Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi n. 5v lapsi muuttuu tottelemattomammaksi jos hän on saanut kivoja juttuja?

Vierailija
03.06.2018 |

Lapsi on ensin tottelevainen, hyvin käyttäytyvä ja kiltti. Kun hän on saanut kivoja juttuja joita hänelle on etukäteen luvattu ja joita on odottanut ja joita tehdessä lapsella on ollut kivaa (esim. mieluisa kirja ostettu kaupasta, viety uimaan ja leikitty pihalla), lapsi muuttuukin tottelemattomammaksi ja tuhmemmaksi. Kyseessä sukulaisen lapsi joka on tuttu entuudestaan eli vieraskoreuden rapisemisesta ei ole kyse. Lapsi on meillä hoidossa. Ei meillä mitään hätää lapsen kanssa ole, pärjäämme hienosti. Mietityttää vain mikä tämän voisi selittää. Tuntuu vähän nurinkuriselta. Minä ja mieheni olimme lapsena sellaisia että jos oli kivoja juttuja saatu, mitä oli luvattu ja kaikki oli mennyt hyvin, olimme kilttejä ja tyytyväisiä. Onko teillä lasten vanhemmilla kokemusta tai tietoa tällaisesta?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi voi "käydä ylikierroksilla", ehkä jännitys tekee tämän, myös liika aktiviteetit voivat väsyttää lasta, väsymys purkaantuu monesti huonona käytöksensä.

Vierailija
2/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siksi koska kun se kiva juttu on saatu, ei tartte enää teeskennellä. Älä  anna sille niitä  kivoja juttuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyytymättömyys. Ette leikkinyt tarpeeksi kauan. Uinnin jälkeen ei saanutkaan jäätelöä. Kirja oli paska.

Nykyään lapsia vaivaa yleinen tyytymättömyys, joka johtuu siitä, että kaikki on liian hyvin.

Kun omat lapset valittavat ruuasta, madallan ruuan tasoa kunnes kitinä loppuu. Ja se on hämmästyttävää, että se jossain vaiheessa tosiaan loppuu. Jos viikonloppumenemiset eivät miellytä, ollaan vähän aikaa vain kotona, jo alkaa uimahallireissukin tuntua joltain jne.

Vierailija
4/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi voi olla iltaa kohden jo väsynyt ja siksi kiukkuinen eikä osaa sanoittaa sitä vielä kunnolla

Vierailija
5/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uni

Ruoka ja juoma

Lepo

Leikkiminen

Halit ja huomio

Niitä lapsi kaipaa eikä roinaa tai sirkustemppuja

Vierailija
6/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin nousee päähän se kivojen juttujen saaminen. Sitten pitää vaan taas palauttaa maan pinnalle, ei siinä sen kummempaa. Ei sitä turhaan sanota, että hemmottelu pilaa lapsen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jos kaikki kiva on jotain ansaittua, niin ei se lapsi jaksa jatkuvasti ansaita niitä "kivoja juttuja", Pihalla leikkiminen oli listassa, joka nyt kuuluu aika normaleihin lapsen päivittäisiin aktiviteetteihin - toki vanhemman ei nyt siinä tarvitse niin häärätä. lapset osaavat leikkiä ihan itsekseenkin, ellei heitä kasvateta siihen, että vanhempi ohjaa aina leikkiä touhukkaana.

Kun sitten tämä kiva pihaleikkisessio on ohi, lapsi tajuaa, että taas pitää alkaa ansiata kivaa olemalla kiltti jne. Väsymys ja turhautuminen purkautuu sitten kiukutteluna.

Vierailija
8/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä on niin, että kun ihminen on saanut jotain, mitä on kovasti odottanut, ja hauskuus on ohi, on olo jotenkin tyhjä ja kärttyisäkin.

Jostakin syystä aikuisetkin ovat lomalta töihin palatessaan poikkeuksetta vähän alavireisiä. Eivät ilmeisesti ymmärrä olla kiitollisia kivasta lomasta...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsi voi olla iltaa kohden jo väsynyt ja siksi kiukkuinen eikä osaa sanoittaa sitä vielä kunnolla

Mitä v...a taas tarkoittaa "ei osaa sanoittaa sitä kunnolla"?

Aivan kummallinen muotisana toi sanoittaminen. Höyry nousee aina tästä helvetin sanoittamisesta. Lapsi ei siis osaa sanoa, että on vaan väsynyt ja siksi ei nyt huvita ja harmittaa.

Vierailija
10/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olin tuollainen lapsena kun olin ollut kaverin luona yötä. Tehtiin kaikkea kivaa ja oli tosi hauskaa.

Kun tulin takas kotia olin useimmiten pahalla päällä ja kiukkuinen. Äiti huomautti ja ihmettelin itsekin miksi olin pahalla päällä.

Arvaisin että siinä oli jotain väsymystä ja palautus arkeen ja ei ollut enää kivaa kuten edellisenä päivänä? En vieläkään osaa sanoa tarkasti? 🤷‍♀️

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi voi olla iltaa kohden jo väsynyt ja siksi kiukkuinen eikä osaa sanoittaa sitä vielä kunnolla

Mitä v...a taas tarkoittaa "ei osaa sanoittaa sitä kunnolla"?

Aivan kummallinen muotisana toi sanoittaminen. Höyry nousee aina tästä helvetin sanoittamisesta. Lapsi ei siis osaa sanoa, että on vaan väsynyt ja siksi ei nyt huvita ja harmittaa.

En ole tuo äskeinen, jota kommentoit, mutta sanoa ja sanoittaa ovat aivan eri asioita.

Vierailija
12/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, viisivuotiaallakin tulee vanhempia ikävä. Kivat jutut ei tunnukaan niin kivoilta, kun on samalla ikävä kotiin. Sitten kiukuttaa ja on ristiriitainen olo, eikä sitä oikein osaa pukea sanoiksikaan.

Kannattaa myös muistaa, että itsensä muistaa lapsena varmaan 99% hyväkäytöksisempänä kuin olikaan. Samalla tavalla te olette kiukunneet väsymystä, ikävää, nälkää jne. , ihan niiden kivojenkin juttujen päälle.

Josoa kysyisit siltä lapselta, että tuliko äitiä ja isää ikävä, vai mikä on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
03.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä poika on samanlainen, on usein kivojen juttujen jälkeen kiukkuava ja ärtyinen. Kyse ei ole siitä, että ne kivat jutut täytyisi "ansaita" ja että lapsi joutuisi teeskentelemään kiltimpää saadakseen niitä kivoja juttuja. Olen usein miettinyt mistä tämä johtuu. Ehkä kyse on juuri tuosta, mitä 8 sanoi, että kivan jälkeen on jotenkin tyhjä olo ja lapsi sitten käsittelee sen tuolla kiukulla. Poika on muutenkin temperamentiltään sellainen voimakkaasti tunteva ja tunteella reagoiva. Täytyy varmasti vielä jutella lisää tunteista ja niiden käsittelystä. Kiva oli kuitenkin kuulla että jollain muullakin on samanlaista.