Lue keskustelun säännöt.
Masentunut: lieventyisikö masennuksesi, jos voittaisit lotossa?
Kommentit (40)
Omalla kohdalla kyllä varmaan vähän. Olisi varaa maksaa terapia JA asuntolaina eikä vain toista, minkä takia en siellä terapiassa tähän asti ole käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpottaisi. Rahahuolet ovat yksi iso mörkö arjessa.
- Ei tarvitsisi olla huolissaan opintolainasta
- Voisin ostaa rahaa miettimättä jääkaapin täyteen terveellistä ruokaa
- Minulla olisi varaa mielekkäisiin harrastuksiin
- Voisin palkata ammattilaisen auttamaan minut hyvään fyysiseen kuntoon
- Voisin käydä kalliissa terapiassa
- Voisin hemmotella itseäni kasvohoidoilla, kampaajalla, vaatteilla jne.
- Voisin panostaa ulkonäkööni
- Voisin auttaa rahallisesti läheisiäni
- Voisin matkustella
Voisin lopettaa työt, panostaa täysin harrastuksiin (joihin ei nyt ole varaa) ja käydä yksityisellä hakemassa nopeammin sellaista apua kuin tarvitsen. Ei tarvitsisi yrittää aikoja töiden mukaan suunnitella ym.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että lähinnä pahenisi aluksi. Että tällainen "painolasti" vielä lisäksi, että pitäisi tarkaan harkita, miten tehdä rahojen kanssa "oikein". Suunnitella ja toteuttaa. Lopulta varmaan sanoisin, että "ketut", ja jättäisin rahat makaamaan tilille. Lisäksi ei tarvitsisi tehdä enää yhtään mitään (täytellä lomakkeita) rahan eteen, niin se vähäkin aktiivisuus itsensä eteen katoaisi.
Annat rahat minun haltuuni (ei omaksi) ja täytät minulle kuukausittain lomakkeet, joiden perusteella myönnän osan käyttöösi. Kohtuullisella 8000,-/kk hinnalla toki. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska masennukseni ei johdu rahahuolista eikä minulla ole puutetta rahasta tälläkään hetkellä. Aika outo ajattelutapa sinulla. Ajatteletko, että rahahuolet ovat asia, jotka johtavat masennukseen?
En ajattele mitään. Kunhan pohdiskelen. Monet ihmiset haaveilevat lottovoitosta, jotta voisivat elää sellaista elämää, mitä haluavat. Haluan tietää, päteekö sama masentuneisiin.
Masentuneet eivät niinkään haaveile, koska tulevaisuutta on vaikea nähdä. Ja tuskan loppumista, siihen ei usko.
Usein masennus ei ole vain ulkoisista tekijöistä kiinni, vaan kyse on sisäisestä tilasta. Näin ulkoiset asiat korjaavat sitä yhtä vähän, kuin "itseänsä niskasta kiinni ottaminen" tai tietoinen pyrkimys positiiviseen ajatteluun. Se oikeus ikäänkuin on otettu pois sairauden myötä.
Huom. jopa miljonäärit voivat olla masentuneita, eikä siinä rahat paljon auta, jos ei saa oikeanlaista apua.
Minusta kysymys viittaa ajatteluun, että kyse olisi valinnasta, jolloin pettymys elämään tai olosuhteiden sietämättömyys verhoittaisiin "sairauteen". Loukkaavaa oikeasti masentuneille, ihan kuin sen aiheuttaisi se, että "joutuu tyytymään" normaaliin elämään, mikä sitten on liian rankkaa joillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä tuli mieleen nuori Avicii, joka varmasti oli miljonääri, oli ihailtu... eikä jaksanut elää.
Lievittyisi varmaan aika paljonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei. Ei ole nytkään rahahuolia. Kaikki ruoka maistuu samalta, joten ihan sama mitä syön. En osta vaatteita enkä käy missään. Lähinnä tulee mieleen, että sillä rahalla voisin ostaa sellaisia huumeita/lääkkeitä, joilla varmasti lähtee henki.
Jep, olisi varaa ainakin lähteä sveitsiin eutanasiaan. Siitä haaveilen ja unelmoin. Nukahtaa pois. Astua pois tästä maailmasta.
En mitenkään voi ymmärtää ap:n kaltaisia ihmisiä. Olen tällaiselta saanut kuulla että olen siksi masentunut kun olen päässyt niin helpolla(=perin kuolleelta vanhemmaltani jotain, eli osan asunnosta) että en sitten tavallisia vastoinkäymisiä kestä(raiskaukset, lapsuuden seks. hyväksikäyttö, läheisten menetykset onnettomuuksissa, omat vakavat sairaudet, läheisten vakavat sairaudet ym.). Että pitäisi olla onnellinen kun on päässyt niin helpolla kun saa kaiken valmiina!
Tällaiselle ihmiselle on tärkeintä raha, ja kaikki tavoitteet ovat sitä kohti. Vain rahavaikeudet on oikeita vaikeuksia, kun ei ole enää varaa ostaa sitä kahdeksatta antiikkikalustoa, silloin on ihminen todellisissa ongelmissa! Mutta kun katsot sairaalassa makaavaa perheenjäsentäsi josta on epävarmaa jääkö hän henkiin vai ei, niin ei siinä lottovoito auta paskaakaan. Tai kun saat puhelun jossa kerrotaan perheenjäsenesi kuolleen onnettomuudessa. Tai kun joutuu itse mitä mielikuvituksellisimpiin natsienkin tekemien juttujen voittaviin kidutustoimenpiteisiin sairauden vuoksi niin ei siinä toivo muuta kuin olisi kuollut ettei tarvitsisi sitä järjetöntä, mieletöntä kipua ja kidutusta kestää, ei jollain rahalla ole siinä vaiheessa mitään merkitystä! Tai kun on niin kova miespelko että ei pysty edes puhumaan miehille kuin välttämättömimmät, eli ei pysty missään nimessä parisuhteeseen niin eipä siinäkään lottovoitto auta, yksin on tuomittu elämään.
Toki jos on sairas ja koditon, ja kela hylännyt sekä toimeentulotukeakaan ei saa niin silloin on kyllä syvällä kusessa mutta silloinkin riittää ihan tavallinen perustoimeentulo, ei siihen lottovoittoa tarvita.
No joo, sulla nyt meni koko aloituksen pointti ohi että heilahti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei. Ei ole nytkään rahahuolia. Kaikki ruoka maistuu samalta, joten ihan sama mitä syön. En osta vaatteita enkä käy missään. Lähinnä tulee mieleen, että sillä rahalla voisin ostaa sellaisia huumeita/lääkkeitä, joilla varmasti lähtee henki.
Jep, olisi varaa ainakin lähteä sveitsiin eutanasiaan. Siitä haaveilen ja unelmoin. Nukahtaa pois. Astua pois tästä maailmasta.
En mitenkään voi ymmärtää ap:n kaltaisia ihmisiä. Olen tällaiselta saanut kuulla että olen siksi masentunut kun olen päässyt niin helpolla(=perin kuolleelta vanhemmaltani jotain, eli osan asunnosta) että en sitten tavallisia vastoinkäymisiä kestä(raiskaukset, lapsuuden seks. hyväksikäyttö, läheisten menetykset onnettomuuksissa, omat vakavat sairaudet, läheisten vakavat sairaudet ym.). Että pitäisi olla onnellinen kun on päässyt niin helpolla kun saa kaiken valmiina!
Tällaiselle ihmiselle on tärkeintä raha, ja kaikki tavoitteet ovat sitä kohti. Vain rahavaikeudet on oikeita vaikeuksia, kun ei ole enää varaa ostaa sitä kahdeksatta antiikkikalustoa, silloin on ihminen todellisissa ongelmissa! Mutta kun katsot sairaalassa makaavaa perheenjäsentäsi josta on epävarmaa jääkö hän henkiin vai ei, niin ei siinä lottovoito auta paskaakaan. Tai kun saat puhelun jossa kerrotaan perheenjäsenesi kuolleen onnettomuudessa. Tai kun joutuu itse mitä mielikuvituksellisimpiin natsienkin tekemien juttujen voittaviin kidutustoimenpiteisiin sairauden vuoksi niin ei siinä toivo muuta kuin olisi kuollut ettei tarvitsisi sitä järjetöntä, mieletöntä kipua ja kidutusta kestää, ei jollain rahalla ole siinä vaiheessa mitään merkitystä! Tai kun on niin kova miespelko että ei pysty edes puhumaan miehille kuin välttämättömimmät, eli ei pysty missään nimessä parisuhteeseen niin eipä siinäkään lottovoitto auta, yksin on tuomittu elämään.
Toki jos on sairas ja koditon, ja kela hylännyt sekä toimeentulotukeakaan ei saa niin silloin on kyllä syvällä kusessa mutta silloinkin riittää ihan tavallinen perustoimeentulo, ei siihen lottovoittoa tarvita.
No joo, sulla nyt meni koko aloituksen pointti ohi että heilahti.
Minusta hän vastasi kysymykseen: ei, ei auttaisi voitto masennukseen, koska raha ei poistaisi sen aiheuttajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieneltä osin kyllä. Taloudelliset huolet helpottaisivat.
Olisi myös varaa hakea laadukasta terapiaa. Se voisi auttaa. Toisaalta olen nykyään aika skeptinen kaikkea terapiaa ja psykologeja kohtaan, joten en tiedä haluaisinko kuitenkaan käyttää rahaa siihen. En oikeasti usko että näitä tunteita muutetaan millään terapialla ja harjoittelulla. Elämä on oikeasti ja objektiivisesti ajatellen ihan kamalaa ja järjetöntä. Ihmiset ovat hirviöitä. Mitä järkeä on uskotella itselleen muuta. Ahdistuksen hallintaan olisi kyllä kiva saada apua. Ehkä terapia auttaisi siinä. Mutta terapeutti haluaisi tietysti puhua muustakin. Onneksi tämänkin miettiminen on turhaa. Ei ole varaa terapiaan eikä ole lottovoittoa. Lottovoiton mahdollisuuskin on niin mitätän, etten ala lotota.
Varmasti helpottaisi, rahahuolet ja ulosottokierre ovat iso osa masennustani. Ongelmia on toki muitakin ja niitä ei raha sinänsä paranna, mutta olisi varmasti aivan erilaiset lähtökohdat toipumiselle.
Ensinnäkin voisin lahjoittaa rahaa vanhemmilleni ja veljelleni, se helpottaisi huolta heidän talousvaikeuksistaan.
Ei tarvitsi elää tässä jatkuvassa työ-saikku-työ- kierteessä. En pysty enää oikein tekemään alani töitä, mutta esim. lainan takia on pakko. Ja sitten taas kohta sairaslomalle. Toisaalta ulosotto vie pienestä palkastani leijonanosan. Ja tukien kanssa säätäminen on aika raskasta myös.
Ja sairaslomalla ei saa tehdä mitään töitä, osapäiväsaikkua hyvin vaikea saada ja vaatii ihan erilaisen työsuhteen ja kriteerit kuin mitä mun työ ja sopimus ovat. Vaikka muutama päivä kuukaudessa pitkällä saikulla voisi olla hyväkin. Jos olisi riittävästi rahaa, ei tarvitsisi olla riippuvainen erilaisista tuista ja niiden saamisen ehdoista, vaan voisi vaikka opiskella ja tehdä vähän töitäkin jos se hyvältä tuntuu. Omilla ehdoillaan jaksamisen mukaan. Joutumatta selvityspyyntösyyniin ja mahdollisesti toimeentulon menettämiseen.
Voisin lähteä opiskelemaan ja vaihtaa ammattia aika paljon helpommin kuin nyt. Se on siis suunnitelmissa muutenkin, mutta ei ole ihan helppoa. Kela myöntää aiempaa nihkeämmin kuntoutusrahoja, ammatillista kuntoutusta ym. Ja täysikuntoinen opiskelija (5op kuussa vähintään) en ole. Sitten katkeaakin tuki, jos vointi huononee. Ja Kela myös päättää mihin koulutukseen kuntoutusrahaa myönnetään. Jos olisi rahaa, voisi itse valita vapaasti mitä haluaa opiskella.
Että joo, kyllä se raha auttaisi. Nyt olen sidottu tukijärjestelmään ja sen ehtoihin toimeentuloni vuoksi. Mutta en ole työkykyinenkään ja olen tuista riippuvainen tällä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei. Ei ole nytkään rahahuolia. Kaikki ruoka maistuu samalta, joten ihan sama mitä syön. En osta vaatteita enkä käy missään. Lähinnä tulee mieleen, että sillä rahalla voisin ostaa sellaisia huumeita/lääkkeitä, joilla varmasti lähtee henki.
Jep, olisi varaa ainakin lähteä sveitsiin eutanasiaan. Siitä haaveilen ja unelmoin. Nukahtaa pois. Astua pois tästä maailmasta.
En mitenkään voi ymmärtää ap:n kaltaisia ihmisiä. Olen tällaiselta saanut kuulla että olen siksi masentunut kun olen päässyt niin helpolla(=perin kuolleelta vanhemmaltani jotain, eli osan asunnosta) että en sitten tavallisia vastoinkäymisiä kestä(raiskaukset, lapsuuden seks. hyväksikäyttö, läheisten menetykset onnettomuuksissa, omat vakavat sairaudet, läheisten vakavat sairaudet ym.). Että pitäisi olla onnellinen kun on päässyt niin helpolla kun saa kaiken valmiina!
Tällaiselle ihmiselle on tärkeintä raha, ja kaikki tavoitteet ovat sitä kohti. Vain rahavaikeudet on oikeita vaikeuksia, kun ei ole enää varaa ostaa sitä kahdeksatta antiikkikalustoa, silloin on ihminen todellisissa ongelmissa! Mutta kun katsot sairaalassa makaavaa perheenjäsentäsi josta on epävarmaa jääkö hän henkiin vai ei, niin ei siinä lottovoito auta paskaakaan. Tai kun saat puhelun jossa kerrotaan perheenjäsenesi kuolleen onnettomuudessa. Tai kun joutuu itse mitä mielikuvituksellisimpiin natsienkin tekemien juttujen voittaviin kidutustoimenpiteisiin sairauden vuoksi niin ei siinä toivo muuta kuin olisi kuollut ettei tarvitsisi sitä järjetöntä, mieletöntä kipua ja kidutusta kestää, ei jollain rahalla ole siinä vaiheessa mitään merkitystä! Tai kun on niin kova miespelko että ei pysty edes puhumaan miehille kuin välttämättömimmät, eli ei pysty missään nimessä parisuhteeseen niin eipä siinäkään lottovoitto auta, yksin on tuomittu elämään.
Toki jos on sairas ja koditon, ja kela hylännyt sekä toimeentulotukeakaan ei saa niin silloin on kyllä syvällä kusessa mutta silloinkin riittää ihan tavallinen perustoimeentulo, ei siihen lottovoittoa tarvita.
No joo, sulla nyt meni koko aloituksen pointti ohi että heilahti.
Minusta hän vastasi kysymykseen: ei, ei auttaisi voitto masennukseen, koska raha ei poistaisi sen aiheuttajia.
"En voi mitenkään ymmärtää ap:n kaltaisia ihmisiä". Mitä ap nyt oli tehnyt? Hän vain kysyi auttaisiko raha, eikä olettanut yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään voi ymmärtää ap:n kaltaisia ihmisiä. Olen tällaiselta saanut kuulla että olen siksi masentunut kun olen päässyt niin helpolla(=perin kuolleelta vanhemmaltani jotain, eli osan asunnosta) että en sitten tavallisia vastoinkäymisiä kestä(raiskaukset, lapsuuden seks. hyväksikäyttö, läheisten menetykset onnettomuuksissa, omat vakavat sairaudet, läheisten vakavat sairaudet ym.). Että pitäisi olla onnellinen kun on päässyt niin helpolla kun saa kaiken valmiina!
Kuinka monelle ihmiselle olet oikeasti kertonut kaiken tuon ja kuinka moni heistä on ihan oikeasti sanonut sen jälkeen, että olet päässyt helpolla?
Yhdellekö?
Ja sen yhden ihmisen sanomisia kannat mukanasi katkerana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisi lievittyä. Pääsisin yksityislääkärille lukuisten vaivojeni takia, leikkauttaisin naamani ja rintani nätimmiksi, kävisin terapiassa useammin ja tiiviimmin.
Palkkaisin personal trainerin .
Maksaisin lapsilleni hoitajan,jotta voisin hoitaa itseäni.
Nyt olen köyhä, läski, ruma ,epäonnistunut, väsynyt ja koko ajan lasten kanssa. Julkiselta en saa apua fyysisiin vaivoihin.
Vihaan itseäni, ennenkaikkea.
"Kuinka monelle ihmiselle olet oikeasti kertonut kaiken tuon ja kuinka moni heistä on ihan oikeasti sanonut sen jälkeen, että olet päässyt helpolla?
Yhdellekö?
Ja sen yhden ihmisen sanomisia kannat mukanasi katkerana?"
Ihmiset jotka ovat eläneet rinnalla vuosia ovat kyllä nähneet kaiken mitä minulle on tapahtunut, mutta eivät ymmärrä. Tämäkään ihminen ei ymmärrä esimerkiksi että raiskaus tai seksuaalinen hyväksi käyttö aiheuttaa henkisiä kärsimyksiä. Koska minulla on velaton asunto(en ole ottanut yhtä suurta lainaa kuin hän sillä en ole niin ahne että tarvitsisin niin hemmetin ison omakotitalon tiluksineen) niin siksi kuulema pääsen helpolla ja sain vielä kaiken lisäksi 20000 perintöä niin enhän minä voi tietää mitä oikeat vaikeudet ovat, hän se on joka joutuu kärsimään. Eipä hänelle tullut mieleen millaista oli tulla lapsena orvoksi, ei sitä joku kymppitonni korvaa. hänellä itsellään on perhe elossa.
Kidutuksestakin olen kertonut, kuinka minua leikeltiin ilman puudutusta tai nukutusta, ja kuinka kipeää se kävi mutta ihmiset eivät ymmärrä kun ei ole omalle kohdalle sattunut. En ole kipuherkkä, esim. hammaslääkäri ja hammaskiven poisto ovat luksusta leikkauskokemuksiini verrattuna. Ihmiset luovat päässään mielikuvia eivätkä halua niitä muuttaa.
En ole enää tekemisissä henkilön kanssa joka syyllisti minua "onnestani". Mutta olen hemmetin katkera, sekä hänelle että itselleni. Miksi annoin hänen syyllistää minua vuosikymmenet, jankata ja jankata kuinka hän joutuu kärsimään ja minä pääsen helpolla. En tiedä miten pääsisin katkeruudesta eroon.
En siis ymmärrä ihmisiä jotka luulevat että raha ja materia tuo onnen ja auvon ihmiselle. Rikas voi olla onneton ja masentunut. Masennus on aivosairaus eikä raha korjaa aivoja millään muotoa.
Olen siis ollut masentunut ja köyhäkin, jopa koti meni alta kun sairastuin ja tuloja en saanut mistään. Tiedän että rahahuolet pahentavat masennusta. Mutta silti, olisin rahan sijaan ottanut lähimmäiset terveenä ja elossa kuin lottovoiton ja jäänyt ilman kipukokemusta.
Minusta aloittajan kysymys on erittäin loukkaava. Ihan kuin vain näyttelisi masentunutta ja sen jostain ihmenapista painamalla saisi pois, eli loppujen lopuksi masennus olisi henkilön oma vika eikä elimellinen sairaus.
Masennus estää mielihyvän kokemuksen, ja aiheuttaa valtavia syyllisyyden- ja arvottomuudentunteita. Jos masennuksen aikana saisin lottovoiton niin luultavasti minua alkaisi vaivata se, etten ole sitä ansainnut. Ehkä päätyisin lahjoittamaan sen pois...nyt kun masennus onon poissa niin tiedän hyvin tuon olevan sairasta ajattelua mutta masentuneena en oikein pysty kokemaan että minulla olisi edes oikeutta elää. Sairastan toistuvaa masennusta joka on nyt onneksi lääkehoidolla ja terapialla pysynyt remissiossa.
Ei kukaan tule kysymään ms-tautia tai syöpää sairastavilta että paranisisitko jos saisit lottovoiton.
Voi miettiä että mikä tarkoitusperä tällaisilla pohdinnoilla on. Miksi jotkut ihmiset katsovat oikeudekseen ihmetellä toisen sairautta jonka on lääkäri todennut.
Ei tarvitsisi kaiken muun ohella miettiä taloudellisia vaikeuksia, eikä tarvitsisi pelätä joudunko saikun jälkeen taas työpaikkakiusatuksi kun voisi irtisanoutua. Olisi myös varaa terapiaan. Eli pitkällä tähtäimellä varmasti helpottaisi, mutta tuskinpa sillä hetkellä kun raha tipahtaa tilille.
Ahdistus- ja masennusoireeni ovat kaikki johdettavissa kodin ulkopuolisiin tekijöihin. Ison lottovoiton myötä tulisin taloudellisesti riippumattomaksi, jolloin luonnollisesti irtisanoutuisin (en vaan tajua ihmisiä jotka jatkavat töissä ja pelkäävät että tylsistyisivät muuten). Muiden sääntelemän ajan tilalle tulisi vapaus ja kiireettömyys, voisi matkailla ja toteuttaa muita haaveitaan. Vaikea nähdä että enää olisi oireita. Näin siis minulla. Ihmiset ovat erilaisia.
Luulen, että lähinnä pahenisi aluksi. Että tällainen "painolasti" vielä lisäksi, että pitäisi tarkaan harkita, miten tehdä rahojen kanssa "oikein". Suunnitella ja toteuttaa. Lopulta varmaan sanoisin, että "ketut", ja jättäisin rahat makaamaan tilille. Lisäksi ei tarvitsisi tehdä enää yhtään mitään (täytellä lomakkeita) rahan eteen, niin se vähäkin aktiivisuus itsensä eteen katoaisi.