En ole ollut YHTÄÄN ihmiskontaktia kahteen viikkoon. Alanko kohtelemaan kaikkia muita samalla tavalla?

Ihmiset ovat tuollaisia. Voin kertoa, että tuo sama jatkuu vuosikymmeniä. Tietysti voit ottaa itse loputtomasti yhteyttä - silloin sinua myös loputtomasti käytetään varakaverina eli hyväksikäytetään.

Järkevintä olisi tulla toimeen hetkellisillä sosiaalisilla kontakteilla, ja noin muuten kanavoida syvemmät tarpeensa tekemiseen.

Voithan sinä itse ottaa yhteyttä niihin opiskelukavereihin.

Itse pitää olla aktiivinen

Sitäpaitsi duunia voi löytää vieläkin

Ja mitä sinä teet itse ?

Niin, noin päädyt vainoharhaiseksi mökkihöperöksi jonka ajatukset kiertää ympyrää. Ja joka syyttää kaikesta muita, vaikka itse on yhtä saamaton kuin ne kamut.

Ihmettelen aina, missä eristyksissä ihmiset asuu, jos ne ei ole yhteyksissä vanhempiinsa tai sisaruksiinsa. Ei minullakaan enää opiskeluaikoina ollut äitiä tai isää elossa, mutta oli kuitenkin monta serkkua, sisarpuolia, täti, enoja. En kokenut itseäni täysin ulkopuoliseksi. Yhden kesän vietin ulkomailla harjoittelussa, ja siellä oli yksinäistä. Koskaan ei kukaan kutsunut minnekään, enkä tutustunut oikein kehenkään. Harjoittelupaikkaa oli virallinen meininki, ja minun kanssani puhuttiin vain työasioita. Niin kuivakkaa työympäristöä en ole muualla nähnyt.

Nyt tulee lämpimät kelit. Laita vaikka perjantaina viesti: ”Lähdetkö käymään terassilla kylmällä lonkerolla tänään tai huomenna?”. En tietysti tiedä, minkä ikäinen olet, mutta me harrastettiin 20-22-vuotiaina opiskelijoina tuollaista, että käytiin terassilla istumassa aurinkoisina iltoina/päivinä. Opiskelijoita kun oltiin, harvemmin oli varaa useampaan kuin yhteen tai kahteen, mutta juttu luisti hyvin. Terassi on neutraali paikka, jos ei tunnu luontevalta pyytää kylään omaan kotiin. Olen itse ollut myös liikunnallinen, joten olen opiskeluaikaan pyytänyt ihmisiä lenkille, kuntosalille, rantalentistä pelaamaan. Kesäisin monet opiskelijat lähtee loman viettoon kotipaikkakunnilleen, niin kontaktien määrä voi olla pieni.

Jos sinulla ei ole ollut kontaktia kahteen viikkoon, niin se myös tarkoittaa, että et ole itse mytöskään ottanut kontaktia keneenkään kahteen viikkoon. 

Eli omaa aktiivisuutta peliin. Edellä mainittu "yksillä käynti" kaverin/kavereiden kanssa on hyvä idea. Kauempana asuvalle kaverille voi soittaa tai naputella viestejä ja kysellä kuulumisia, myös äiti ja siarukset luultavasti ilahtuu soitosta ja heiltä voi helpommin kysyä vaikka kyläilyäkutsuakin (tarvitsisiko äiti apua puutarhatöissä tai haluaisiko sisaren lapset pitää pari ylimääräistä lomapäivää hoidosta, jos eno/setä/täti tulisi hoitamaan tms. talkooavun tarjoaminen otetaan luultavasti posittivisesti vastaan perhepiirissä).

Mansikka-aika on alkamassa ihan näillä viikoilla, joten mansikkatiloille kannattaa soitella ja kysellä olisiko kesätöitä tiedossa (ahkera kerääjä/kitkijä sa yleensä urakkapalkalla ihan mukava tienesti muutamassa viikossa, toki tosi raskasta työtä ja sesoni on lyhyt). 

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla ei ole ollut kontaktia kahteen viikkoon, niin se myös tarkoittaa, että et ole itse mytöskään ottanut kontaktia keneenkään kahteen viikkoon. 

Eli omaa aktiivisuutta peliin. Edellä mainittu "yksillä käynti" kaverin/kavereiden kanssa on hyvä idea. Kauempana asuvalle kaverille voi soittaa tai naputella viestejä ja kysellä kuulumisia, myös äiti ja siarukset luultavasti ilahtuu soitosta ja heiltä voi helpommin kysyä vaikka kyläilyäkutsuakin (tarvitsisiko äiti apua puutarhatöissä tai haluaisiko sisaren lapset pitää pari ylimääräistä lomapäivää hoidosta, jos eno/setä/täti tulisi hoitamaan tms. talkooavun tarjoaminen otetaan luultavasti posittivisesti vastaan perhepiirissä).

Mansikka-aika on alkamassa ihan näillä viikoilla, joten mansikkatiloille kannattaa soitella ja kysellä olisiko kesätöitä tiedossa (ahkera kerääjä/kitkijä sa yleensä urakkapalkalla ihan mukava tienesti muutamassa viikossa, toki tosi raskasta työtä ja sesoni on lyhyt). 

Muuten hyvä kannanotto, mutta tuo mansikkajuttu kannattaa harkita, kannattaako. Kesäopinnoissa saa opintotukea. Minulla ainakin silloin joskus nuorempana yli 10 v. sitten kävi niin, että mansikkatilalla piti maksaa yöpymisestä ja 2 lämmintä ruokaa päivässä. Oli aika lailla pakko ottaa ne, kun tilalta oli 17 km lähimpään kauppaan. Bussilla pääsi sinne taajamaan päin, muttei iltaisin takaisin. Mansikkatilalle meno myös maksoi, koska jouduin ottamaan taksin sunnuntai-iltana linja-autoasemalta. Muistelen, että vaatimaton yöpyminen ja 2 lämmintä ateriaa maksoi 17€/vrk, eli niiltä 3 viikolta, jotka olin poimimassa, maksoin ylläpidosta yli 350€. Sai siellä saunoa ja syödä herneitä ja mansikoita mielin määrin, ja ruokakin oli hyvää. Sunnuntai oli vapaapäivä kaikilla, mutta ei silloin bussilla olisi päässyt pois ja takaisin. Palkkaa sain keskimäärin 50€ päivässä, poimintatuloksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla ei ole ollut kontaktia kahteen viikkoon, niin se myös tarkoittaa, että et ole itse mytöskään ottanut kontaktia keneenkään kahteen viikkoon. 

Eli omaa aktiivisuutta peliin. Edellä mainittu "yksillä käynti" kaverin/kavereiden kanssa on hyvä idea. Kauempana asuvalle kaverille voi soittaa tai naputella viestejä ja kysellä kuulumisia, myös äiti ja siarukset luultavasti ilahtuu soitosta ja heiltä voi helpommin kysyä vaikka kyläilyäkutsuakin (tarvitsisiko äiti apua puutarhatöissä tai haluaisiko sisaren lapset pitää pari ylimääräistä lomapäivää hoidosta, jos eno/setä/täti tulisi hoitamaan tms. talkooavun tarjoaminen otetaan luultavasti posittivisesti vastaan perhepiirissä).

Mansikka-aika on alkamassa ihan näillä viikoilla, joten mansikkatiloille kannattaa soitella ja kysellä olisiko kesätöitä tiedossa (ahkera kerääjä/kitkijä sa yleensä urakkapalkalla ihan mukava tienesti muutamassa viikossa, toki tosi raskasta työtä ja sesoni on lyhyt). 

Mutta kun olen ottanut kontaktia muihin. Yhteydenpito on aina tapahtunut minun aloitteesta. Kukaan ei koskaan puhu minulle oma-aloitteisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla ei ole ollut kontaktia kahteen viikkoon, niin se myös tarkoittaa, että et ole itse mytöskään ottanut kontaktia keneenkään kahteen viikkoon. 

Eli omaa aktiivisuutta peliin. Edellä mainittu "yksillä käynti" kaverin/kavereiden kanssa on hyvä idea. Kauempana asuvalle kaverille voi soittaa tai naputella viestejä ja kysellä kuulumisia, myös äiti ja siarukset luultavasti ilahtuu soitosta ja heiltä voi helpommin kysyä vaikka kyläilyäkutsuakin (tarvitsisiko äiti apua puutarhatöissä tai haluaisiko sisaren lapset pitää pari ylimääräistä lomapäivää hoidosta, jos eno/setä/täti tulisi hoitamaan tms. talkooavun tarjoaminen otetaan luultavasti posittivisesti vastaan perhepiirissä).

Mansikka-aika on alkamassa ihan näillä viikoilla, joten mansikkatiloille kannattaa soitella ja kysellä olisiko kesätöitä tiedossa (ahkera kerääjä/kitkijä sa yleensä urakkapalkalla ihan mukava tienesti muutamassa viikossa, toki tosi raskasta työtä ja sesoni on lyhyt). 

Kyllä ne mansikanpoimijat taitaa olla valittu jo. Meillä päin suuremmat tilat palkkaa virolaisia, liettualaisia, Aasian köyhistä maista jne. Viime kesänä kun käytiin itsepoimintana yhdellä tilalla, omistaja kertoi, että heillä on 10 poimijaa samalta paikkakunnalta ulkomailta. Jätän maan mainitsematta, ettei tule ikäviä kommentteja. Minä jättäisin tältä kesältä jo työpaikan etsinnät ja yrittäisin ensi vuonna uudelleen. Seuran tarpeeseen komppaan muita, että ehdota niille opiskelukavereille jotain kiinnostavaa tekemistä. Riippuu tietysti paikkakunnasta, mitä voi ehdottaa. Voihan sitä pyytää lähtemään kaveriksi konserttiin (tyyliin Helsinki-päivän ilmaiskonsertti) tai vaikka Suomenlinnaan, jos asuu pääkaupungin lähellä. Suomi on kesäaikaan täynnä vaikka mitä eukonkantokisaa, rallikilpailuja, ilmaisia paikkakunnan omia tapahtumia. Opiskelijan budjetilla ne muutkaan tuskin kiertää festareita, jos ei ole sattuneet saamaan kesätöitä.