Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi yhtä kriisiä seuraa heti toinen ja kolmas? Koko ajan jotakin.

Vierailija
04.06.2018 |

Mikähän siinä on, että yhtä kriisiä seuraa heti toinen? Edellisestä ei ehdi toipua, kun seuraavaa pukkaa päälle.

Ensin puolen vuoden sisällä menetin kolme minulle läheistä isovanhempaani. Heistä kaksi kuoli kuukauden välein toisistaan.

Nyt sitten olen itse sairastunut. Edessä on mahdollisesti elinsiirtojono. Ei nyt ihan lähiaikoina, mutta taudin edetessä se on viimeinen hoitokeino.

Töistä saattaa tulla irtisanominen syksyllä.

Ja niin kuin tässä ei olisi tarpeeksi kestämistä, niin on vielä sydänsurujakin tähän päälle.

Tuntuu, että en enää jaksa. Koko ajan on jotakin. Mitä tässä tilanteessa voi tehdä? En edes nuku enää kunnolla. Ahdistaa koko ajan. Pelottaa, mitä seuraavaksi tulee. Käykö teille muille koskaan näin, että yhden vaikean tilanteen jälkeen seuraa jatkuvasti uusia? Tuntuu, että koko ajan sattuu jotain ikävää.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
04.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käy. En edes jaksa alkaa luettelemaan, mutta luotto ja ilo elämästä on mennyt. Kun en enää jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan, ratkean ryyppäämään. Se turruttaa ja ainakaan hetkeen ei tarvitse miettiä milloin se taivas taas putoaa niskaan.

Vierailija
2/4 |
04.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä. Täsmälleen sama ilmiö menossa täällä. Monta vuotta ollut seesteistä, melkeinpä voisi sanoa tylsää, ja nyt yhtäkkiä kaikki mahdolliset kriisit elämässä sattuneet 2-3 kk aikana. Mielenterveys on kovilla ja tuntuu ettei kestä enää hetkeäkään, mutta pakko sinnitellä eteenpäin, lohdullista on että tästä kun selviää, saanee taas pitkän aikaa olla koettelemuksilta "rauhassa".

Jaksamista ap:lle, et ole yksin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
04.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä, tuttua on. Ja yksi kunnon tärsky ja sitten sitä (henkisessä) kyyryssä odottaakin seuraavaa. Valoa on edessä kuitenkin, usko vaan

Vierailija
4/4 |
04.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos teille. Jotenkin tuntuu raskaalta, kun koko ajan on jotain murhetta. Samanlainen vaihe oli muutama vuosi sitten. Nyt taas pelolla odotan, mitä tulee seuraavaksi.

Ikävää kuulla, että teilläkin on ollut murhetta murheen perään. On se erikoista, miten joskus on niin seesteinen vaihe ja sitten rysähtää kaikki kerralla. Pelottaa edes iloita mistään.

Paljon voimia teillekin. Jospa tämä tästä iloksi vielä muuttuu. Ja sinulle, ensimmäinen vastaaja, haluaisin sanoa, että toivottavasti löytäisit muunkin keinon ahdistukseen kuin juomisen. Pidemmän päälle se tuo vain lisää ongelmia.

Ap.