Äiti uhkailee perinnöllä, kohtalotovereita?

Ettekö te nyt ymmärrä, mistä tässä on kysymys. Ei terve kuusikymppinen vielä perintöään jakele. Joko kurpalla on jokin salainen tauti, joka vie hänet ennenaikaiseen hautaan, tai hän haluaa ap:n ajattelevan niin. Eli tosiasiassa hän haluaisi kuulla olevansa rakas, tärkeä ja arvokas, ja siksi hän vihjailee kuolemastaan.

Se on sitten ap:n asia, haluaako hän pelata tuota peliä.

Jos testamenttaaja jättäisi kaiken suosikkilapselleen, niin suosikkilapsi voisi olla reilu ja antaa sisaruksilleen heidän omat osuutensa. Näin tekisin itse.

Itse juuri siinä tilanteessa kirjoitti:

11: Ei Suomessa voi tehdä ketään perinnöttömäksi, ettet sitten ole todistettavasti jotenkin erityisen törkeästi tai rikollisesti toiminut isääsi vastaan. Ota selvää asioista ja pidä puolesi, sitten kun sen aika tulee.

Valitettavasti se on hyvin helppoa. Toki varsinaisesti perinnöttömäksi tekeminen vaatii jonkin lainmukaisen syyn ja paperityötä, mutta varojen siirtäminen esim. henkivakuutukseen, jonka edunsaajaksi sitten laitetaan vain se/ne henkilöt, joille haluaa varat jättää, on täysin mahdollista. Lähipiirissä oli tällainen tapaus.

"Anna sulle perinnön, jollet syö lautastasi tyhjäksi!"

Uhkailee perinnöllä, vai perinnöttä jättämisellä? Kyllä minua saa kuka vaan uhkailla perinnöllä.

Tyypillistä narsistivanhemman käytöstä. Ällöttävää.

Vierailija kirjoitti:

Jos testamenttaaja jättäisi kaiken suosikkilapselleen, niin suosikkilapsi voisi olla reilu ja antaa sisaruksilleen heidän omat osuutensa. Näin tekisin itse.

Ja verottaja veisi hyvän siivun lahjaverona. Lisäksi, hyvä puhua näin, aika harva toteuttaa jos tilanne tulee eteen. Mieli todennäköisesti muuttuu, kun pitäisi toteuttaa. Tuossa lähipiirin vakuutusjutussa kävi just näin. Muut sisarukset olivat alkuun niin pöyristyneitä (paitsi yksi joka oli junaillut asian. Halusi että yksi sisaruksista ei lukeudu edunsaajiin ja oli saanut muistisairaan vanhuksen, jolla ei kuitenkaan vielä ollut edunvalvojaa, allekirjoittamaan), mutta kummasti se oma napa on aina tärkein. Ihan inhimillistä tietenkin, mutta just tuo, ettei kannata julistaa toimivansa "oikein", kun oikeasti et voi tietää miten toimit ennen kuin se tilanne on nokan edessä.

Vierailija kirjoitti:

Minun Äitini uhkasi jättää kaiken minulle. Kalliiksi käy kaatopaikka kuormat ja hometalon purkaminen, en halua, jättäköön valtiolle. 😥

Tiedät varmasti että perinnöstä voi kieltäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos testamenttaaja jättäisi kaiken suosikkilapselleen, niin suosikkilapsi voisi olla reilu ja antaa sisaruksilleen heidän omat osuutensa. Näin tekisin itse.

Ja verottaja veisi hyvän siivun lahjaverona. Lisäksi, hyvä puhua näin, aika harva toteuttaa jos tilanne tulee eteen. Mieli todennäköisesti muuttuu, kun pitäisi toteuttaa. Tuossa lähipiirin vakuutusjutussa kävi just näin. Muut sisarukset olivat alkuun niin pöyristyneitä (paitsi yksi joka oli junaillut asian. Halusi että yksi sisaruksista ei lukeudu edunsaajiin ja oli saanut muistisairaan vanhuksen, jolla ei kuitenkaan vielä ollut edunvalvojaa, allekirjoittamaan), mutta kummasti se oma napa on aina tärkein. Ihan inhimillistä tietenkin, mutta just tuo, ettei kannata julistaa toimivansa "oikein", kun oikeasti et voi tietää miten toimit ennen kuin se tilanne on nokan edessä.

Oikeudenmukaisuus on minulle tärkeämpää kuin raha. Sitä paitsi, mitenköhän kävisi sisarussuhteiden, jos olisin suosikkilapsi, joka pitäisi koko perinnön itsellään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos testamenttaaja jättäisi kaiken suosikkilapselleen, niin suosikkilapsi voisi olla reilu ja antaa sisaruksilleen heidän omat osuutensa. Näin tekisin itse.

Ja verottaja veisi hyvän siivun lahjaverona. Lisäksi, hyvä puhua näin, aika harva toteuttaa jos tilanne tulee eteen. Mieli todennäköisesti muuttuu, kun pitäisi toteuttaa. Tuossa lähipiirin vakuutusjutussa kävi just näin. Muut sisarukset olivat alkuun niin pöyristyneitä (paitsi yksi joka oli junaillut asian. Halusi että yksi sisaruksista ei lukeudu edunsaajiin ja oli saanut muistisairaan vanhuksen, jolla ei kuitenkaan vielä ollut edunvalvojaa, allekirjoittamaan), mutta kummasti se oma napa on aina tärkein. Ihan inhimillistä tietenkin, mutta just tuo, ettei kannata julistaa toimivansa "oikein", kun oikeasti et voi tietää miten toimit ennen kuin se tilanne on nokan edessä.

Oikeudenmukaisuus on minulle tärkeämpää kuin raha. Sitä paitsi, mitenköhän kävisi sisarussuhteiden, jos olisin suosikkilapsi, joka pitäisi koko perinnön itsellään? 

No ne tietenkin katkeaa. Tuossa kertomassani tapauksessa oli kyse noin kuusikymppisistä sisaruksista, eivät ehkä pitäneet hyviä sisarussuhteita prioroteetti ykkösenä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu nykyään olevan vakiohjelmistoa joka tapaamisella, että en tule saamaan mitään perintöä, vaan hän käyttää kaiken itse tai lahjoittaa pois. Näin aina, kun teen tai sanon jotain, mistä äiti ei ole samaa mieltä. Tämä alkoi silloin, kun menin naimisiin, tai itse asiassa jo ennen sitä. Äiti inhoaa miestäni, tuo sen avoimesti esiin ja ilmoitti jo silloin, että avio-oikeutta ei sitten tule olemaan. Nykyään sitten minäkin jään ilman perintöä. Ei voisi vähempää kiinnostaa ja olen sen sanonut monesti. Minulla on kaikki mitä tarvitsen, en tee yhtään mitään hänen talollaan tai mökillään. Yritän pysyä lasten takia väleissä, mutta vaikeaa on. Mies ei ole enää ollenkaan tekemisissä äitini kanssa. Äiti on vasta kuudenkymmenen, eli jatkaa kiukutteluaan vielä pitkään.

Sano  äipälle että sulle on ihan sama peritkö sä mitään. Vie silleen tuulet sen purjeista.

Mä  en altistais omia lapsiani mistään hinnasta moiselle noita-akkamummolle, varsinkin jos se laki  isovanhempien tapaamisoikeudesta menee läpi. Eli:  sano että  tulette käymään vaan kun se  tajuaa ettei kiukuttelu ja kiristys tehoa.

Itse jättäisin noin käyttäytyvän vanhemman omaan seuraansa.

Vierailija kirjoitti:

Itse juuri siinä tilanteessa kirjoitti:

11: Ei Suomessa voi tehdä ketään perinnöttömäksi, ettet sitten ole todistettavasti jotenkin erityisen törkeästi tai rikollisesti toiminut isääsi vastaan. Ota selvää asioista ja pidä puolesi, sitten kun sen aika tulee.

Valitettavasti se on hyvin helppoa. Toki varsinaisesti perinnöttömäksi tekeminen vaatii jonkin lainmukaisen syyn ja paperityötä, mutta varojen siirtäminen esim. henkivakuutukseen, jonka edunsaajaksi sitten laitetaan vain se/ne henkilöt, joille haluaa varat jättää, on täysin mahdollista. Lähipiirissä oli tällainen tapaus.

Kiitos vinkistä!

Tuttu juttu! Aina kun on ollut pientä erimielisyyttä, kuten en tykkään hänen rumista antiikkihuonekaluista, niin heti ollaan koko perintö jättämässä veljelleni.

Katkaisin välit äitiini nyt lopullisesti muutama kuukausi takaperin, hänellä on alkoholiongelma ja ainakin käyttäytyy hyvin narsistisesti. Olen blokannut hänen puhelunta, mutta hän tekee kiusaa mummini ja veljeni kautta. Veljeni oli meillä ja äiti soitti hänelle ja halusi puhua kanssani. Vastasin asiallisesti, että en halua niin vastaus oli ”sit on turha mitään perintöä odotella”. Jep jep, se ihminen on jo kuollut minun perheelleni, niin ei paljoo olemattomat perinnöt kiinnosta. Enkä todellakaan päästä häntä enää ikinä lapseni lähelle, onneksi lapsi on niin pieni ja äitini aina ollut omasta tahdostaan etäinen, niin ei tuo taapero muista häntä. En vaan enää jaksanut tyhjiä lupauksia, haukkumista tai lapseni manipulointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse juuri siinä tilanteessa kirjoitti:

11: Ei Suomessa voi tehdä ketään perinnöttömäksi, ettet sitten ole todistettavasti jotenkin erityisen törkeästi tai rikollisesti toiminut isääsi vastaan. Ota selvää asioista ja pidä puolesi, sitten kun sen aika tulee.

Valitettavasti se on hyvin helppoa. Toki varsinaisesti perinnöttömäksi tekeminen vaatii jonkin lainmukaisen syyn ja paperityötä, mutta varojen siirtäminen esim. henkivakuutukseen, jonka edunsaajaksi sitten laitetaan vain se/ne henkilöt, joille haluaa varat jättää, on täysin mahdollista. Lähipiirissä oli tällainen tapaus.

Kiitos vinkistä!

Eiköhän tuo ole tiedossa kaikilla sellaisilla, joilla sitä varallisuutta on. Ja esim. varainhoitajan palvelut käytössä. Ei tuossa tarkoiteta mitään kymppitonnien omaisuuksia.  

Kiitos sanoista. Menkööt perinnöt, menkööt kaikki, sillä omatunto ja ihmisyys edellä vaikka tekisi kipeää! Omalla hyvällä omallatunnolla on helppo elää elämäänsä, vaikka kipeästihän se ottaa. Kaikkeen paskaan ei tarvi lähteä. Ihminen kyllä itse tietää milloin sontaa on tarjolla!