Arvostatko enemmän rahaa vai sitä mitä rahalla saa?

Tietty määrä rahaa tuo turvallisuudentunnetta.

Outo kysymys.

Arvostan rahaa, mutta en tee sillä mitään, että pankkitilillä on vaikka miljoona. Rahasta ei ole mihnkään, ellei sitä tarvitse käyttää.

Eiköhän 99% arvosta mitä sillä saa. Palstalla näyttäisi kuitenkin olevan joku tyyppi, jolla se raha on itseisarvo ja miettii joka käänteessä miten esim. ruokalaskua voi joku muu pienentää, että jää rahaa säästöön. 

Rahaa säästämisen vuoksi? Wad da fuk? Mutta tietenkin meillä köyhillä se raha ei tule koskaan riittämään kaikkiin hankintoihin, niin silloin se säästäminen ei ole turhaa.

Sinkkumies

Säästöt tuo turvaa ja mahdollistaa valintoja (voi vaikka lähteä paskasta työpaikasta). Mukavaa asumista ja arjen helppoutta arvostan, eli rahalla saa asunnon ja tiskikoneen. Muuten en materiasta enää piittaa samoin kuin nuorena.

Jos rahalla ei saisi mitään sillä ei olisi arvoa eli pelkkä rahakin on potentiaali sille, mitä sillä saa.

Raha antaa enemmän vaihtoehtoja, joten arvostan sitä. Voi käyttää eri asioihin heti tai myöhemmin.

Venezuelassa taitaa olla hyperinflaatio tätä nykyä. Sieltä voi kuka tahansa hakea muutaman sataa miljoonaa seteleinä ja kolikkoina mieltä lämmittämään.

Minä otan mieluummin satatuhatta euroa.

En säästä säästämisen vuoksi, vaan siksi että haluan sitä mitä rahalla saa: tarvitsemiani/haluamiani asioita oikeaan aikaan. En ole mikään roopeankka, jolle tärkeintä on se tilinumeron summa.

Vierailija kirjoitti:

Outo kysymys.

Arvostan rahaa, mutta en tee sillä mitään, että pankkitilillä on vaikka miljoona. Rahasta ei ole mihnkään, ellei sitä tarvitse käyttää.

Samasta asiasta oli täälläkin taannoin keskustelua. Joku sanoi, että olisi hienoa, kun olisi niin paljon rahaa, että voisi vaikka ostaa 150€:n paidan. Varakas on sitä mieltä, että mahdollisuus siihen riittää. 

Siinä se ero usein onkin. Köyhä saa nautintonsa ostamisesta, varakkaalle riittä ajatus, että se on mahdollista.

Säästän koska luonteeni on sellainen. En voi tälle mitään. Saan iloa tästä asiasta.

Sekä että. Tykkään siitä että tilillä on rahaa pahan päivän varalle. Nyt ostin yhden kalliin jutun (2500 euroa) ja ahdistaa kun säästötilille jäi vain 3300 euroa. Tiedän että monelle se on suuri summa. Odotan jo kuumeisesti palkkapäivää joka on parin viikon päästä, onneksi silloin saan lomarahat joten tili on muhkeampi kuin tavallisesti.

En tiedä miksi olen niin säästäväinen ja miksi mua ahdistaa rahan vähyys. En ikinä voisi ostaa mitään osamaksulla. Ainoa laina joka on, on asuntolaina.

Vierailija kirjoitti:

Sekä että. Tykkään siitä että tilillä on rahaa pahan päivän varalle. Nyt ostin yhden kalliin jutun (2500 euroa) ja ahdistaa kun säästötilille jäi vain 3300 euroa. Tiedän että monelle se on suuri summa. Odotan jo kuumeisesti palkkapäivää joka on parin viikon päästä, onneksi silloin saan lomarahat joten tili on muhkeampi kuin tavallisesti.

En tiedä miksi olen niin säästäväinen ja miksi mua ahdistaa rahan vähyys. En ikinä voisi ostaa mitään osamaksulla. Ainoa laina joka on, on asuntolaina.

Minä olen siksi, että muistan lopun elämääni, millaista elämä oli opiskelijana silloisella opintotuella ja sen jälkeen työttömänä. Sen jälkeen olen tehnyt kaikkeni, etten joutuisi enää ikinä samaan jamaan. Turvallisuushakuisuutta siis, vaikka moni ajattelee sen nuukuudeksi tai ahneudeksi.

Vierailija kirjoitti:

En säästä säästämisen vuoksi, vaan siksi että haluan sitä mitä rahalla saa: tarvitsemiani/haluamiani asioita oikeaan aikaan. En ole mikään roopeankka, jolle tärkeintä on se tilinumeron summa.

Roope Ankka on huonovertaus. Roopella ei ole säiliössään kuin keräilyharvinaisuuksia, esim yksikin 10 pennin kolikko oli 1 000 dollarin arvoinen (Aku tekee sedälleen töitä 30 pennin tuntipalkalla, siis noin 3 000 dollaria jokaista työtuntia kohden). Vaikka Roope onkin aikamoinen numismaatikko (rahankerääjä), jokaisella kolikkoon liittyy myös aina jokin tärkeä muisto Roopen elämän ja seikkailujen ajoilta. Se ei siis ole vain kylmää ja arvotonta käteistä, kuten Aku yleensä luulee. Ymmärrän kuitenkin mitä tarkoitat.

Raha luo turvaa ja antaa mahdollisuuksia.

Nuoresta saakka minulla on ollut "jemmarahaa", luonnollisesti opiskelijana vähemmän mitä työssäkäyvänä. Mutta tarvitsen tilille rahaa "pahan päivän" varalle.

En kerää mitään jättimäisiä summia, rakastan matkustelua ja siihen menee vuodessa paljon rahaa. Mutta säästötilillä on aina 3-4 kk bruttopalkkaa vastaava summa johon en koskaan koske. Ja toiselle säästötilillä kerään matkakassaa, tuolta tililtä maksan myös esim. puhelimen/pesukoneen ym. jos vanha hajoaa.