Uusi paikkakunta - Mistä hankitte kavereita?

Up

Olen asunut aikuisiällä viidellä paikkakunnalla ja ainahan se sosiilisten verkostojen luominen on ottanut aikansa. Opiskelijana oli helpompaa, myöhemmällä iällä vaikeampaa (kun ihmisillä usein jo vakiintuneemmat verkostot, joihin ei ihmisiä niin helposti mahdu. Työkavereidenkin kanssa olen kaverustunut, mutta työkavereiden varaan ei kannata jättäytyä, se kapeuttaa elämää liikaa varsinkin jos on muuttanut uudelle paikkakunnalle työn perässä.  Harrastuksia pitäisin hyvänä tapana löytää samanhenkistä seuraa. Itse olen löytänyt kavereita esim. koiraharrastusyhdistyksestä, melontakurssilta, kansalaisopiston kursseilta jne.

Töistä ja harrastuksista, mistäs muualta? Menen esim. salille tai leffakerhoon tai koirapuistoon, ja alan jutella ihmisille.

Työpaikakn kahvihuoneesta, tupakkapaikalta ja kuntosalilta. Pari kaveria tuli hankittua myös lenkkipolulta ja taloyhtiön pihapiiristä.

Minä liityin VPK ja seurakunnan kanssa lähdin perustamaan yksinhuoltajille tarkoitettua tukiryhmää.

Seurakunnan vapaaehtoistyö kerää yleensä paljonporukkaa mukaan. Tuplasti enemmän kuin messu sunnuntaina.

Tekeydyn alkoholistiksi ja ujuttaudun paikallisiin AA-seuroihin, joista saa ystävien lisäksi kahvia ja pullaa.

Etsi pub, joka aukeaa aamuisin klo 9. Siellä on arkiaamuina hyvinkin tutustuvaista väkeä, varsinkin jos näytät siltä että sinulla olisi varaa tarjota.

Rakas alapeukuttaja seurakunta ei auttamatta tarkoita uskonnolisesta vakaumuksesta paasaamista. Seurakunta on oivallinen apu ihan tavalliseen toimintaan.

Vierailija kirjoitti:

Rakas alapeukuttaja seurakunta ei auttamatta tarkoita uskonnolisesta vakaumuksesta paasaamista. Seurakunta on oivallinen apu ihan tavalliseen toimintaan.

Jotkutpa kokevat kaikki uskonnolliset yhteisöt itselleen vieraiksi tai jopa vakaumuksensa vastaisiski. Siihen ei paasaamattomuus auta.