Lue keskustelun säännöt.
Yhteenmuuttaminen yli 50 -vuotiaana?
04.06.2018 |
Aika monet eivät taida enää tässä iässä muuttaa yhteen asumaan. Koska yleensä molemmilla on omistusasunnot ja muutkin omat kuviot ja tavat, joita on vaikea sovittaa yhteen.
Näiden asioiden vuoksi seurustelukumppanini ilmoitti, että emme tule koskaan yhdessä asumaan. Silti minusta tuntuu, että jotain suhteesta jää silloin puuttumaan. Olisin valmis joustamaan omista tavoistani, jos toinen muuttaisi luokseni (tilaakin on). Olenko epärealistinen?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, joillekin se sopii, joillekin taas ei. Minä en enää ota ketään jalmaria tänne asumaan enkä muuta jalmarin luo. Oma tupa oma lupa ja varsinkin jos jalmarilla on omia lapsia, niin ei kiitos. Enkä halua tutustuttaa mitään isäpuoliehdokasta kohta aikuisille lapsilleni.
Lapsesi tulisivat olemaan kotoa muutettuaan sinusta vähemmän huolissaan mikäli tietäisivät ettet ole yksin.
Tuskinpa.
Olet väärässä. Näin se menee, koska monella alkaa terveyden kanssa tulla ongelmia iän myötä. Yksin asuvien ihmisten pärjääminen huolettaa silloin kovasti omaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, joillekin se sopii, joillekin taas ei. Minä en enää ota ketään jalmaria tänne asumaan enkä muuta jalmarin luo. Oma tupa oma lupa ja varsinkin jos jalmarilla on omia lapsia, niin ei kiitos. Enkä halua tutustuttaa mitään isäpuoliehdokasta kohta aikuisille lapsilleni.
Lapsesi tulisivat olemaan kotoa muutettuaan sinusta vähemmän huolissaan mikäli tietäisivät ettet ole yksin.
Tuskinpa.
Olet väärässä. Näin se menee, koska monella alkaa terveyden kanssa tulla ongelmia iän myötä. Yksin asuvien ihmisten pärjääminen huolettaa silloin kovasti omaisia.
Ei huoleta. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, joillekin se sopii, joillekin taas ei. Minä en enää ota ketään jalmaria tänne asumaan enkä muuta jalmarin luo. Oma tupa oma lupa ja varsinkin jos jalmarilla on omia lapsia, niin ei kiitos. Enkä halua tutustuttaa mitään isäpuoliehdokasta kohta aikuisille lapsilleni.
Lapsesi tulisivat olemaan kotoa muutettuaan sinusta vähemmän huolissaan mikäli tietäisivät ettet ole yksin.
Tuskinpa.
Olet väärässä. Näin se menee, koska monella alkaa terveyden kanssa tulla ongelmia iän myötä. Yksin asuvien ihmisten pärjääminen huolettaa silloin kovasti omaisia.
Toisaalta vanhempina teidät laitetaan huolehtimaan toisistanne, vaikka olisitte liikuntakyvyttömiä muistisairaita, jos asutte yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole yli viisikymppinen, mutta 48-vuotias. Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä jo yli kymmenen vuotta, ja edelleen asumme erikseen. Näemme aina viikonloppuisin jomman kumman luona, lomat tietysti myös vietämme yhdessä.
Minusta järjestely on oikein hyvä ja toimiva, ja mies on samaa mieltä. On mukava odottaa viikonloppua, kun ei ole ihan koko aikaa yhdessä. Olemme molemmat muutenkin hieman erakkoja, ja tarvitsemme paljon myös omaa aikaa. Työviikolla on kiva rauhoittua omassa asunnossa ja tehdä mitä huvittaa, tai olla tekemättä. Ei tarvitse kinata arkisista asioista, kuten siivoilusta tai siitä, mitä kanavaa katsotaan.
Taloudellisesti tilanne ei tietenkään ole ideaali, mutta koska molemmilla on tähän varaa, niin asiat ovat hyvin. Jos jompi kumpi jäisi vaikka työttömäksi tai sairastuisi vakavasti, muuttaisimme yhteen miehen isompaan asuntoon.
Meillä siis erillään asuminen toimii erinomaisesti!
Ihanaa että teillä toimii tämä! Kuulostaa tosi hyvältä. Ihmiset muuttaa liian usein yhteen koska ajatellaan että jotenkin pitäisi.
Ihan totta! Joskus sukulaiset ihmettelevät, miksi emme ole (vieläkään) muuttaneet saman katon alle. Mutta kai tässä nyt aikuisena jo tietää, mitä elämältään haluaa, eikä tarvitse toimia muiden odotusten mukaisesti.
Minun äitini muutti yhteen kumppaninsa kanssa joskus 10 vuotta sitten,ovat nyt molemmat yli 70v.
Ja minun puolesta saa tuhlata omat eläkerahansa ja perinnöt itseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, joillekin se sopii, joillekin taas ei. Minä en enää ota ketään jalmaria tänne asumaan enkä muuta jalmarin luo. Oma tupa oma lupa ja varsinkin jos jalmarilla on omia lapsia, niin ei kiitos. Enkä halua tutustuttaa mitään isäpuoliehdokasta kohta aikuisille lapsilleni.
Lapsesi tulisivat olemaan kotoa muutettuaan sinusta vähemmän huolissaan mikäli tietäisivät ettet ole yksin.
Olin 48v kun nuorimmainen 18v muutti kotoa, en nyt 10v myöhemminkään tunne olevani kauhean raihnainen, josta pitäisi erityisesti olla huolissaan. Jos ottaisin tähän jonkun vanhan ukon, luultavasti tämä kupsahtaisi ennen minua kuitenkin.
Tuskinpa.