Lue keskustelun säännöt.
Masennus ja hyvien muistojen "katoaminen"
14.05.2018 |
Lueskelin jotain artikkelia siitä, kuinka masentuneen henkilön mielestä häviää muistoja. Tuntuu että minulle olisi käynyt samoin.
En muista menneisyyttäni muuten kuin huonona, vaikka tiedän, että hyviäkin hetkiä on ollut, vieläpä ihan merkittäviä, kuten naimisiin meno, lomamatka ym. Jostain syystä nämäkin muistot pilaantuvat, näen ennen iloiset asiat huonona tai yhdentekevinä, vaikken haluaisi.
Aion keskustella asiasta psykologini kanssa, kunhan pääsen käymään hänen luonaan, mutta sinne on niin pitkä aika. Onko kellään kokemusta ja hyvää näkökulmaa tähän?
Kommentit (3)
Sitten kun mieliala kohoaa, myös hyvät muistot palaa. On niin, että oma mielentila vaikuttaa muistoihin, joten surullisena tai masentuneena muistaa lähinnä surulliset ja masentavat asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en edes kestä yrittää muistella niitä onnellisia aikoja/hetkiä/asioita, kun iskee semmonen tuska, kaipaus, itsesyytökset, epätoivo ja katkeruus päälle ettei mitään rajaa. :( Kaikki ihanat muistot, muistot rakkaista lemmikkieläimistä, kaikki - pelkkää tuskaa. Itkuraivaria. Yritän olla pahemmin muistelematta mitään. Onneksi muistini onkin aina ollut pirun huono. Näin tämä tilanteeni on ollu jo n. 20 vuotta. Masennus ja ahdistuneisuus.
joo katoaa, mulla ainakin. en enää muista kuka olin silloin ennen.