tiesi Jumalan luo. Nuo tuntemukset mitä tunnet, voi olla Jumalan läsnäoloa, mutta ns. uskonratkaisu meidän tulisi tehdä. Googleta vaikka "mahdollisuus muutokseen", sieltä löytyy aitoja uskoontulokertomuksia eri taustoista missä ihmiset kertovat miten elämä muuttui ja mistä lähtökohdista.