Epäilen, että siskollani on Asperger

Niin, myöskin siskoni on pienestä asti tykännyt että asiat ovat järjestyksessä, järjesteli ja kategorisoi kirjat ja kaikki.

Olen tässä viime aikoina huolestunut enemmän siksi, että mahd. Aspergeriin liittyvät ongelmat ovat lisänneet henkistä pahoinvointia yhä enemmän. Tietenkin ei välttämättä ole kyse Aspergerin oireyhtymästä vaan vain luonteesta ja mt-ongelmista, mutta onko tässä teidän mielestä paljon piirteitä? Ap

Eipä se ihmettelyllä parane. Jos asia häiritsee häntä itseään, kehoita hakeutumaan tutkimuksiin. Harvemmin aikuinen diagnoosia saa ellei hänellä todella ole oireyhtymästä haittaa joko työn tai perhe-elämän saralla. Tutkimukset ovat pitkät, ja ainakin julkisella puolella niissä suljetaan ensin pois mielisairaudet, jonka jälkeen lähdetään kartoittamaan muutta neuropsykologisissa testeissä. Dokumentit lapsuudesta saakka sekä vanhempien hastattelu. Onnea matkaan.

Vierailija kirjoitti:

Eipä se ihmettelyllä parane. Jos asia häiritsee häntä itseään, kehoita hakeutumaan tutkimuksiin. Harvemmin aikuinen diagnoosia saa ellei hänellä todella ole oireyhtymästä haittaa joko työn tai perhe-elämän saralla. Tutkimukset ovat pitkät, ja ainakin julkisella puolella niissä suljetaan ensin pois mielisairaudet, jonka jälkeen lähdetään kartoittamaan muutta neuropsykologisissa testeissä. Dokumentit lapsuudesta saakka sekä vanhempien hastattelu. Onnea matkaan.

Onko todella niin vaikeaa aikuisena saada diagnoosia? Olen melko varma, että hänellä saisi diagnosoitua pari mt-ongelmaakin, ovatko ne sitten helposti este tai hidaste muulle diagnoosille? Useinhan neurologinen erilaisuus kuitenkin johtaa masennukseen ja ahdistukseen. On hänellä kyllä ollut vaikeuksia työelämässäkin olla. Ap

Vähän ehkä pelkään, että siskoni suuttuu tai hämmentyy, jos kerron epäileväni hänen olevan as. Mutta voisinhan mä varovasti kokeilla. Ap

Jos tuo ei ole sellainen ongelma siskollesi, että hän haluaisi lähteä asiaa selvittämään, niin miksi se on ongelma sinulle? Pakollahan noita tutkimuksia ei hänelle tehdä, vaikka sinä kuinka sitä vaatisit. Te olette erilaisia, mutta se ei tarkoita, että siskosi olisi asperger.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä se ihmettelyllä parane. Jos asia häiritsee häntä itseään, kehoita hakeutumaan tutkimuksiin. Harvemmin aikuinen diagnoosia saa ellei hänellä todella ole oireyhtymästä haittaa joko työn tai perhe-elämän saralla. Tutkimukset ovat pitkät, ja ainakin julkisella puolella niissä suljetaan ensin pois mielisairaudet, jonka jälkeen lähdetään kartoittamaan muutta neuropsykologisissa testeissä. Dokumentit lapsuudesta saakka sekä vanhempien hastattelu. Onnea matkaan.

Onko todella niin vaikeaa aikuisena saada diagnoosia? Olen melko varma, että hänellä saisi diagnosoitua pari mt-ongelmaakin, ovatko ne sitten helposti este tai hidaste muulle diagnoosille? Useinhan neurologinen erilaisuus kuitenkin johtaa masennukseen ja ahdistukseen. On hänellä kyllä ollut vaikeuksia työelämässäkin olla. Ap

On todellakin. Diagnoosi noin pääsääntöisesti annetaan siksi, että on oikeutettu tukitoimiin - ja näin sen pitää ollakin. Mitä ihmettä työssäkäyvä, yhteiskunnassa huenosti pärjäävä sillä tekisi? Hyvin usein julkinen puoli jopa kieltäytyy tekemästä lähetettä tutkimuksiin (sairaalaan), koska se on kallista ja ajatellaan aikuisiässä turhaksi - sitähän ei voi parantaa.

Mt-ongelmat halutaan erottaa, koska esimerkiksi moni persoonallisuushäiriö liippas läheltä Aspergeria, mutta Asperger on autismia - pysyvä ja neurologinen poikkeama. Asperger itsessään ei tietenkään poissulje mielenterveysongelmia - päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vähän ehkä pelkään, että siskoni suuttuu tai hämmentyy, jos kerron epäileväni hänen olevan as. Mutta voisinhan mä varovasti kokeilla. Ap

Miksi ihmeessä sinä väännät aikuisen suskosi asioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ehkä pelkään, että siskoni suuttuu tai hämmentyy, jos kerron epäileväni hänen olevan as. Mutta voisinhan mä varovasti kokeilla. Ap

Miksi ihmeessä sinä väännät aikuisen suskosi asioita?

No ajattelin, että hän ei sitten olisi masentunut ja haluaisi tappaa itseään, jos saisi oikeat diagnoosit, hoidot ja selityksen, miksi on sellainen. Vuonna 2018 on kai heikkoutta välittää. Huom en aikoinut raahata siskoani tutkimuksiin, vaan kysyä onko koskaan miettinyt onko as-piirteitä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ehkä pelkään, että siskoni suuttuu tai hämmentyy, jos kerron epäileväni hänen olevan as. Mutta voisinhan mä varovasti kokeilla. Ap

Miksi ihmeessä sinä väännät aikuisen suskosi asioita?

No ajattelin, että hän ei sitten olisi masentunut ja haluaisi tappaa itseään, jos saisi oikeat diagnoosit, hoidot ja selityksen, miksi on sellainen. Vuonna 2018 on kai heikkoutta välittää. Huom en aikoinut raahata siskoani tutkimuksiin, vaan kysyä onko koskaan miettinyt onko as-piirteitä. Ap

Jos hänellä on ongelmia ja itsetuhoisua ajatuksia, ohjaa hänet mielenterveystoimistoon- siellä kartoitetaan lääkitys ja diagnostiikka. Kukaan ei lähde suorilta käsin tutkimaan suisidaaliselta ihmiseltä neurologista poikkeavuutta - eikä se saa ihmistä ”tappamaan itseään”. Eikä siihen ole hoitoa.

Jos tilanne on tosiaan noin kriisiytynyt, niin hopihopi psykiatrian puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ehkä pelkään, että siskoni suuttuu tai hämmentyy, jos kerron epäileväni hänen olevan as. Mutta voisinhan mä varovasti kokeilla. Ap

Miksi ihmeessä sinä väännät aikuisen suskosi asioita?

No ajattelin, että hän ei sitten olisi masentunut ja haluaisi tappaa itseään, jos saisi oikeat diagnoosit, hoidot ja selityksen, miksi on sellainen. Vuonna 2018 on kai heikkoutta välittää. Huom en aikoinut raahata siskoani tutkimuksiin, vaan kysyä onko koskaan miettinyt onko as-piirteitä. Ap

Jos hänellä on ongelmia ja itsetuhoisia ajatuksia, ohjaa hänet mielenterveystoimistoon- siellä kartoitetaan lääkitys ja diagnostiikka. Kukaan ei lähde suorilta käsin tutkimaan itsetuhoiselta ihmiseltä neurologista poikkeavuutta.

Jos tilanne on tosiaan noin kriisiytynyt, niin hopihopi psykiatrian puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ehkä pelkään, että siskoni suuttuu tai hämmentyy, jos kerron epäileväni hänen olevan as. Mutta voisinhan mä varovasti kokeilla. Ap

Miksi ihmeessä sinä väännät aikuisen suskosi asioita?

No ajattelin, että hän ei sitten olisi masentunut ja haluaisi tappaa itseään, jos saisi oikeat diagnoosit, hoidot ja selityksen, miksi on sellainen. Vuonna 2018 on kai heikkoutta välittää. Huom en aikoinut raahata siskoani tutkimuksiin, vaan kysyä onko koskaan miettinyt onko as-piirteitä. Ap

No varmasti hän tarvitsisi hoitoa masennukseen jos on masentunut siihen asti että miettii itsensä tappamista, mutta tuo as nyt kuulostaa kaukaa haetulta. Lisäksi, siihenhän ei ole mitään hoitoa olemassa joten ei siitä olisi juurikaan hyötyä jos hän sitten tietäisikin että on as. 

Mutta kuulostaa kyllä ihan tavalliselta introvertimmältä ihmiseltä vaan, joka luultavasti sen masennuksen ja siitä aiheutuvan stressin ja levottomuuden takia on ainakin nyt vähän vaikea luonne.

Masennukseen se siskosi hoitoa nyt tarvii ja kiireesti, sitä onko as vai ei voidaan selvitellä sitten kun masennus on saatu hoitotasapainoon, jos nyt yleensä tarvii.

Sä ainakin olet todella rasittava pakkomielteinesi. Anna siskosi elää elämäänsä kuten tykkää. Olet varmaankin kertonut nämä "totuudet" hänelle myös päin naamaa?

Ap hyvä, tavallaan ymmärrän ajatteluasi. Aspergerin syndrooma -diagnoosi tulee monelle helpotuksena, kun ymmärttää, että erilaisuudelle ja sivulliseksi joutumiselle on jonkinlainen syy. Tajuaa, että samanlaisia ihmisiä on muitakin, paljon.

Mutta oli siskollasi aspergeria tai ei, niin masennus hänellä ainakin on ja se tarvitsee hoitoa akuutisti, ettei hän vahingoita itseään. Häntä pitää heti kannustaa hakeutumaan hoitoon, ja siinä sinä olet isona apuna.

Voithan sinä jossain vaiheessa nätisti jutella hänelle, onko hän ikinä tullut ajatelleeksi, että hänen masennuksensa taustalla voisi ehkä olla neurologinen poikkeavuuskin. Hän voisi itse lukea aspergerista ja miettiä, kuulostaako tutulta vai ei.

Kuten tässä ketjussakin on sanottu, aikuisen diagnosointi on haastavaa, vaatii tietoja varhaislapsuudesta - asperger kuten muutkin autismikirjon häiriöt ovat synnynnäisiä ja lapsuuden tutkinnalla voidaan karsia "hankittuja" ominaisuuksia. Julkisella puolella ei juurikaan taideta aikuisia tutkia jo siksikään, että pelkkä diagnoosi ei kauheasti aikuisia ihmistä auta, diagnooseja hankitaan lapsille erityisopetuksen ja terapian takia. Aspergeria ei voi parantaa, mutta sen aiheuttamiin vaikeuksiin voi sopeutua ja etsiä toimivia strategioita elää niiden kanssa.

(As-lapsen äiti)