Omituisin asia, minkä halusit lapsena (tai mitä joku tuntemasi lapsi on halunnut yms.)
Lapsethan saavat aina outoja päähänpistoja, muistatko omasta lapsuudestasi että halusit jotain outoa? Tai mitä oma lapsesi tai joku tuntemasi lapsi on halunnut?
Itse halusin joskus ala-asteikäisenä kopiokoneen. Joskus harvoin koulussa sitä pääsi käyttämään ja kirjastossakin sellainen oli. Minusta se oli aivan mahtava laite ja olisin halunnut sellaisen itsellenikin. Tätä kesti vuosia ja haaveilin, että aikuisena sitten ostan itselleni kopiokoneen. Kaikista parasta on, että tajusin itsekin etten sillä mitään tee, koska todella harvoin tuli kopioitua mitään. Mutta sellaisen olisin halunnut. :D
Kertokaa lisää!
Kommentit (1192)
Pisamia- koska siskokin
Apinan- koska oma jäi Afrikkaan
Unelmiin apinasta siis taaperoikäisestä teiniksi. Nyt on pieni ihmisapina onneksi :)
Taaperona olin hulluna laukkuihin ja korkkareihin
Oikean Kookoksen- elin ekat vuodet aika hedelmätöntä elämää- oli luxus kun sellaisen sain joululahjaksi ekalla tai tokalla.
Vierailija kirjoitti:
Minä halusin lampaan. Oli kyllä pettymys kun en saanut kuin koiran.
Minä halusin koiran. Oli kyllä pettymys kun en saanut kuin pikkuveljen.
Halusin vaan sanoa, että te saitte mut nauramaan. Ja se on aika saavutus, kun sairastan vaikeaa masennusta ja nukuin tänäänkin 15 tunnin yöunet. :) Kiitos.
Ystäväni kertoi työkaverinsa tulleen nilkkurit täynnä lunta töihin. Oli keväisen mursky-yön jälkeen keräillyt puistosta koivusta pudonneita tuulenpesiä. Poikansa keräili niitä.
Minä olin kateellinen avainkaulalapsille. Itse en ikinä saanut avainta. Asuimme puutalossa jonne oli keskiaikainen avain.
60-luvulla näin kirjoitti:
Minä olin kateellinen avainkaulalapsille. Itse en ikinä saanut avainta. Asuimme puutalossa jonne oli keskiaikainen avain.
Minäkin! Tosin minä sain ensimmäisen avaimeni vasta joskus 16-vuotiaana.
Suurperheessämme ei koskaan ollut tilannetta, etteikö joku olisi aina kotona.
Jos ydinperheestä ei kukaan ollut, oli siskot lapsineen.
Haaveilin myös, että kun minä kasvan ja saan lapsia sisareni hoitavat heitä ja kiintyvät samoin kuin minä heidän lapsiinsa(20 lasta yhteensä siskojen ja veljien perheissä), vaan eipä ole hoitoapuja ollut :D
Haaveilin myös teiniäitiydestä, kuten muutama sisareni oli, mutta sitä ei onneksi tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla näin kirjoitti:
Minä olin kateellinen avainkaulalapsille. Itse en ikinä saanut avainta. Asuimme puutalossa jonne oli keskiaikainen avain.
Minäkin! Tosin minä sain ensimmäisen avaimeni vasta joskus 16-vuotiaana.
Suurperheessämme ei koskaan ollut tilannetta, etteikö joku olisi aina kotona.
Jos ydinperheestä ei kukaan ollut, oli siskot lapsineen.Haaveilin myös, että kun minä kasvan ja saan lapsia sisareni hoitavat heitä ja kiintyvät samoin kuin minä heidän lapsiinsa(20 lasta yhteensä siskojen ja veljien perheissä), vaan eipä ole hoitoapuja ollut :D
Haaveilin myös teiniäitiydestä, kuten muutama sisareni oli, mutta sitä ei onneksi tapahtunut.
Ymmärrän kyllä täysin, etteivät sisareni ja veljeni jaksa enää omien laumojensa jälkeen autella, vaan elävät elämäänsä ilman pikkulapsiaikaa. Enkä ole katkera, mutta olisihan se mukava, jos edes joskus harvoin saisi vähän apuja kahden lapsen kanssa :)
Halusin mikroskoopin, sain barbin. Halusin puukon, sain sille barbille hevosen. Halusin myös krokotiilin, mutta sen sentääm ymmärrän miksen sellaista saanut.
Halusin aina koskea Mauri Pekkarisen hiuksiin. Se oli hartain toiveeni pitkään, mutta nyt olen luovuttanut. :(
Halusin vampyyriviitan jolla lentää, joku jätesäkki niskassa sitten pompin ympäriinsä :D joo luin paljon Pikku Vampyyri-kirjoja. Ja paras kaverini taas oli mielettömän katkera kun asuin kerrostalossa, ymmärrän vasta nyt syyn kun oma, ikänsä rivarissa asunut tyttäreni pitää kerrostaloja hisseineen ja kaikuvine rappukäytävineen tosi jänninä paikkoina .
Vierailija kirjoitti:
Halusin mikroskoopin, sain barbin. Halusin puukon, sain sille barbille hevosen. Halusin myös krokotiilin, mutta sen sentääm ymmärrän miksen sellaista saanut.
Minä sain mikroskoopin ja barbin. ”Vaikka” olen tyttö ja tiukkapipoisuskovaisten lapsi, jolle nykytiedon ja -median mukaan ei ole kuulunut kumpikaan. Vähävaraisesta, mutta työteliäästä perheestä olen. Sain myös barbin hevosen, sekä käyttää isoisän ja isän puukkoja ihan luvan ja opin kanssa. Krokotiiliä en saanut, mutta monien muiden eläinten kanssa tulin tutuiksi.
Halusin joutua putkaan :o
Ja saada kyynärsauvat. Myöhemmin ketutti kun sain ne!
Manguin monta vuotta äidille, että eikö voitaisi adoptoida mulle isoveli. :D Haave jäi pitkäksi aikaa sittenkin, kun tajusin, että se olisi mahdoton toteuttaa. Mankumista ja sittemmin haaveilua oli n. 3-vuotiaasta pitkälle teini-ikään.
Halusin vain sisaren :( Olen ainoa lapsi.
Olisin halunnut hevosen rivitalon pihavarastoon!😂
Mietin että olisi kiva olla kipsi, sitä varten että kaverit voisi kirjoitella siihen kaikkea kivaa :D en koskaan tarvinnut kipsiä, mutta jos joku kaveri sai kipsin heti kaikki oli innokkaana kirjoittelemassa nimmareita :)
Minä halusin joskus 4-5-vuotiaana pippelin (olen siis tyttö tai nainen jo nyt). Kadehdin pari vuotta vanhempaa veljeäni joka pystyi pissaamaan siististi seisaaltaan. Veli askarteli minulle pippelin pahvista ja harmitti niin paljon kun se ei käytännössä kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla.
Halusin nelisormimangustin ja rastat.
Halusin muuttaa metsään asumaan. Kuvittelin, että pystyisin asumaan siellä ihan hyvin lapsesta asti koko ikäni ilman minkäänlaista yhteydenpitoa muihin ihmisiin. Ajattelin, että rakennan sinne itselleni jostain risuista ja kepeistä majan, josta tulisi aikanaan monen vuoden rakentamisen jälkeen yhtä iso asumus kuin mitä keskikokoinen omakotitalo on. Sitten ajattelin, että pärjään siellä ihan hyvin syömällä esimerkiksi marjoja, sieniä, hyönteisiä, lehtiä, pyydystämieni eläinten lihaa ja kalaa, jota saisin jostain metsässä olevasta järvestä, josta saisin myös juomaveden ja jossa myös peseytyisin. Kuvittelin ihan tosissani myös sen, että kuinka kesyttäisin itselleni karhun lemmikiksi ja suojelemaan minua, kuinka onnistuisin tekemään kivistä jotain aseita joilla metsästää eläimiä, kuinka sitten kypsentäisin ja säilöisin niiden lihaa talven varalle kalan, marjojen, sienten, juurien ja kasvien kanssa ja että pukeutuisin näiden eläinten taljoihin. Myös tulen teon piti mielestäni onnistua ihan hyvin ilman tulitikkuja ja muita välineitä. Yhteen aikaan aina kun menimme mökille ja tulimme sieltä, niin pyytelin puolitosissani vanhempia jättämään minut metsään asumaan samalla kuitenkin salaa peläten, että mitä jos he jättävätkin minut sinne eli sisimmässäni tiesin, että en pärjäisi siellä.
Minulla oli myös kaikenlaisia ihmeellisiä toiveita elämästä katulapsena, kodittomana ja oikein köyhänä niin, että joutuisin etsimään vaatteet ja ruoat roskiksista ja nukkumaan kadulla paljaassa maassa jopa keskellä talvea.