Lue keskustelun säännöt.
Tajusin että olen henkisesti alkanut etsiä uutta miestä.
20.06.2018 |
En halua pettää vaan päättää suhteen ennen kuin löytyy toinen.
Miten ottaa puolisolle ero esille? Suhteessa jossa kaikki on pintapuoliin hyvin mutta henkinen yhteys on katkennut.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Pariterapiassa. Vahingossa saattaa jopa se henkinen yhteys puolisoon löytyä, mutta joka tapauksessa helpottaa yhteyden löytymisessä omiin tunteisiin.
Tässä yhteyden katkeamisessa (siinä suunnasta mistä minä katson) on syyt siinä että toinen ei myönnä tekevästä virheitä vaan pystyy ne kääntämään minun syyksi.
En tiedä tuliko tuo piirre ensi vai se ettei oikestaan kuuntele mitä sanon jos on oikeasti asiaa. Jostain töistä kertovaa löpinää saattaa kuunnella mutta mikään yhtään merkittävämpi menee ohi korvien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pariterapiassa. Vahingossa saattaa jopa se henkinen yhteys puolisoon löytyä, mutta joka tapauksessa helpottaa yhteyden löytymisessä omiin tunteisiin.
Tässä yhteyden katkeamisessa (siinä suunnasta mistä minä katson) on syyt siinä että toinen ei myönnä tekevästä virheitä vaan pystyy ne kääntämään minun syyksi.
En tiedä tuliko tuo piirre ensi vai se ettei oikestaan kuuntele mitä sanon jos on oikeasti asiaa. Jostain töistä kertovaa löpinää saattaa kuunnella mutta mikään yhtään merkittävämpi menee ohi korvien.
Ap
Miksi henkinen yhteys on katkennut? Onko hän tehnyt jotain tai onko tapahtunut jotain, ettet enää arvosta häntä? Tai vielä pahempaa, et kunnioita häntä?
Sellaista on hyvin vaikeaa korjata.
Koska ap on ikävystyttävä rölli ja kaipaan oikeaa Miestä -sixi tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pariterapiassa. Vahingossa saattaa jopa se henkinen yhteys puolisoon löytyä, mutta joka tapauksessa helpottaa yhteyden löytymisessä omiin tunteisiin.
Tässä yhteyden katkeamisessa (siinä suunnasta mistä minä katson) on syyt siinä että toinen ei myönnä tekevästä virheitä vaan pystyy ne kääntämään minun syyksi.
En tiedä tuliko tuo piirre ensi vai se ettei oikestaan kuuntele mitä sanon jos on oikeasti asiaa. Jostain töistä kertovaa löpinää saattaa kuunnella mutta mikään yhtään merkittävämpi menee ohi korvien.
Ohi puhumista. Todella tavallista, pariterapiassa pääsisitte pysähtymään, puhumaan ja kuuntelemaan.
Ja kun miehesi taas olisi kuuntelematta, terapeutti voi esim pysäyttää hänet ja kysyä, mitä sinä hänen mielestä sanoit. Esiin tulee yllättäviä asioita. Miten voi viesti niin muuttua matkalla.
Mitä virheitä hän sitten tekee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi henkinen yhteys on katkennut? Onko hän tehnyt jotain tai onko tapahtunut jotain, ettet enää arvosta häntä? Tai vielä pahempaa, et kunnioita häntä?
Sellaista on hyvin vaikeaa korjata.
En voi mainita mitään yksittäistä tekoa tai hetkeä. Se on kadonnut pikkuhiljaa, taisin tajuta sen todella vasta tänään kun huomasin että olen avoin muita miehiä kohtaan siinä mielessä.
Kunnioitus ja arvostus. No ne on tavallaan tallella, en tosin osaa sanoa onko molemmin puolista enää.
Toisen miehen etsiminen on asioiden pakenemista sen sijaan että kohtaa ne.
Onko sinulla tapana hakea hyväksyntää miehiltä?
Onko sinulla lapsena tullut vaille jäämisen kokemus? Joskus sitä paikataan suhteilla, uudelleen ja uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi henkinen yhteys on katkennut? Onko hän tehnyt jotain tai onko tapahtunut jotain, ettet enää arvosta häntä? Tai vielä pahempaa, et kunnioita häntä?
Sellaista on hyvin vaikeaa korjata.En voi mainita mitään yksittäistä tekoa tai hetkeä. Se on kadonnut pikkuhiljaa, taisin tajuta sen todella vasta tänään kun huomasin että olen avoin muita miehiä kohtaan siinä mielessä.
Kunnioitus ja arvostus. No ne on tavallaan tallella, en tosin osaa sanoa onko molemmin puolista enää.
No jos ne on tallella, peli ei ole menetetty. Yhteys on löydettävissä, esim juuri pariterapiassa, yhdessä kertomalla mitä asioita toisessa arvostaa.
Huono itsetuntosi kaivaa sinulle ansaa. Uskottelee itsellesi ettei hän arvosta ja sinä uskot.
Varmaan arvostaa kyllä vielä. Mutta jos petät, se on peruuttamatonta eikä sitä voi korjata. Älä tee sitä.
Tarpeesi hakea huomiota ei tule miehestäsi vaan sinusta. Tarvitset huomiota kohtuuttoman paljon voidaksesi uskoa olevasi riittävä. Varmaan ei kotona ole riittävästi arvostettu.
Kyse on sinusta ei miehestäsi.
Jos et selvitä tätä terapiassa, toistat samaa aina uuden ja uuden miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pariterapiassa. Vahingossa saattaa jopa se henkinen yhteys puolisoon löytyä, mutta joka tapauksessa helpottaa yhteyden löytymisessä omiin tunteisiin.
Tässä yhteyden katkeamisessa (siinä suunnasta mistä minä katson) on syyt siinä että toinen ei myönnä tekevästä virheitä vaan pystyy ne kääntämään minun syyksi.
En tiedä tuliko tuo piirre ensi vai se ettei oikestaan kuuntele mitä sanon jos on oikeasti asiaa. Jostain töistä kertovaa löpinää saattaa kuunnella mutta mikään yhtään merkittävämpi menee ohi korvien.Ohi puhumista. Todella tavallista, pariterapiassa pääsisitte pysähtymään, puhumaan ja kuuntelemaan.
Ja kun miehesi taas olisi kuuntelematta, terapeutti voi esim pysäyttää hänet ja kysyä, mitä sinä hänen mielestä sanoit. Esiin tulee yllättäviä asioita. Miten voi viesti niin muuttua matkalla.Mitä virheitä hän sitten tekee?
Ensimmäinen suurempi mistä tajusin tuon virheiden kääntämisen minuun koski lomakkeita joita oltiin sovittu että minä lähetän. Tarvisin häneltä muutaman paperin niihin ja niitä usein pyysin. Lopulta kun papereita ei oltu lähetetty alkoi hän huutaa minulle miksi ei.
Sen jälkeen olen huomannut pienempiä asioita kuten vaikka tarhasta vaipat loppu (minä en ikinä hae lasta tarhasta) ja se on minun syyni. Ruoka ei ollut valmista kun hänellä oli nälkä, minun olisi pitänyt tietää onko hän syönyt lounasta vai ei.
Siitä ettei hän kuule mitä sanon (esimerkiksi ei muista että olisin niitä saakelin papereita pyytänyt) olen maininnut monta kertaa ja hän vain sanoo ettei tajua mistä puhun.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi henkinen yhteys on katkennut? Onko hän tehnyt jotain tai onko tapahtunut jotain, ettet enää arvosta häntä? Tai vielä pahempaa, et kunnioita häntä?
Sellaista on hyvin vaikeaa korjata.En voi mainita mitään yksittäistä tekoa tai hetkeä. Se on kadonnut pikkuhiljaa, taisin tajuta sen todella vasta tänään kun huomasin että olen avoin muita miehiä kohtaan siinä mielessä.
Kunnioitus ja arvostus. No ne on tavallaan tallella, en tosin osaa sanoa onko molemmin puolista enää.No jos ne on tallella, peli ei ole menetetty. Yhteys on löydettävissä, esim juuri pariterapiassa, yhdessä kertomalla mitä asioita toisessa arvostaa.
Huono itsetuntosi kaivaa sinulle ansaa. Uskottelee itsellesi ettei hän arvosta ja sinä uskot.
Varmaan arvostaa kyllä vielä. Mutta jos petät, se on peruuttamatonta eikä sitä voi korjata. Älä tee sitä.Tarpeesi hakea huomiota ei tule miehestäsi vaan sinusta. Tarvitset huomiota kohtuuttoman paljon voidaksesi uskoa olevasi riittävä. Varmaan ei kotona ole riittävästi arvostettu.
Kyse on sinusta ei miehestäsi.
Jos et selvitä tätä terapiassa, toistat samaa aina uuden ja uuden miehen kanssa.
Tähän nyt tuli kaksi kommenttia huomion hakemisesta. En hae huomiota, haen jotain enemmän, ihmistä josta pitäisin ja jonka kanssa olisi mukava olla.
Itsetuntoni on ollut huono, luulin että se on korjaantunut mutta se koski juuri persoonaani eikö ulkonäköä mikä yleensä liitetään näihin kun ajatellaan että joku hakee huomiota.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi henkinen yhteys on katkennut? Onko hän tehnyt jotain tai onko tapahtunut jotain, ettet enää arvosta häntä? Tai vielä pahempaa, et kunnioita häntä?
Sellaista on hyvin vaikeaa korjata.En voi mainita mitään yksittäistä tekoa tai hetkeä. Se on kadonnut pikkuhiljaa, taisin tajuta sen todella vasta tänään kun huomasin että olen avoin muita miehiä kohtaan siinä mielessä.
Kunnioitus ja arvostus. No ne on tavallaan tallella, en tosin osaa sanoa onko molemmin puolista enää.No jos ne on tallella, peli ei ole menetetty. Yhteys on löydettävissä, esim juuri pariterapiassa, yhdessä kertomalla mitä asioita toisessa arvostaa.
Huono itsetuntosi kaivaa sinulle ansaa. Uskottelee itsellesi ettei hän arvosta ja sinä uskot.
Varmaan arvostaa kyllä vielä. Mutta jos petät, se on peruuttamatonta eikä sitä voi korjata. Älä tee sitä.Tarpeesi hakea huomiota ei tule miehestäsi vaan sinusta. Tarvitset huomiota kohtuuttoman paljon voidaksesi uskoa olevasi riittävä. Varmaan ei kotona ole riittävästi arvostettu.
Kyse on sinusta ei miehestäsi.
Jos et selvitä tätä terapiassa, toistat samaa aina uuden ja uuden miehen kanssa.Tähän nyt tuli kaksi kommenttia huomion hakemisesta. En hae huomiota, haen jotain enemmän, ihmistä josta pitäisin ja jonka kanssa olisi mukava olla.
Itsetuntoni on ollut huono, luulin että se on korjaantunut mutta se koski juuri persoonaani eikö ulkonäköä mikä yleensä liitetään näihin kun ajatellaan että joku hakee huomiota.Ap
Huomion hakeminen oli ehkä huono ilmaus sille, että tarvitset jonkun ihmisen tunteaksesi olosi hyväksi.
Jos sinulla on huono mies, vaihtoehto on olla ilman miestä ja hakea se hyvä olo sillä lailla. Ei yrittää vaihtaa lennossa toiseen, kuin hukkuva pelastusrenkaaseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tehnyt hekistä eroa jo monta vuotta. En tunne millään lailla olevani enää naimisissa ja en ollenkaan ihmettelisi jos humalassa unohtaisin mieheni ja olisin jonkun toisen kanssa. Tätä tuskin tapahtuu ihan jo siitä syystä, etten juo alkoholia käytännössä ollenkaan.
Mutta noin esimerkkinä. Toisinaan nimittäin meinaa näin selvinpäinkin unohtua, että minulla on mies ja että olen ihan oikeasti naimisissa.
Henkistä eroa olen tehnyt ihan jo silläkin tavalla, etten enää pyydä mieheltä apua juuri mihinkään. Huomasin vain yhtäkkiä, että avun pyytäminen on jäänyt.
Sormusta en ole pitänyt pitkään aikaan, se tuntuu teennäiseltä.
Vielä en ole kuitenkaan täysin valmis eroamaan, mutta ei meillä enää mitään yhteyttä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi henkinen yhteys on katkennut? Onko hän tehnyt jotain tai onko tapahtunut jotain, ettet enää arvosta häntä? Tai vielä pahempaa, et kunnioita häntä?
Sellaista on hyvin vaikeaa korjata.En voi mainita mitään yksittäistä tekoa tai hetkeä. Se on kadonnut pikkuhiljaa, taisin tajuta sen todella vasta tänään kun huomasin että olen avoin muita miehiä kohtaan siinä mielessä.
Kunnioitus ja arvostus. No ne on tavallaan tallella, en tosin osaa sanoa onko molemmin puolista enää.No jos ne on tallella, peli ei ole menetetty. Yhteys on löydettävissä, esim juuri pariterapiassa, yhdessä kertomalla mitä asioita toisessa arvostaa.
Huono itsetuntosi kaivaa sinulle ansaa. Uskottelee itsellesi ettei hän arvosta ja sinä uskot.
Varmaan arvostaa kyllä vielä. Mutta jos petät, se on peruuttamatonta eikä sitä voi korjata. Älä tee sitä.Tarpeesi hakea huomiota ei tule miehestäsi vaan sinusta. Tarvitset huomiota kohtuuttoman paljon voidaksesi uskoa olevasi riittävä. Varmaan ei kotona ole riittävästi arvostettu.
Kyse on sinusta ei miehestäsi.
Jos et selvitä tätä terapiassa, toistat samaa aina uuden ja uuden miehen kanssa.Tähän nyt tuli kaksi kommenttia huomion hakemisesta. En hae huomiota, haen jotain enemmän, ihmistä josta pitäisin ja jonka kanssa olisi mukava olla.
Itsetuntoni on ollut huono, luulin että se on korjaantunut mutta se koski juuri persoonaani eikö ulkonäköä mikä yleensä liitetään näihin kun ajatellaan että joku hakee huomiota.Ap
Huomion hakeminen oli ehkä huono ilmaus sille, että tarvitset jonkun ihmisen tunteaksesi olosi hyväksi.
Jos sinulla on huono mies, vaihtoehto on olla ilman miestä ja hakea se hyvä olo sillä lailla. Ei yrittää vaihtaa lennossa toiseen, kuin hukkuva pelastusrenkaaseen.
Minä olin pitkään yksin ennen kuin tapasin mieheni, minun oli hyvä olla ja toisinaan olen kaivannut sitä. Tämä kaikki nyt vain iski todella kun tajun että voisin myös olla jonkun muunkin kuin hänen kanssaan, todennäköisesti myös yksin.
Suhteen aikan en vain ole mitenkään ennen kyennyt todella ajattelemaan että eläisin ilman miestäni. Ehkä minussa ja tuossa yksin olemisessa on tullut joku muutos.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt hekistä eroa jo monta vuotta. En tunne millään lailla olevani enää naimisissa ja en ollenkaan ihmettelisi jos humalassa unohtaisin mieheni ja olisin jonkun toisen kanssa. Tätä tuskin tapahtuu ihan jo siitä syystä, etten juo alkoholia käytännössä ollenkaan.
Mutta noin esimerkkinä. Toisinaan nimittäin meinaa näin selvinpäinkin unohtua, että minulla on mies ja että olen ihan oikeasti naimisissa.Henkistä eroa olen tehnyt ihan jo silläkin tavalla, etten enää pyydä mieheltä apua juuri mihinkään. Huomasin vain yhtäkkiä, että avun pyytäminen on jäänyt.
Sormusta en ole pitänyt pitkään aikaan, se tuntuu teennäiseltä.
Vielä en ole kuitenkaan täysin valmis eroamaan, mutta ei meillä enää mitään yhteyttä ole.
Juuri suihkussa mietin tuota henkistä eroa. Olenko tehnyt sitä jo? En siis lähtisi pettämään tai unohda miestäni mutta en apua pyydä tai jos mieltäni painaa jokin hän ei ole se jolle siitä puhun. Tuntuu että suhteen ulkopuoliset ihmiset ovat minulle läheisempiä.
Ap
Pariterapiassa. Vahingossa saattaa jopa se henkinen yhteys puolisoon löytyä, mutta joka tapauksessa helpottaa yhteyden löytymisessä omiin tunteisiin.