Lue keskustelun säännöt.
Voiko kiistassa vedota tutkimustuloksiin vaikkei pysty nimeämään ensimmäistäkään aihetta käsittelevää vertaisarvioitua artikkelia, saatikka muuta tutkijan tekemää kirjoitusta?
28.06.2018 |
Sehän avaa vapaat kädet täysin mielivaltaisesti sumuttaa tietämätöntä yleisöä.
Kommentit (16)
Pääsääntöisrsti ei.
Riippuu kuitenlin käydyn keskustelun vakavuudesta ja tasosta.
Enpä yleensä jaksa joka väitettäni täällä lähdeviitteillä varustaa.
Varsinkaan jos kyseessä on esim. peruskoulutasoiseen yleissivistykseen kuuluvasta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin hutkitaan ja vasta sitten tutkitaan.
Turha vedota, ei niillä ole painoarvoa. Tieteen replikointiongelma koskettaa noin 70%:a tutkimuksista, eli kun toinen tutkijaryhmä pyrkii toistamaan tutkimuksen samoilla asetelmilla, tutkimus ei tuota samaa tulosta.
Eli vaikka olisi 100 vertaisarvioijaa, ei tutkimus todennäköisesti ole validi. Vain replikoidut tutkimukset ovat ja niitä on vähän.
Replikointikriisi, josta täällä aivopesun luvastussa maassa ei hirveämmin kirjoitella https://www.nature.com/news/1-500-scientists-lift-the-lid-on-reproducib…
Vierailija kirjoitti:
Turha vedota, ei niillä ole painoarvoa. Tieteen replikointiongelma koskettaa noin 70%:a tutkimuksista, eli kun toinen tutkijaryhmä pyrkii toistamaan tutkimuksen samoilla asetelmilla, tutkimus ei tuota samaa tulosta.
Eli vaikka olisi 100 vertaisarvioijaa, ei tutkimus todennäköisesti ole validi. Vain replikoidut tutkimukset ovat ja niitä on vähän.
Mistä sä tän kuulit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha vedota, ei niillä ole painoarvoa. Tieteen replikointiongelma koskettaa noin 70%:a tutkimuksista, eli kun toinen tutkijaryhmä pyrkii toistamaan tutkimuksen samoilla asetelmilla, tutkimus ei tuota samaa tulosta.
Eli vaikka olisi 100 vertaisarvioijaa, ei tutkimus todennäköisesti ole validi. Vain replikoidut tutkimukset ovat ja niitä on vähän.
Mistä sä tän kuulit?
Tälle on ihan oma Wikinsäkin, josta voi kaivautua syvemmälle https://en.wikipedia.org/wiki/Replication_crisis
Ei ees kannata koska se toinen ei korjaa mielipidettään vaikka löis millaiset tutkimukset eteen. Toteaa vaan et väärin tutkittu, liian pieni otanta väärästä maasta ja tutkijakaan ei ollu mistään kotoisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ees kannata koska se toinen ei korjaa mielipidettään vaikka löis millaiset tutkimukset eteen. Toteaa vaan et väärin tutkittu, liian pieni otanta väärästä maasta ja tutkijakaan ei ollu mistään kotoisin.
Se onkin oikea lähtökohta. Tutkimus on validi vain siinä asetelmassa mitä on tutkittu. Osa asioista on tietysti sellaisia, ettei niistä saada koskaan täyttä varmuutta. Esimerkiksi lääketiede on todennäköisyyksiin perustuvaa tiedettä, yleensä 95% on se raja. Malliksi vaikka urheilija, joka saa sydärin 40-vuotiaanana, eli terveellisesti, ei tiedossa olevia sairauksia voidaan ajatella kuuluneen tuohon 5% osuuteen.
Valitettavasti lääketiedettä käytetään myös ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen, jolloin tuohon 95% osuvia tutkimustuloksia halutaan julkaista jos siitä on tutkimuksen rahoittajille hyötyä. Tästä pääsee sitten siihen replikointiongelmaan.
Tällä palstalla yleisin lähde "faktoille" on Raamattu tai Ilta-Sanomat. Ei kannata ihan hirveesti paukkuja laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan voi vedota, mutta kenellä se menee läpi, jos ei esitä edes lähdettä?
Toisaalta on tutkimuksia ja tutkimuksia. Usein melko heppoisesti tehtyjä markkinakyselyjäkin kutstuaan tutkimuksiksi.
Kiistoissa on usein kyse siitä, että toinen haluaa todistaa olevansa absoluuttisen oikeassa. Tuollaiseen ajatusmaailmaan ei oikeakaan tiede ei oikein sovellu, koska tieteen perusomainaisuus on se, että se näkee totuuden muuttuvana ja monimutkaisena asiana, eikä lekana jolla lyödä toisia ihmisiä päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha vedota, ei niillä ole painoarvoa. Tieteen replikointiongelma koskettaa noin 70%:a tutkimuksista, eli kun toinen tutkijaryhmä pyrkii toistamaan tutkimuksen samoilla asetelmilla, tutkimus ei tuota samaa tulosta.
Eli vaikka olisi 100 vertaisarvioijaa, ei tutkimus todennäköisesti ole validi. Vain replikoidut tutkimukset ovat ja niitä on vähän.
Mistä sä tän kuulit?
Tälle on ihan oma Wikinsäkin, josta voi kaivautua syvemmälle https://en.wikipedia.org/wiki/Replication_crisis
Wikipedia ei ole luotettava lähde, koska sinne voi kirjoittaa kuka tahansa. Esim. yliopiston harjoitustöissä saatikka gradussa ei saa käyttää Wikipediaa lähteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turha vedota, ei niillä ole painoarvoa. Tieteen replikointiongelma koskettaa noin 70%:a tutkimuksista, eli kun toinen tutkijaryhmä pyrkii toistamaan tutkimuksen samoilla asetelmilla, tutkimus ei tuota samaa tulosta.
Eli vaikka olisi 100 vertaisarvioijaa, ei tutkimus todennäköisesti ole validi. Vain replikoidut tutkimukset ovat ja niitä on vähän.
No eihän Wikipedia-sivulla tai edes alkuperäisessä lähteessä lue noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha vedota, ei niillä ole painoarvoa. Tieteen replikointiongelma koskettaa noin 70%:a tutkimuksista, eli kun toinen tutkijaryhmä pyrkii toistamaan tutkimuksen samoilla asetelmilla, tutkimus ei tuota samaa tulosta.
Eli vaikka olisi 100 vertaisarvioijaa, ei tutkimus todennäköisesti ole validi. Vain replikoidut tutkimukset ovat ja niitä on vähän.
No eihän Wikipedia-sivulla tai edes alkuperäisessä lähteessä lue noin.
Sama kirjoittaja jatkaa vielä.
Wikipedia: "According to a 2016 poll of 1,500 scientists (...), 70% of them had failed to reproduce at least one other scientist's experiment.
Wikipedian lähde: "More than 70% of researchers have tried and failed to reproduce another scientist's experiments".
Tutkijoiden tarkka lukumäärä on siis 1,576 eikä sitä voi millään pyöristää alaspäin, eli jo Naturen otsikko on epätarkka. Joka tapauksessa Wikin sanamuotoilu ja asiasisältö eroaa hiukan Naturesta ja molemmat on aivan muuta kun sinä väität.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha vedota, ei niillä ole painoarvoa. Tieteen replikointiongelma koskettaa noin 70%:a tutkimuksista, eli kun toinen tutkijaryhmä pyrkii toistamaan tutkimuksen samoilla asetelmilla, tutkimus ei tuota samaa tulosta.
Eli vaikka olisi 100 vertaisarvioijaa, ei tutkimus todennäköisesti ole validi. Vain replikoidut tutkimukset ovat ja niitä on vähän.
No eihän Wikipedia-sivulla tai edes alkuperäisessä lähteessä lue noin.
Sama kirjoittaja jatkaa vielä.
Wikipedia: "According to a 2016 poll of 1,500 scientists (...), 70% of them had failed to reproduce at least one other scientist's experiment.
Wikipedian lähde: "More than 70% of researchers have tried and failed to reproduce another scientist's experiments".
Tutkijoiden tarkka lukumäärä on siis 1,576 eikä sitä voi millään pyöristää alaspäin, eli jo Naturen otsikko on epätarkka. Joka tapauksessa Wikin sanamuotoilu ja asiasisältö eroaa hiukan Naturesta ja molemmat on aivan muuta kun sinä väität.
Opiskele asiaa. Aloita tutkimuksen teon perusteista esimerkiksi. Minun on turha vääntää rautalangasta täysin selvää asiaa. Replikointikriisi on ja pysyy kunnes käytänteet muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha vedota, ei niillä ole painoarvoa. Tieteen replikointiongelma koskettaa noin 70%:a tutkimuksista, eli kun toinen tutkijaryhmä pyrkii toistamaan tutkimuksen samoilla asetelmilla, tutkimus ei tuota samaa tulosta.
Eli vaikka olisi 100 vertaisarvioijaa, ei tutkimus todennäköisesti ole validi. Vain replikoidut tutkimukset ovat ja niitä on vähän.
No eihän Wikipedia-sivulla tai edes alkuperäisessä lähteessä lue noin.
Sama kirjoittaja jatkaa vielä.
Wikipedia: "According to a 2016 poll of 1,500 scientists (...), 70% of them had failed to reproduce at least one other scientist's experiment.
Wikipedian lähde: "More than 70% of researchers have tried and failed to reproduce another scientist's experiments".
Tutkijoiden tarkka lukumäärä on siis 1,576 eikä sitä voi millään pyöristää alaspäin, eli jo Naturen otsikko on epätarkka. Joka tapauksessa Wikin sanamuotoilu ja asiasisältö eroaa hiukan Naturesta ja molemmat on aivan muuta kun sinä väität.Opiskele asiaa. Aloita tutkimuksen teon perusteista esimerkiksi. Minun on turha vääntää rautalangasta täysin selvää asiaa. Replikointikriisi on ja pysyy kunnes käytänteet muuttuvat.
En ole tutkija tai edes tekemässä väitöskirjaa mutta osaan lukea. "1500 tutkijoista 70 prosenttia on epäonnistunut vähintään kerran kolleegan kokeen toistamisessa" ei ole sama asia kun "tieteen replikointiongelma koskettaa noin 70%:a tutkimuksista".
Sain tietää koko kriisistä ensimmäisen kerran tässä ketjussa. Ongelma on minulle täysin uusi.
Aina voi vedota tutkimuksiin. Suurin osa median tutkimuksina esittämistä faktakokoelmista on pelkkiä selvityksiä.