Lue keskustelun säännöt.
Voiko vastasyntyneen "opettaa" nukkumaan aina itsekseen? Minä en onnistunut
06.05.2018 |
ja nyt kaveri (joka on aina arvostellut kun minun vauvat on nukkunut minun päällä, sylissä, kantoliinassa tai ihan kiinni minussa parisängyllä) saa ekan lapsen ja aikoo opettaa tämän nukkumaan alusta alkaen pinnasängyssä itsekseen. Voiko näin oikeasti opettaa?
Kyllä minä yritin mutta kun vauvat itki siellä heti niin otin pois ja sylissä rauhottui. Kun laskin takaisin pinnikseen niin itki taas. Otin pois ja pidin sylissä ja siinä nukkui vaikka kuinka kauan.
Kaverin mielestä en osaa vain opettaa. Saas nähdä miten hänen opetuksensa onnistuu.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vieressä on meidänkin vauvat nukkuneet, kolme kappaletta. Kuopus on johta 1,5v. ja nukkuu vieressä edelleen osan yötä.
Ei tarvinnut opettaa. 3 kkn iässä siirsimme vauvan sänkyineen omaan huoneeseen ja koko perhe nukkui paremmin. 4-5 -vuotiaana oli vaihe, jolloin kömpi viereeni nukahtamaan.
Mä en ainakaan osannut. Lapsista yksi ei nukahtanut kuin viereen, yksi nukahti vain yksinään ja yksi vain isän syliin. Ja näin mentii päivästä 1 varmaan noin 1,5 v ikäiseksi.
Vauvaa ei saisi nukuttaa vieressä. Saattaa jäädä aikuisen alle ja tukehtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu, minkä hinnan olet valmis maksamaan siitä opettamisesta.
Oletko valmis valvomaan yöt läpeensä huutavan vauvan vierellä vai haluaisitko kenties nukkua sen ajan?
Jotkut vauvat oppivat heti sänkyyn, jotkut eivät millään. Toki kannattaa yrittää, jos ei halua perhepetiä. Meillä perhepetivaihe kesti 3 kk ja sen jälkeen vauva nukkui ekan unipätkän omassa sängyssään ja loppuyön vieressä yksivuotiaaksi, jolloin vierotin tissistä. Unipätkän pituus vaihteli luonnollisesti. Nukutin siis vauvan 3 kk ikäisestä omaan sänkyynsä. Pienempänä kun yritin, se oli yhtä raivohuutoa.
Meillä oppi kummatkin ihan samantien. Ei mitään tissikitinöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairasta "opettaa" vastasyntynyttä hylkäämällä yksin sänkyy, jos tämä itkee. Vauvahan tuntee vaan olevansa turvaton, jos niin tekee.
Jos vauva nukkuu hyvin yksin niin antaa nukkua, jos ei niin ei se opettaminenkaan onnistu. Ihan kivikautista ja luonnevikaista tuollainen pikkuvauvan tahallaan itkettäminen.
Nykyään virallinen ohjeistus on se, että pikkuvauva nukkuisi äidin vieressä, muuta omassa sängyssään turvallisuuden vuoksi. Sänky voi olla esim. äitiyspakkauksen laatikko tai pinnis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sairasta "opettaa" vastasyntynyttä hylkäämällä yksin sänkyy, jos tämä itkee. Vauvahan tuntee vaan olevansa turvaton, jos niin tekee.
Jos vauva nukkuu hyvin yksin niin antaa nukkua, jos ei niin ei se opettaminenkaan onnistu. Ihan kivikautista ja luonnevikaista tuollainen pikkuvauvan tahallaan itkettäminen.
puhut eri asiasta. Kysyttiin siitä, missä vauva nukkuu. Kyse ei ollut siitä etteikö tämän itkuun pitäisi reagoida, tietysti tarvii. Synnärilläkin vauva on äidin nukkumisen ajan äidin vieressä laatikossa. Tietysti jos vauva herää ja alkaa huutaa, hänet nostetaan sieltä syliin siksi ajaksi kunnes rauhoittuu.
Pinnasänky "sivuvaununa" on hyvä, koska silloin sängyssä on vanhemmille edelleen tilaa, ja vauva nukkuu tavallaan omassa sängyssään, mutta kuitenkin pääsee äidin viereen, jolloin imetys on vaivatonta ja vauva tuntee äidin läheisyyden. Tämä edellyttää tietenkin, että makkarissa on sen verran tilaa, että sängyn viereen äidin puolelle mahtuu se pinnis, josta laita on poistettu. Ja sitten ideana on tietty, että vauva nukahtaa siellä pinniksen puolella (ja nukkuu siellä myös yöllä) eikä esim. keskellä vanhempien sänkyä, jolloin pinnis on pelkkä koriste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään virallinen ohjeistus on se, että pikkuvauva nukkuisi äidin vieressä, muuta omassa sängyssään turvallisuuden vuoksi. Sänky voi olla esim. äitiyspakkauksen laatikko tai pinnis.
Ja meillä kaikillahan on sellaiset makuuhuoneet että tuo onnistuu...
Vinkki, teette just niinkun haluatte tuon nukkumisen suhteen, ei kuulu kenellekään muulle kuin perheelle itselleen.
Meillä lapset luulivat, että he osaavat pienestä pitäen nukkua muualla kuin sylissä, ei siinä mitään opettamista tarvittu. Kun on kuiva vaippa, vatsa täynnä ja turvallinen olo, niin ei ole pakko olla kiinni äidissä.
Olen saanut aikaan 3 aika lailla tasapainoista ja sosiaalista ihmistä, joilla ei tunnu olevan isoja tunne-elämän ongelmia, vaikka pienestä pitäen omassa sängyssä nukkuivat. Mutta siitä pidin kiinni, että en hylännyt lasta ulos vaunuihin nukkumaan, vaan jokainen on saanut nukkua unensa perheen ääniä kuunellen eikä yksin vaunuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi. Se pikkuinen ihmisalku kaipaa emon läheisyyttä ja turvaa 24/7. Aivan samoin, kuin eläinkunnan nisäkkäiden poikaset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään virallinen ohjeistus on se, että pikkuvauva nukkuisi äidin vieressä, muuta omassa sängyssään turvallisuuden vuoksi. Sänky voi olla esim. äitiyspakkauksen laatikko tai pinnis.
Ja meillä kaikillahan on sellaiset makuuhuoneet että tuo onnistuu...
Vinkki, teette just niinkun haluatte tuon nukkumisen suhteen, ei kuulu kenellekään muulle kuin perheelle itselleen.
no rehellisesti on kyllä tosi vaikea kuvitella makuuhuonetta, johon pikkuboksi ei mahtuisi sängyn viereen... Se vastasyntyneen vaatima sänkyhän ei ole mikään aikuisen sängyn kokoinen, vaan ihan pikkuinen
Vierailija kirjoitti:
Voi "opettaa". Se, mikä on opettamisen hinta, riippuu sitten ihan kyseisen ihmisyksilön mielen rakenteista.
Omat lapseni ovat nukkuneet vieressä ihan pienestä ja vastustaneet raivokkaasti pinnasänkyä. Sattumaa tai ei, he eivät ole nähneet painajaisia tai pelänneet pimeää ikinä.
Luultavasti sattumaa. Eipä ole omanikaan nähneet painajaisia tai pelännyt pimeää. Ikinä eivät ole nukkuneet vieressä.
Opettamisen ei myöskään tarvitse olla lapselle haitallista. Omani olen saanut helposti nukkumaan omassa sängyssä, kun aivan vastasyntyneenä laitoin kapaloon ja imetystyyny vauvan selän taakse hänen ollessaan kyljellään, jokatoisen yön aina toisella kyljellä niin pääkin muotoutuu nätisti. Lapsella turvallinen tunne ja hyvä nukkua. Ensimmäisen kanssa aluksi yritin vaan peitellä sänkyyn, mutta ei se nukkuminen niin sujunut vaan heräili turhaan.
Noin kuukauden iässä ovat vauvana yrittäneet jonkin verran valvoa yösyöttöjen yhteydessä niin laitoin aina vaan kapaloon ja vedin soittokellon. Jos itku alkoi hetken päästä otin taas rinnalle ja söi mitä söi, sitten uudestaan kapaloon ja soittokello soimaan. Reilun viikon toistin tämän monta kertaa yössä ja lapsi oppi ilman osoa itkua, että yöllä saa tissiä ja unet jatkuu sen jälkeen.
Tuo soittokello aina nukkumaan mennessä ollut tosi hyvä, kun siitä tuli nukkumarituaali eikä ole tarvinnut lapsia enempiä nukutella. Noin puolivuotiaana lapset oppivat itse vetämään soittokellon jos ei ollut vielä nukahtanut.
Minulla toimi tämä kaikkiin kolmeen lapseeni. Välillä kun ollut vauvoja hoidossa ovat hekin nukkuneet hyvin kapalossa tai vähän isommat tiukasti peitto päälle asetettuna jotta kädet ei pääse nukkuessa heilumaan.
Jollain muulla voi olla muita toimivia ideoita. Mikä toimii jollakin ei toimi välttämättä kaikilla. :)
Meidän lapsemme on nukkunut vastasyntyneestä asti tyytyväisenä itsekseen omassa sängyssään. Sen sijaan vaunuissa ulkona yksin ei tottunut nukkumaan. Aina heräsi viimeistään vartissa.
En usko, että tuollaista mitenkään opetetaan. Lapset syntyvät omanlaisinaan. Hän nukkui 8 tunnin yöunet jo 2-kuisena. Jos olisimme saaneet toisen lapsen, se ehkä olisi ollut erilainen.
Voi "opettaa". Se, mikä on opettamisen hinta, riippuu sitten ihan kyseisen ihmisyksilön mielen rakenteista.
Omat lapseni ovat nukkuneet vieressä ihan pienestä ja vastustaneet raivokkaasti pinnasänkyä. Sattumaa tai ei, he eivät ole nähneet painajaisia tai pelänneet pimeää ikinä.