Tyttären (16v) poikaystävällä huumeiden käyttöä. Olen huolesta suunniltani.

Kyllähän tuo kertoo heikoista rajoista Ap teillä jo aiemmin, että niin iso tyttö 16v ja silti lähtee tuohon kelkkaan.

Menetetty tapaus, jos et jämäköidy 100%.

Vastaavia hyvään uskomisia on nähty työn puolesta ja yksi suvussa, ei hyvin pääty.

Miksi mäkin aikaani käytän, vastauksen kirjoittamiseen vanhemmalle joka ei sitä

Omalla järjellään tajua. Itse lapseton ja aivan selvää, meillä ei narkkarien kanssa hengailtaisi.

Ap ja oikein kadut, että kirjoitit tänne.

Älä kadu, sait järkeviä vastauksia, nyt vaan sanoista tekoihin kohtaamaan vaikeat asiat ja pistämään lapsesi kuriin ja järjestykseen.

193

Ei ole ap:ta näkynyt. Oliko provo taas?

Porvoossa tapahtuu

Ap kristallisoi sen, miksi toisten lapsista tulee menestyjiä ja toisten luusereita. Lienen itse sitten huippuälykäs, kun mielestäni ratkaisu asiaan on selvä kuin pläkki. En sitä vaivaudu edes sanomaan ap:lle, ei hän ymmärtäisi.

Tyhmää ihmistä on mahdoton auttaa. Se on yksi vaikeimpia läksyjä, joita olen oppinut elämässä. 40 vuoden jälkeen olen jo lähellä hyväksyä sen.

Vierailija kirjoitti:

Ei herranen aika tätä ymmärtämisen ja kukkhattuilun aikaa. Mun tytär jos olisi nistin pauloissa niin menisin vaikka vankilaan, että saisin heidät erotettua toisistaan. Miten minä voin kutsua itseäni isäksi jos minä en ole valmis vähän istumaan aikaa tai antamaan jopa elämääni lapseni puolesta?

LOL Tällaisia uhoamisia nousee esiin silloin tällöin, mm. raiskaus- ja murhatapauksissa tyyliin, et jos mun lapselle noin tapahtuisi, niin vaikka tappaisin tai muuten kostaisin jumalauta, mun perhe ja mun reviiri, ja vankilaan menen mieluummin...

Todellisuudessa ei tapahdu muuta kuin että oikeussalissa ei edes pystytä katsomaan tekijää silmiin.

No tulihan se Unelmien sielunmessu sieltä! Kyllä, näin se menee, ekasta mistä-vaan-mikä-ei-ole-kannabista ryhtyy viivana huoraamaan ja lopulta amputoidaan raajat. Ei mmmmitään täysraittiuden - oman ja kaikkien tuttujenkin - ja kädettömän turmion välillä!!!1

16-vuotias ei voi toimia pelastajana huumeidenkäyttäjälle, se vaatii ammatti-ihmiset ja käyttäjän oman tahdon lopettamiseen. Vanhempien tehtävä on asettaa lapselle rajat jotka suojelevat tätä, ei olla paras kaveri joka ymmärtää ja hyväksyy lapsen toiminnan.

Te voitte kieltää poikaa tulemasta kotiinne, kieltää tytärtä menemästä pojan kotiin laittamalla vaikka kotiarestiin. Tyttäreltä puhelin pois, käyttörahat pois. Kyllä se poika unohtuu kun ei pitkään aikaan näe, poikakin löytää uusia kavereita ja unohtaa tyttärenne.

Heippa, kuule meillä on eletty tuo sama. Ihan täysyin sama,aivan kuin puhuisit suullani. Vaikka puhuin kauniisti ja puhuin asioista pojallekkin , eihän ne oikesti ajattele kuin sitä hetkeä missä elävät. Samoin kuten sinulla poika oli ollut laitoksessa ja koitin saada poikaan hyvät välit.

Vaan kun huumehörhö päissään kukaan ei ajattele järkevästi, tai yhteiskuntakelpoisesti. Tuli tilanne jossa kortition poika ajoi poliisia karkuun tyttäreni kyydissään ja sellaista vaihtia ,ettei kummastakaan olisi enää mitään jäljellä, elleivät olisi pysyneet tiellä.

Siitä alkoi myös meidän päässä LASU keskustelut. Käytiin jahkaamassa sosiaali/poliisin nuoriso puolella juttuaja. Ja tottakai tytär oli pääroolissa. Kotona sitten koitin takoa päähän järkeä, mujtta eivät he itse päässeet eroon toisistaan.

Kunnes , yhtäkkiä ymmärsin tehtäväni. Äidin velvollisuus oli suojella lasta. Minun tehtäväni oli saattaa heidät eroon ,koska poika joka käyttää kannabista saati sitten muuta....josta en kaikesta tiennyt ei vaan yksinkertaisesti ole järjen jättiläishommaa seurustelussakaan. pian tulee psykoosit ja hullut kilarit yms itse säälit ym ym, Oli pakko KIELTÄÄ nuoria. Nyt tämä soppa loppuu sanoin. Sanoin sen molemmille. Unohtakaa toisenne, PISTE!!!!!!

Voin kertoa, että tyttäreni 17 v.oli silmin nähden helpottunut kun sai apua päätökseensä jota oli varmaan miettinyt jo itse. Kerrankin äiti tuli ja asetti rajan välittämättä hänen kiukuistaan. Tyytyväinen oli. Antaisin yhden neuvon, niin kaun kun lapsi on alaikäinen, meillä on velvollisuus suojella lasta.

Tätä asiaa on turha väheksyä. Ja koska oikeasti tiedän mistä puhun niin luulen että on hyväksi myös tälle pojallese ,että joku asettaa rajat. edes joku asia joka herättää. toki voi mennä ihan alaskin, mutta niin sitten menee. Olen suunnattoman onnellinen jos tyttäresi ei enää seurustele huumeiden käyttäjän kanssa. Jos käyttöä ei ole enää ole ja poika on kiltti eikä huonoa seuraa mikös siinä sitten mutta muussa tapauksessa EHDOTON EI.

Vierailija kirjoitti:

Tytär siis löytänyt poikaystävän, jonka kanssa viettänyt todella paljon aikaa nyt kesällä. Ovat olleet meillä ja pojan luona. Tiedän, että pojalla on taustalla laitossijoituksia ja ongelmia kodissaan, ja olen myös hänen puolestaan toki todella huolissani. Olen yrittänyt rakentaa hyvää suhdetta myös tähän poikaan, kun olen tiennyt, ettei ole niin paljoa saanut tukea elämässään kuin varmasti olisi tarvinnut.

Nyt selvisi, että huumeiden käyttöä on pojalla ollut, siis mutakin kuin kannabista. En tiedä, kuinka paljon tai mikä on tilanne tällä hetkellä, mutta näin vain ohimennen tytön pöydällä lastensuojelupalaverin papereita ja niissä oli tällainen maininta.

Mitä tässä voi tehdä?

Tyttärellä ei ole kovinkaan paljoa (ongelmatonta) sosiaalista piiriä, johon voisin kannustaa, vaan on todella kiinni tässä pojassa. Kieltämällä en vrmaan saa toivottua lopputulosta? Mutta mitä tässä voi tehdä?

Tytölle olen jo aiemmin toki puhunut näistä riskeistä ja siit, että itse pitää viime kädessä omat valinnat tehdä, vakka muut tekeekin mitä tekevät. Mutta silti; huumeet näin lähellä ahdistavat kyllä todella paljon.

Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta?

Miten joku voi uskoa näin paskaa provoa😂 Pieni vinkki:

"Näin vain ohimennen tytön pöydällä lastensuojelupalaverin papereita".

=PROVO!

Ei se kannabis tapa. Kunhan huolehdit, että lapsesi keskittyy koulunkäyntiin yms. tulevaisuudenrakentamiseen eikä sekaannu missään määrin huumeiden hallussapitoon tai myymiseen niin luulisin, että tuollaisen kokemuksen jälkeen tajuaa pysyä ongelmatapauksista erossa. Kieltäminen ei muuta mitään, saattaa vain lisätä halua pyöriä tuollaisten ihmisten kanssa.

Puhun omasta kokemuksesta. Olen seurustellut kerran suonensisäisesti huumeita käyttäneen kanssa ja voin kertoa että kerta sitä kokemusta riitti. Se rappioromantiikka karisee aika vauhdilla alkuhuuman hälvennyttyä. Sen jälkeen myötätunto huumeidenkäyttäjiä kohtaan vähentyy väkisinkin kun on nähnyt omin silmin millaista se elämä on tuollaisessa seurassa.