Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Omituisin asia, minkä halusit lapsena (tai mitä joku tuntemasi lapsi on halunnut yms.)
Lapsethan saavat aina outoja päähänpistoja, muistatko omasta lapsuudestasi että halusit jotain outoa? Tai mitä oma lapsesi tai joku tuntemasi lapsi on halunnut?
Itse halusin joskus ala-asteikäisenä kopiokoneen. Joskus harvoin koulussa sitä pääsi käyttämään ja kirjastossakin sellainen oli. Minusta se oli aivan mahtava laite ja olisin halunnut sellaisen itsellenikin. Tätä kesti vuosia ja haaveilin, että aikuisena sitten ostan itselleni kopiokoneen. Kaikista parasta on, että tajusin itsekin etten sillä mitään tee, koska todella harvoin tuli kopioitua mitään. Mutta sellaisen olisin halunnut. :D
Kertokaa lisää!
Kommentit (1192)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lemmikkioravan, jonka olisin voinut opettaa tekemään kaikenlaista siistiä, esim. hakemaan minulle tavaroita.
Lisäksi olisin halunnut "metkuoppaan", josta löytyisi kaikki maailman metkut. Olin pienenä kova Vaahteramäen Eemeli -fani.
Muistatteko Leikkikalu-nimisen lastenlaulun? Siinähän laulettiin jostain lelusta, eikä koskaan selvinnyt mikä se oikeastaan oli. No, minulla oli pienenä hirveä obsessio tähän lauluun ja olisin välttämättä halunnut kyseisen leikkikalun itselleni. Vanhemmat yrittivät epätoivoissaan selittää, etteivät he voi ostaa sitä minulle, koska kukaan ei tiedä millainen se on.
Oman biisonin. Vannoin ja vakuutteöin 4-vuotiaana että kyllä minä sen olisin kesyttänyt, hoitanut ja hankkinut ruuat.
Haaveilin lapseni kutistuvani ihan pieneksi, tyyliin 10 senttiä korkeaksi, jotta voisin asua kaikissa mun siisteissä leluissa. Mulla oli esimerkiksi sellaista Lotta littles -lelusarjaa johon kuului pieniä muovisia eläimiä ja niiden "ympäristöjä" :D tässä linkki kuvaan esimerkiksi: https://thumbs.worthpoint.com/zoom/images1/360/0612/20/huge-bundle-lott…
Mulla oli niille elukoille ainakin kylpyhuone, iso huvipuisto ja hampurilaisravintola.
Toteuttaakseni suunnitelman me rakennettiin parhaan kaverini kanssa kaikista näistä pikkupaikoista kaupunki mun huoneen lattialle. Sitten kun kutistutaan, me voitaisiin yhdessä elää siinä kaupungissa :D Toimiva viemäröinti tai nälkä ei ilmeisesti olisi ollut mikään ongelma. Me tehtiin ihan ihmeellisistä ainesosista "rohto" jonka piti kutistaa meidät - en tiedä mistä saatiin tällainen ajatus. Meidän rohdossa oli murskattuja amerikanpastilleja, maitoa, soijaa, oisko ollut raakaa kananmunaa kirsikkana kakun päällä. Emme kutistuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun poikamme oli ensimmäistä kertaa lennolla kanssamme 12 vuotiaana niin toivoi kovasti ja aivan huokaili että lentokone putoaisi ja päästäisiin liukumaan niitä liukumäkejä alas!!
Vierailija kirjoitti:
Haaveilin lapseni kutistuvani ihan pieneksi, tyyliin 10 senttiä korkeaksi, jotta voisin asua kaikissa mun siisteissä leluissa. Mulla oli esimerkiksi sellaista Lotta littles -lelusarjaa johon kuului pieniä muovisia eläimiä ja niiden "ympäristöjä" :D tässä linkki kuvaan esimerkiksi: https://thumbs.worthpoint.com/zoom/images1/360/0612/20/huge-bundle-lott…
Mulla oli niille elukoille ainakin kylpyhuone, iso huvipuisto ja hampurilaisravintola.
Toteuttaakseni suunnitelman me rakennettiin parhaan kaverini kanssa kaikista näistä pikkupaikoista kaupunki mun huoneen lattialle. Sitten kun kutistutaan, me voitaisiin yhdessä elää siinä kaupungissa :D Toimiva viemäröinti tai nälkä ei ilmeisesti olisi ollut mikään ongelma. Me tehtiin ihan ihmeellisistä ainesosista "rohto" jonka piti kutistaa meidät - en tiedä mistä saatiin tällainen ajatus. Meidän rohdossa oli murskattuja amerikanpastilleja, maitoa, soijaa, oisko ollut raakaa kananmunaa kirsikkana kakun päällä. Emme kutistuneet.
Haaveilin lapseni.. Lapsena siis :D
296
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halusin todella paljon muuttaa mummoni luokse asumaan, että voisin kulkea kouluun taksilla / bussilla. Vanhemmat joskus päästivät yöksi sinne viikolla siinä toivossa, että puheet loppuisivat. Kerrostalomme oli koulua vastapäätä. Yläasteella opin arvostamaan lyhyttä koulumatkaa! Sai torkuttaa aina viimeiseen asti. :D
Siskon ja kaverin kanssa suunniteltiin, että lähdetään pyöräilemään pohjois-pohjanmaalta lappiin mummolaan. Sellaset 600 kilsaa... Ei muuta kuin teltta ja ruokaa mukaan, ja onhan se aika suora tie, ei voi eksyä! Äiti ei ollut kovin innoissaan ajatuksesta ja sekös meitä harmitti :D
Muistan kuinka niin hehkutettiin, että tämähän on ihan realistista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin halunnut olla nimeltäni Talvikki. Lisäksi halusin olla kissa, ja harrastin sähisemistä.
Halusin olla ainoa ihminen maailmassa jossa kaikki olisi loputonta hernepeltoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herkkusuu kirjoitti:
Alle kouluikäisenä veljen kanssa ruokakaupassa kinuttiin äitiä ostamaan hiivaa. Joskus saatiin, pistettiin paketillinen puoliksi ja herkutellen nautiskeltiin. En muista, että oltaisiin karkkia haluttu samalla kiihkolla koskaan.
Olis kiva tietää, mistä tää pakkomielle hiivan syömiseen johtui. Mulla oli sama juttu suunnilleen samassa iässä. Äiti ei aina oikein arvostanut, kun oli alkanut leipoa ja huomasi taas hiivapakettien hävinneen parempiin suihin jääkaapista. Enää ei oikein uppoa.
Muista jutuista olisin halunnut hirveästi saada panhuilun ja oppia soittamaan sitä. Tätä kinusin pitkään, mutta en saanut.
Halusin kouluikäisenä piiloutua supermarkettiin ennen sulkemisaikaa ja jäädä liikkeeseen tutkimaan tavaroita ja leikkimään koko yöksi.
Auringonlaskun aikaan olisin halunnut pystyä lentämään taivaanrantaan oranssien ja vaaleanpunaisten pilvien sekaan. Yleensäkin haaveilin lentämisestä, jonka avulla sitten olisin voinut voittaa hyppykisoja yleisurheilussa.
Olisin halunnut, että minulla olisi ollut kaksoisveli ja nimikin minulla oli tälle toiveveljelle. Halusin myös mennä naimisiin Aku Ankan ja Tarzanin kanssa.
Halusin asua ontossa puussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä halusin mallinuken (niinkun kaupan ikkunoissa) jota olisin voinu kotona pukea.Halusin osata lentää kuin Maija Poppanen sateenvarjolla
Mä kaivoin kanssa tunnelia. Vieläkin on vanhemmilla kuva todisteena siitä, että sain itseni kokoisen kuopan luultavasti päivien uurastuksella aikaiseksi :D
Vierailija kirjoitti:
Herkkusuu kirjoitti:
Alle kouluikäisenä veljen kanssa ruokakaupassa kinuttiin äitiä ostamaan hiivaa. Joskus saatiin, pistettiin paketillinen puoliksi ja herkutellen nautiskeltiin. En muista, että oltaisiin karkkia haluttu samalla kiihkolla koskaan.
Olis kiva tietää, mistä tää pakkomielle hiivan syömiseen johtui. Mulla oli sama juttu suunnilleen samassa iässä. Äiti ei aina oikein arvostanut, kun oli alkanut leipoa ja huomasi taas hiivapakettien hävinneen parempiin suihin jääkaapista. Enää ei oikein uppoa.
Muista jutuista olisin halunnut hirveästi saada panhuilun ja oppia soittamaan sitä. Tätä kinusin pitkään, mutta en saanut.
B-vitamiinin lisääntynyt tarve? Itsekin muistan kakarana 60-luvulla järsineeni hiivaa. Muistelen vanhempieni sanoneen jotakin tuosta b-vitamiinista. Isä sanoi lapsena jäkertäneensä sisaruksiensa kanssa uuninkyljestä muurilaastia. On ilmeisesti ollut kalkkivajetta lapsilla pula-aikana.
Halusin olla maailman ainoa ihminen niin että olisin saanut tehdä mitä itse haluan eikä olisi ollut kukaan määräämässä minua. Enpä sitten tullut ajatelleeksi, että minkälaiset vaikutukset sillä olisi ollut ympäristölle, jos kaikki muut ihmiset kuin minä olisivat yllättäen kadonneet maailmasta. Minä ajattelin, että maailma olisi ollut ilman muitakin ihmisiä samanlainen kuin ennekin, ruokaakin olisi saanut lähikaupasta aina kun olisi tullut nälkä. En sitten tullut lapsellisena ja tyhmänä ajatelleeksi, että eihän olisi ollut ketään sitä tuomassa sinne niin että lopulta olisi ollut vain jotain säilykkeitä syötävänä tuoreen ruoan pilaantuessa eikä elämä olisi ollut sitä, että ei olisi tarvinnut käydä päiväkodissa tai koulussa vaan olisin saanut mennä nukkumaan milloin haluan, herätä milloin haluan, käyttää mitä tahansa vaatteita tai vaikka kulkea alasti pitkin katuja, leikkiä, syödä herkkuja ja katsella televisiota kaikki päivät. Silti joskus mietin salaa vieläkin sitä, että miltä se tuntuisi olla maailman ainoa ihminen jos mikään muu ei muuttuisi, kaupoissa riittäisi aina ruokaa ja vaatteita, sähköt eivät menisi pois päältä ja muutenkin olisi samanlaiset mahdollisuudet jatkaa elämää kuin nyt. Kuitenkin tiedän, että oikeasti minä varmasti tekisin itsemurhan melko pian yksinäisyyden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Halusin kouluikäisenä piiloutua supermarkettiin ennen sulkemisaikaa ja jäädä liikkeeseen tutkimaan tavaroita ja leikkimään koko yöksi.
Halusin piiloutua Jyskiin yöksi, jotta olisin saanut leikkiä asuvani siellä, hyppiä sängyillä yms. Vaatekaappiin olisin mennyt piiloon, jos olisin rohjennut.
Ihanaa, että joku muukin on yrittänyt lapsena kaivaa tunnelia Kiinaan. Itse hoksasin tämän Aku Ankasta. Kaverin kanssa huhkittiin ja ajateltiin, että lopulta voidaan kurkistaa sitten Kiinaan ja katsella ja kuunnella ihmisiä siellä kaduilla menossa.
Alue: Aihe vapaa
Tämä on parasta AVta, hauskoja juttuja! Mulla oli kai ne tavalliset, tiikeri, apina ja isoveli olisi pitänyt saada. Taisi loukata ihan kelpoisaa isosiskoa moiset horinat.
Lisäksi en koskaan tykännyt (enkä vieläkään) erityisesti makeasta, niin outoa kuin se lapselle onkin. Siksi pyysinkin aina metwurstia koko paketillisen (siihen aikaan se tarkoitti varmaan n. 100 g) karkkipussin sijaan. Jostain syystä tämä ei vanhemmille käynyt, enkä muuten tajua vieläkään, miksi ei. Jos tykkäsivät, että on liikaa rasvaa ja suolaa, olisivat ostaneet vähemmän. Karkkipussista nimittäin söin aina muutaman karkin ja isosisko syötyään omansa söi munkin karkit. Höh. Eli symppaus tälle mozzarellan toivojalle!