Kuinka yleistä on oikeasti omasta kropasta huolehtiminen? Veikkaan, että yli 90% yli 30 vuotiaista on ihan luomukroppaisia eivätkä treenaa ollenkaan

Lukiotytöistä 80 % ei harrasta liikuntaa, joten voisin kuvitella tuon 90 % olevan aika hyvä arvio kolmekymppisistä. Pojat liikkuvat nuorena enemmän kuin tytöt, mutta iän myötä alkaa kalja maistua ja moni lopettaa niistäkin liikkumisen kokonaan. Pääsääntöisesti sekä miehet että naiset keskittyvät rötväämiseen ja pullan mussuttamiseen.

Mä kyllä treenailin kolmekymppiseksi, mutta sitten se jotenkin lopahti muiden kiireiden vuoksi. Semmoin kymmenen vuotta meni plösöillen, mutta nyt nelikymmpisenä aloin uudelleen ja yli puoli vuotta jo vedetty "täysillä".

Kiva,kuulun sitten vähemmistöön :) Treenaan salilla ainakin pari kertaa viikossa ja muutenkin liikunta kuuluu elämään oleellisesti

Mun ystäväpiirissä suurin osa oman ikäisistäni (1980-1985 syntyneistä) harrastaa urheilua. Reilu 10 vuotta sitten samasta porukasta vain muutama urheili ja niitä urheilevia vähän ihmeteltiin... :D

Minusta on sairasta huolehtia kropastaan. Ihminen on niin paljon muutakin, joten asetan kokonaisvaltaisen terveyden kropasta huolehtimisen edelle. Salilla on ihan riittävän monta anorektikkoa, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä elimistö oikeasti tarvitsee. Se pyykkilautavatsa ei auta mitään, jos motoriikan kanssa on ongelmia tai aivot eivät saa tarvitsemiaan rasvahappoja.

Kyllähän lihaskunto ja aerobinen kunto sekä liikkuvuus, notkeus jne on aika oleellista terveydelle. Ilman että ajattelee ulkonäköäänkään.

1980 syntynyt, enkä harrasta liikuntaa. Eli vetelä luomu.

Olen syntynyt 1984 ja käyn salilla 4-5 kertaa viikossa.

N

En käy salilla. Enkä varmaan menekään. Enkä jumppaan ym. Käyn lenkillä YKSIN, teen lihaskuntoa kotona ja venyttelen YKSIN. Saa luvan riittää.

T. Sos.fobiasta kärsivä introvertti

Treenaaminen, voi jeesus. Voisko tuon sanan käytön lopettaa? Mites olis vaikka liikunnan harrastaminen?

Käyn salilla 3-4 kertaa viikossa ja yleensä kerran viikkoon aerobinen treeni.

M33

Minulla on päinvastainen kokemus asiasta. Ystäväni kyllä harrastavat liikuntaa, osa monipuolisesti ja osa vähän yksipuolisemmin.

N35

Ainakin +35 v tämä 90% on hyvin lähellä totuutta.

Minulle treenaaminen on tanssia ja rytmistä liikuntaa sekä joogaa, punnerruksia ja mitä kotona ilman välineitä voi kätevästi tehdä. Luomua, mutta pitää kunnossa.

Mummoni +80 v aloittaa aina aamunsa venytyksillä, nilkkojen ja hartioiden pyöräytyksillä. Päivittäin liikkuu lyhyitä kävelylenkkejä ja tekee taloustöitä ilman koneita. Hän on ketterämpi liikkeiltään kuin puolta nuoremmat.

Ei kropasta huolehtimisen tarvitse olla punttitreeniä. Jo lantion pyörityksestä, pienistä venytyksistä ja seinäävasten tehdyistä punnerruksista voi aloittaa. Ruuansulatuskin jumittaa, jos on liian jäykät liikeradat.

Vierailija kirjoitti:

Treenaaminen, voi jeesus. Voisko tuon sanan käytön lopettaa? Mites olis vaikka liikunnan harrastaminen?

Aloituksessa esiintyy myös inhokkisana "kroppa".

Vierailija kirjoitti:

Treenaaminen, voi jeesus. Voisko tuon sanan käytön lopettaa? Mites olis vaikka liikunnan harrastaminen?

Samaa mieltä. Treenaaminen on harjoittelua ja valmistautumista esim jotain kilpailuja tai esiintymisiä varten. Liikunta on kokonaisvaltaisempi elämäntapa. 

Mulla ainakin on luomukroppa jota treenaan.

Itse olen 35-vuotias liikunta-alalla enkä tunne ketään ikäistäni joka ei treenaisi.

En "treenaa". Liikun kyllä. Työmatkat menen pyörällä ja talvisin kävelen. Siitä kertyy 6km/päivä. Joogaan ja jumppaan noin 3krt viikossa kotona, jaksamisen ja ehtimisen mukaan. Tätä teen omaksi ilokseni, en siksi että olisi joku erityinen tavoite. Välillä käyn lenkillä, uimassa, pyöräilemässä pitkiä matkoja jne. Siksi että se on kivaa. Olen pysynyt hoikkana näin, mutta mikään teräksinen salikissa en tietenkään ole.

5-7 kertaa viikossa

koostuen yleensä 1-2x salia ja 3-6x aerobista

kolmekymppinen mies

Olen 50+ ja aina pitänyt liikunnasta, mutta vasta nyt minulla on siihen enemmän omaa aikaa: kävelen paljon, jumppaan, treenaan kahvakuulilla, harrastan kehonpainojumppaa, käyn liikuntalomilla jne. Kuntosalit ovat minulle jotenkin luonnottomia paikkoja, mutta ehkä sellaiseenkin vielä jossakin vaiheessa eksyn.

Mielestäni terve normaalipainoinen luomukroppa on ehdottomasti kaunein.

Vielä kun se omistaja arvostaa sitä, syö terveellisesti ja pitää ryhdin hyvänä.

En katso että luomukropalla tarkoitetaan joka puolelle levinnyttä löysää michelinukkoa.