En kestä enää näitä syyllistäviä luomuhihhuleita!

Toihan on oikeastaan vähän sama tilanne kuin uskoon tulleen kaverin kanssa, joka hokee, että sun ongelmat ja kärsimys johtuu siitä ettet ole hyväksynyt Jeesusta elämääsi.

Ei tossa auta muu kuin napakasti kerta toisensa jälkeen sanoa, että kiitos mutta ei kiitos.

Hei, olen miettinyt hieman samaa asiaa, joskin erilaisessa elämäntilanteessa. Moni ystäväni tuntuu uskovan, että elämässä kaiella on tarkoitus, että asiat menevät juuri niin kuin niiden pitää mennä ja lopulta kaikki kyllä selviää. Koen tämän "lohdutuksen" aika loukkaavana enkä usko siihen itse ollenkaan. Silti tilanteessa, jossa toinen sanoa näitä, en osaa kertoa, että itse asiassa en minä noin usko ja lohdutukseksi tarkoitettu ajatus itse asiassa vain tuntuu aika karmealta ajatukselta eikä kuulu omaan ajatusmaailmaani.

Pistä välit poikki, jos ajatukset eivät kohtaa, niin ei ystävyys tule ikinä toimimaan.

Kantapään kautta opittua: lapsettomuudesta ja hoidoista ei todellakaan kannata kertoa kuin erittäin harvoille ja valituille tai saa varautua melkoiseen arsenaaliin kaikenmaailman neuvoja. Itse puhuin aluksi, mutta huomasin hyvin pian, että vähän joka toisella oli niin typeriä, lääketieteestä mitään tietämättömiä, ajatuksia ja ohjeita, että pidin suuni visusti nupussa tiettyjen ihmisten seurassa.

Voi kuule, siskollani on rintasyöpä ja kuulisit millaisia juttuja hän on joutunut kestämään..

Kuulostaa tutulta. :(

Luomusynnyttäjät ne vasta pahin syyllistäjäryhmä onkin! :D

Vierailija kirjoitti:

Voi kuule, siskollani on rintasyöpä ja kuulisit millaisia juttuja hän on joutunut kestämään..

Kuulostaa tutulta. :(

Hänen kannattaa syödä vehnän- ja ohranorasta ja ituja. Kukaan ei väitä, että pelkästään sillä parantuu, mutta se vahvistaa. Monikaan "luomuohje" ei ole tarkoitettu ainoaksi ohjeeksi vaan nimenomaan vahvistavaksi ja noudatettavaksi esim. leikkauksen ohella.

Vierailija kirjoitti:

Omaan sukulais-ja kaveripiiriin kuuluu pari naista, jotka uskovat vakaasti luonnonmukaisin hoitoihin, itsensä maadoittamiseen (?), luonnonmukaiseen synnytykseen jne. Olemme mieheni kanssa aloittamassa lapsettomuushoidot ja pää ei oikeasti meinaa kestää näitä "hengitä syvää, hyväksy naiseutesi niin tulet raskaaksi" - neuvoja.

Miten kestää esim.sukulaista, jolla on itsellä lapsia ja julistaa kovaan ääneen luonnonmukaisten hoitojen autuutta? Kun kerroin, että olemme lähdössä hoitoihin, yritti saada minua osallistumaan vyöhyketerapiaan ja reikihoitoihin, koska ne saivat hänet raskautumaan (ko.naisella ei ollut mitään ongelmia alunperinkään raskaaksi tulemisessa).

Tai ystävää, joka vihjailee toistuvasti, että lapsettomuutemme voisi johtua jotenkin siitä etten ole sinut naiseuteni kanssa, että harrastan liikaa "maskuliinista, aggressiivista liikuntaa" (lue:käyn salilla ja jumpissa) ja minun tulisi tehdä kaikkea feminiinistä ja pehmeää, niin voisimme onnistua paremmin.

Minusta usein näiden luomuihmisten suhtautuminen moneen asiaan on ihan kamalan syyllistävä. Samoin täysin oman maailmankatsomukseni vastainen ja koen siksi nuo neuvot välillä tosi vaivaannuttavana sen lisäksi, että ne myös loukkaavat. Meillä nyt esimerkkinä tämä lapsettomuus, mutta voisin vaan arvailla, että varmaan samantyyppisiä neuvoja voisi saada vaikkapa masentuneena tai jostain sairaudesta kärsiessä.

Kokemuksia, vinkkejä, mitä sanoa näille? Välillä tuntuu, että tekisi mieli sanoa ihan suoraan etten usko tuollaiseen potaskaan, joten en halua sitä kuunnella.

Miksi ei aloittaisi lempeistä keinoista ja etenisi lääketieteellisiin sitä mukaa kun ne eivät tuota tulosta? Entä jos tärppää lonnonmukaisella? Pääsee halvemmalla ja keho kuormittumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaan sukulais-ja kaveripiiriin kuuluu pari naista, jotka uskovat vakaasti luonnonmukaisin hoitoihin, itsensä maadoittamiseen (?), luonnonmukaiseen synnytykseen jne. Olemme mieheni kanssa aloittamassa lapsettomuushoidot ja pää ei oikeasti meinaa kestää näitä "hengitä syvää, hyväksy naiseutesi niin tulet raskaaksi" - neuvoja.

Miten kestää esim.sukulaista, jolla on itsellä lapsia ja julistaa kovaan ääneen luonnonmukaisten hoitojen autuutta? Kun kerroin, että olemme lähdössä hoitoihin, yritti saada minua osallistumaan vyöhyketerapiaan ja reikihoitoihin, koska ne saivat hänet raskautumaan (ko.naisella ei ollut mitään ongelmia alunperinkään raskaaksi tulemisessa).

Tai ystävää, joka vihjailee toistuvasti, että lapsettomuutemme voisi johtua jotenkin siitä etten ole sinut naiseuteni kanssa, että harrastan liikaa "maskuliinista, aggressiivista liikuntaa" (lue:käyn salilla ja jumpissa) ja minun tulisi tehdä kaikkea feminiinistä ja pehmeää, niin voisimme onnistua paremmin.

Minusta usein näiden luomuihmisten suhtautuminen moneen asiaan on ihan kamalan syyllistävä. Samoin täysin oman maailmankatsomukseni vastainen ja koen siksi nuo neuvot välillä tosi vaivaannuttavana sen lisäksi, että ne myös loukkaavat. Meillä nyt esimerkkinä tämä lapsettomuus, mutta voisin vaan arvailla, että varmaan samantyyppisiä neuvoja voisi saada vaikkapa masentuneena tai jostain sairaudesta kärsiessä.

Kokemuksia, vinkkejä, mitä sanoa näille? Välillä tuntuu, että tekisi mieli sanoa ihan suoraan etten usko tuollaiseen potaskaan, joten en halua sitä kuunnella.

Miksi ei aloittaisi lempeistä keinoista ja etenisi lääketieteellisiin sitä mukaa kun ne eivät tuota tulosta? Entä jos tärppää lonnonmukaisella? Pääsee halvemmalla ja keho kuormittumatta.

Koska kyseiset ”lempeät keinot” ovat yhtä tyhjän kanssa olevaa röyhkeää rahastusta tyhmiltä. Halvemmalla pääsee, kun ei syydä rahojaan ahneille puoskareille. Menisivät rehellisiin töihin.

Mulla on kanssa "kaveri" joka tuputtaa kymmenen-satakertaisia annostuksia vitamiineista tai muista luontaistuotteista vaivaan kuin vaivaan. Hänelle nämä "lääkkeet" ei koskaan auta, kun hän on niin "erikoinen", maksansa ja munuaisensa toimivat jotenkin supertehokkaasti, joten hän ei saa apua mistään itselleen, mutta tietää mistä muut saavat apua. Hänellä on myös eri geenejä joiden takia esim. alkoholi ei pysty häneen eikä hän siksi viitsi sitä juoda :D  Muiden geenit ovat sellaisa että ihminen on itse syönyt hiilareilla geeninsä mutatoituneiksi, toisin kuin hän, jonka geenit ovat jo alunperin "erikoisia".

Tuossa on se se ongelma, että joku vielä narrautuu mukaan tuohon, ja tappaa itsensä satakertaisilla annostuksilla kuparia/sinkkiä/aakkosvitamiineja/ hivenaineita, jne.

Ton kanssa pärjää, kun ei kerro sille mitään omia sairauksia tai epämieluisia tiloja kehossaan.

Eli jos he loukkaavat sinua, niin ota etäisyyttä. Tuohan ei lopu edes synnytyksen jäkeen, koska sitten jeesustellaan itsetehdyillä soseilla, imetysmyönteisyydellä, lapsentahtisuudella, ja kaikella mahdollisella.

Onneksi siloin kun minä odotin lastani, ei vauvakaan ollut vielä nettipalsta, vaan kirjastossa sai käydä lukemassa lehden, jos ei itselle viitsinyt tilata :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaan sukulais-ja kaveripiiriin kuuluu pari naista, jotka uskovat vakaasti luonnonmukaisin hoitoihin, itsensä maadoittamiseen (?), luonnonmukaiseen synnytykseen jne. Olemme mieheni kanssa aloittamassa lapsettomuushoidot ja pää ei oikeasti meinaa kestää näitä "hengitä syvää, hyväksy naiseutesi niin tulet raskaaksi" - neuvoja.

Miten kestää esim.sukulaista, jolla on itsellä lapsia ja julistaa kovaan ääneen luonnonmukaisten hoitojen autuutta? Kun kerroin, että olemme lähdössä hoitoihin, yritti saada minua osallistumaan vyöhyketerapiaan ja reikihoitoihin, koska ne saivat hänet raskautumaan (ko.naisella ei ollut mitään ongelmia alunperinkään raskaaksi tulemisessa).

Tai ystävää, joka vihjailee toistuvasti, että lapsettomuutemme voisi johtua jotenkin siitä etten ole sinut naiseuteni kanssa, että harrastan liikaa "maskuliinista, aggressiivista liikuntaa" (lue:käyn salilla ja jumpissa) ja minun tulisi tehdä kaikkea feminiinistä ja pehmeää, niin voisimme onnistua paremmin.

Minusta usein näiden luomuihmisten suhtautuminen moneen asiaan on ihan kamalan syyllistävä. Samoin täysin oman maailmankatsomukseni vastainen ja koen siksi nuo neuvot välillä tosi vaivaannuttavana sen lisäksi, että ne myös loukkaavat. Meillä nyt esimerkkinä tämä lapsettomuus, mutta voisin vaan arvailla, että varmaan samantyyppisiä neuvoja voisi saada vaikkapa masentuneena tai jostain sairaudesta kärsiessä.

Kokemuksia, vinkkejä, mitä sanoa näille? Välillä tuntuu, että tekisi mieli sanoa ihan suoraan etten usko tuollaiseen potaskaan, joten en halua sitä kuunnella.

Miksi ei aloittaisi lempeistä keinoista ja etenisi lääketieteellisiin sitä mukaa kun ne eivät tuota tulosta? Entä jos tärppää lonnonmukaisella? Pääsee halvemmalla ja keho kuormittumatta.

Niin että kun minulle lääkärit suosittelivat heti ivf hoitoja (koska muista ei apua) kevyempien lääketieteellisten hoitojen sijaan, niin olisi pitänyt sanoa, että ei kun mä nyt eka kokeilen näitä luonnollisia lempeitä hoitoja vielä ja yritän itsekseni vielä toisenkin vuoden? Ei sinne hoitoihin kunnallisella noin vain kävellä heti tokasta kierrosta, jossa ei tärppää. Ja sen vuoden yritysajalle ja sitten jonotusajalle on yleensä jo jotain poppakonsteja turhaan kokeiltu. Miksi ihmistä, joka on jo valmiiksi rikki ja lopulta tehnyt päätöksen, että haluaa lapsen vaikka sitten raskailla hoidoilla, pitää vielä tulla lyttäämään ja syyllistämään, kun ainoa mitä siinä kohtaa tarvitsee on kuuntelemista ja halauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaan sukulais-ja kaveripiiriin kuuluu pari naista, jotka uskovat vakaasti luonnonmukaisin hoitoihin, itsensä maadoittamiseen (?), luonnonmukaiseen synnytykseen jne. Olemme mieheni kanssa aloittamassa lapsettomuushoidot ja pää ei oikeasti meinaa kestää näitä "hengitä syvää, hyväksy naiseutesi niin tulet raskaaksi" - neuvoja.

Miten kestää esim.sukulaista, jolla on itsellä lapsia ja julistaa kovaan ääneen luonnonmukaisten hoitojen autuutta? Kun kerroin, että olemme lähdössä hoitoihin, yritti saada minua osallistumaan vyöhyketerapiaan ja reikihoitoihin, koska ne saivat hänet raskautumaan (ko.naisella ei ollut mitään ongelmia alunperinkään raskaaksi tulemisessa).

Tai ystävää, joka vihjailee toistuvasti, että lapsettomuutemme voisi johtua jotenkin siitä etten ole sinut naiseuteni kanssa, että harrastan liikaa "maskuliinista, aggressiivista liikuntaa" (lue:käyn salilla ja jumpissa) ja minun tulisi tehdä kaikkea feminiinistä ja pehmeää, niin voisimme onnistua paremmin.

Minusta usein näiden luomuihmisten suhtautuminen moneen asiaan on ihan kamalan syyllistävä. Samoin täysin oman maailmankatsomukseni vastainen ja koen siksi nuo neuvot välillä tosi vaivaannuttavana sen lisäksi, että ne myös loukkaavat. Meillä nyt esimerkkinä tämä lapsettomuus, mutta voisin vaan arvailla, että varmaan samantyyppisiä neuvoja voisi saada vaikkapa masentuneena tai jostain sairaudesta kärsiessä.

Kokemuksia, vinkkejä, mitä sanoa näille? Välillä tuntuu, että tekisi mieli sanoa ihan suoraan etten usko tuollaiseen potaskaan, joten en halua sitä kuunnella.

Miksi ei aloittaisi lempeistä keinoista ja etenisi lääketieteellisiin sitä mukaa kun ne eivät tuota tulosta? Entä jos tärppää lonnonmukaisella? Pääsee halvemmalla ja keho kuormittumatta.

Kuulepas, ennen kuin jakelet tällaisia törppöneuvoja, niin kannattaa muistaa, että lapsettomuushoitoihin, esim. Ivf:ään ei koskaan siirrytä kevein perustein, siinä on jo kaikki muu tehtävissä oleva tehty. Et oikeasti voi antaa yhtäkään vinkkiä, jota jokainen lapseton ei olisi jo joutunut kuuntelemaan ja puremaan hammasta yhteen ja hymyilemään, vaikka tekisi mieli motata kuonoon näitä neuvojia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaan sukulais-ja kaveripiiriin kuuluu pari naista, jotka uskovat vakaasti luonnonmukaisin hoitoihin, itsensä maadoittamiseen (?), luonnonmukaiseen synnytykseen jne. Olemme mieheni kanssa aloittamassa lapsettomuushoidot ja pää ei oikeasti meinaa kestää näitä "hengitä syvää, hyväksy naiseutesi niin tulet raskaaksi" - neuvoja.

Miten kestää esim.sukulaista, jolla on itsellä lapsia ja julistaa kovaan ääneen luonnonmukaisten hoitojen autuutta? Kun kerroin, että olemme lähdössä hoitoihin, yritti saada minua osallistumaan vyöhyketerapiaan ja reikihoitoihin, koska ne saivat hänet raskautumaan (ko.naisella ei ollut mitään ongelmia alunperinkään raskaaksi tulemisessa).

Tai ystävää, joka vihjailee toistuvasti, että lapsettomuutemme voisi johtua jotenkin siitä etten ole sinut naiseuteni kanssa, että harrastan liikaa "maskuliinista, aggressiivista liikuntaa" (lue:käyn salilla ja jumpissa) ja minun tulisi tehdä kaikkea feminiinistä ja pehmeää, niin voisimme onnistua paremmin.

Minusta usein näiden luomuihmisten suhtautuminen moneen asiaan on ihan kamalan syyllistävä. Samoin täysin oman maailmankatsomukseni vastainen ja koen siksi nuo neuvot välillä tosi vaivaannuttavana sen lisäksi, että ne myös loukkaavat. Meillä nyt esimerkkinä tämä lapsettomuus, mutta voisin vaan arvailla, että varmaan samantyyppisiä neuvoja voisi saada vaikkapa masentuneena tai jostain sairaudesta kärsiessä.

Kokemuksia, vinkkejä, mitä sanoa näille? Välillä tuntuu, että tekisi mieli sanoa ihan suoraan etten usko tuollaiseen potaskaan, joten en halua sitä kuunnella.

Miksi ei aloittaisi lempeistä keinoista ja etenisi lääketieteellisiin sitä mukaa kun ne eivät tuota tulosta? Entä jos tärppää lonnonmukaisella? Pääsee halvemmalla ja keho kuormittumatta.

Niin että kun minulle lääkärit suosittelivat heti ivf hoitoja (koska muista ei apua) kevyempien lääketieteellisten hoitojen sijaan, niin olisi pitänyt sanoa, että ei kun mä nyt eka kokeilen näitä luonnollisia lempeitä hoitoja vielä ja yritän itsekseni vielä toisenkin vuoden? Ei sinne hoitoihin kunnallisella noin vain kävellä heti tokasta kierrosta, jossa ei tärppää. Ja sen vuoden yritysajalle ja sitten jonotusajalle on yleensä jo jotain poppakonsteja turhaan kokeiltu. Miksi ihmistä, joka on jo valmiiksi rikki ja lopulta tehnyt päätöksen, että haluaa lapsen vaikka sitten raskailla hoidoilla, pitää vielä tulla lyttäämään ja syyllistämään, kun ainoa mitä siinä kohtaa tarvitsee on kuuntelemista ja halauksia.

Tunnen yhden tällaisen luonnonmukaisuus - pariskunnan, joka ei halunnut hoitoja, koska "lapsi kyllä tulee jos se on tarkoitettu". Heillä kesti 5-6 vuotta saada lapsi, olivat parikymppisiä.

Kolmekymppisenä minulla ei ole aikaa odotella, josko onnistuisi, kun munasolut alkavat olla lopussa. Lisäksi en kestäisi kärsiä ja odottaa kuutta vuotta.

Kauhistus. Mullaki yls kaveri, joka aina työntämässä johonkin ennustajalle kun hänelle on niin hoimiva ollut. Tai joku homeopatia, ihmehieronta ja taikakristallit. Tiedä sitten onko hän raivostuttavampi kuin kaveri, jonka ratkaisu kaikkiin asioihin on rukoilu ja jeesus.

Ruuassa ja viljelyssä luomu on hieno asia.

Olet nyt herkässä tilassa henkisesti ja ymmärrettävää että koet tietynlaiset kehoituksen loukkaavina. Lähestyisin ehkä asiaa sitä kautta, että kaikki koittavat tarjota tai tuoda esille eri vaihtoehtoja ja näkökulmia asiaan omasta kokemusmaailmastaan.

Oletko ikinä miettinyt miksi suhtaudut vaihtoehtoisiin menetelmiin negatiivisesti? Pelottavatko ne sinua? Ottaako se itsetunnon ja arvomaailman päälle, kun toiset eivät usko samoin kuin sinä? Ei ole tarkoitus loukata, mutta oletko koskaan miettinyt tätä. Silloin toisten elämäntavat eivät ehkä loukkaisi tai häiritsisi sinua samalla tavalla. Itse uskon lääketieteeseen, joten en luomunäkökulmasta vain tätä kirjoittanut.

Toivottavasti saatte lapsen :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaan sukulais-ja kaveripiiriin kuuluu pari naista, jotka uskovat vakaasti luonnonmukaisin hoitoihin, itsensä maadoittamiseen (?), luonnonmukaiseen synnytykseen jne. Olemme mieheni kanssa aloittamassa lapsettomuushoidot ja pää ei oikeasti meinaa kestää näitä "hengitä syvää, hyväksy naiseutesi niin tulet raskaaksi" - neuvoja.

Miten kestää esim.sukulaista, jolla on itsellä lapsia ja julistaa kovaan ääneen luonnonmukaisten hoitojen autuutta? Kun kerroin, että olemme lähdössä hoitoihin, yritti saada minua osallistumaan vyöhyketerapiaan ja reikihoitoihin, koska ne saivat hänet raskautumaan (ko.naisella ei ollut mitään ongelmia alunperinkään raskaaksi tulemisessa).

Tai ystävää, joka vihjailee toistuvasti, että lapsettomuutemme voisi johtua jotenkin siitä etten ole sinut naiseuteni kanssa, että harrastan liikaa "maskuliinista, aggressiivista liikuntaa" (lue:käyn salilla ja jumpissa) ja minun tulisi tehdä kaikkea feminiinistä ja pehmeää, niin voisimme onnistua paremmin.

Minusta usein näiden luomuihmisten suhtautuminen moneen asiaan on ihan kamalan syyllistävä. Samoin täysin oman maailmankatsomukseni vastainen ja koen siksi nuo neuvot välillä tosi vaivaannuttavana sen lisäksi, että ne myös loukkaavat. Meillä nyt esimerkkinä tämä lapsettomuus, mutta voisin vaan arvailla, että varmaan samantyyppisiä neuvoja voisi saada vaikkapa masentuneena tai jostain sairaudesta kärsiessä.

Kokemuksia, vinkkejä, mitä sanoa näille? Välillä tuntuu, että tekisi mieli sanoa ihan suoraan etten usko tuollaiseen potaskaan, joten en halua sitä kuunnella.

Miksi ei aloittaisi lempeistä keinoista ja etenisi lääketieteellisiin sitä mukaa kun ne eivät tuota tulosta? Entä jos tärppää lonnonmukaisella? Pääsee halvemmalla ja keho kuormittumatta.

Niin että kun minulle lääkärit suosittelivat heti ivf hoitoja (koska muista ei apua) kevyempien lääketieteellisten hoitojen sijaan, niin olisi pitänyt sanoa, että ei kun mä nyt eka kokeilen näitä luonnollisia lempeitä hoitoja vielä ja yritän itsekseni vielä toisenkin vuoden? Ei sinne hoitoihin kunnallisella noin vain kävellä heti tokasta kierrosta, jossa ei tärppää. Ja sen vuoden yritysajalle ja sitten jonotusajalle on yleensä jo jotain poppakonsteja turhaan kokeiltu. Miksi ihmistä, joka on jo valmiiksi rikki ja lopulta tehnyt päätöksen, että haluaa lapsen vaikka sitten raskailla hoidoilla, pitää vielä tulla lyttäämään ja syyllistämään, kun ainoa mitä siinä kohtaa tarvitsee on kuuntelemista ja halauksia.

Tämä!

Vierailija kirjoitti:

Luomusynnyttäjät ne vasta pahin syyllistäjäryhmä onkin! :D

Se on ihan oma moka jos ei ajoissa pyydä lääkitystä. Muija muutti mieltään vielä kun ehti. Synnytys on sellaista touhua että siinä sattuu vierestä katsojaakin.

Suosittelen lämpimästi hakeutumaan hoidoissa olevien tukiryhmiin joko livenä tai netissä. Oikeasti kukaan muu kuin asiaa läpikäyvä ei voi ymmärtää täysin tilannettanne ja tunteitanne ja mitä kaikkea käytte nyt läpi.

Joku kysyi, mikä luonnonmukaisuus-tuputuksissa niin loukkaa. Meitä ainakin loukkasi valtavasti se, että niihin tuputuksiin usein sisältyi juurikin sellainen pieni syyllistävä elementti. Neuvojahan usein asettuu hieman toisen yläpuolelle. Myös se rasitti, että olisi vain halunnut ymmärtäviä rinnalla kulkioita, ei asian ratkaisijoita. Siihen meillä oli jo paras mahdollinen lääketieteellinen ja psykologinen apu olemassa.

Niin, ja lopulta kävi hyvin. Stressatessa ja koeputkihedelmöityksellä. :)