Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen tiivis äitisuhde, vertaistukea kaivataan
01.05.2018 |
Olemme seurustelleet muutaman vuoden mutta emme vielä asu yhdessä. Minua on alkanut kyrsimään miehen ja hänen vanhempiensa tiivis suhde. Mies vierailee vanhemmillaan joka viikko syömässä, ikää hänellä on 30+. Miehen kanssa vietämme öitä yhdessä noin 2-3 kertaa viikossa, lähinnä viikonloppuisin sillä se on kummankin aikataulujen kannalta helpompaa. Sunnuntait menevätkin sitten miehen istuessa vanhempiensa luona, joten sille päivälle ei voi suunnitelmia tehdä (Grande Ruokailu alkaa jo alkuiltapäivästä).
Tästä viikottaisesta kyläilystä harvoin joustetaan, ja silloin kun joustetaan niin kinastellessa mies ottaa marttyyrilinjan "sinun takiasi jätin ruokailun väliin". Äiti auttaa miestä toisinaan myös taloudellisesti, tosin ihan omasta tahdostaan. Äiti kuulemma pahoittaa mielensä, jos sinne ei mene kyläilemään. Onko tämä nyt ihan normaalia vai tarvitsenko minä vain toisenlaista suhtautumistapaa? Jos tarvitsen, voisiko joku auttaa minua muodostamaan sellaisen?
Tämän asian takia en miestä kuitenkaan aio jättää, sinänsä pieni murhehan tämä on. Kaipaisin vain teidän kokemuksianne ja näin ollen vertaistukea asiaan liittyen. Miksi siellä vanhemmilla täytyy joka ikinen viikko käydä? Luulisi, että miestä itseäänkin alkaisi toisinaan ottamaan hermoon siellä ravaaminen. Itse käyn vanhemmillani kylässä silloin kun huvittaa ja vanhemmille sopii, aikatauluni eivät ole siitä riippuvaisia vaikka välimme ovatkin läheiset. Toivoisin että mies näkisi vanhempiaan edes epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta se ei kuulemma onnistu. Miehen vanhemmat nyt vaan kokevat että sunnuntaipäivä on paras päivä aterioinnille.
Niuhotanko nyt ihan turhaan, vai miksi tämä menee niin tunteisiin? Mielestäni annan miehelle paljon omaa aikaa ja omaa tilaa. Onko se liikaa vaadittu, että vanhemmat pärjäisivät vaikka yhden viikon tapaamatta poikaansa? Ja toisinpäin.
V***U auttakaa. Miksi.
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Kysymykseni on hieman aiheesta sivussa, mutta tekeekö miehen äiti hyvää ruokaa? :)
Ihan hyvää kyllä, aika perusruokaa. Minäkin teen miehen mielestä hyvää ruokaa, mutta sunnuntaisin vain äidin pöperöt kelpaavat :D
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuppaa mukaan joka viikko jospa alkaisivat harventamaan
Lyhyesti. Toivoton tapaus.
Liiankin tuttu juttu.
Sä et saa mammanpojasta miestä, et ennen kuin mamma on haudassa.
Älä tuhlaa aikaasi, kuten mä tein.
Mikään puhe ei auta.
No, heillä on sellainen perhekulttuuri. Tuskin voit siihen mitenkään vaikuttaa. Tuontapainen perhekulttuuri on yleistä sangen monissa maissa, ja sehän on justiin sitä mitä täällä sitten monet pikkulasten äidit yhtäkkiä kaipaavat (että koko suku hoitaisi heidän lapsiaan) ja jota ei tietenkään sitten yhtäkkiä synny, kun kerran se lapseton aika on vietetty vaan omissa menoissa ja etäännytty niistä vanhemmista eli tulevista isovanhemmista.
Jos haluat pitää tästä miehestä kiinni sinun lienee vaan paras hyväksyä se sukukin. Tai sitten vaihtaa miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymykseni on hieman aiheesta sivussa, mutta tekeekö miehen äiti hyvää ruokaa? :)
Ihan hyvää kyllä, aika perusruokaa. Minäkin teen miehen mielestä hyvää ruokaa, mutta sunnuntaisin vain äidin pöperöt kelpaavat :D
-AP
Minusta on ihan hyvä asia, että aikuisilla lapsillakin on läheiset välit vanhempiinsa, mutta onhan tuo aika rajoittavaa, jos ns. pakko mennä aina tiettynä päivänä syömään. Minulla on aikuisia lapsia, hieman teitä nuorempia, he käyvät noin kerran kaksi kuukaudessa ihan silloin kuin kaikille sattuu sopimaan. Minä yleensä olen kutsuva osapuoli, mutta jos heille ei sovi, niin se on ihan yhtä ok kuin se, että heille sopii.
1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo kuulostaa ihan hyvältä, vaikka en itse tapaakaan vanhempiani noin usein. Kai nyt miehesi joskus voi jättää ruokailun väliin, jos tulee jotain muuta spesiaalia tekemistä? Etkö voi mennä miehesi mukaan ruokailemaan? Voiko olla, että olet omistushaluinen ja haluat kontrolloida, mitä miehesi kulloinkin tekee? Miksi miehesi pitäisi käyttäytyä samalla tavalla kuin sinun?
Minusta suvun yhteinen sunnuntaipäivällinen on hieno ja arvokas perinne.
En sinun asemassasi kokisi että se on itseltäni pois.
Luontevaa olisi, että sinutkin aletaan jossain vaiheessa kutsua mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, heillä on sellainen perhekulttuuri. Tuskin voit siihen mitenkään vaikuttaa. Tuontapainen perhekulttuuri on yleistä sangen monissa maissa, ja sehän on justiin sitä mitä täällä sitten monet pikkulasten äidit yhtäkkiä kaipaavat (että koko suku hoitaisi heidän lapsiaan) ja jota ei tietenkään sitten yhtäkkiä synny, kun kerran se lapseton aika on vietetty vaan omissa menoissa ja etäännytty niistä vanhemmista eli tulevista isovanhemmista.
Jos haluat pitää tästä miehestä kiinni sinun lienee vaan paras hyväksyä se sukukin. Tai sitten vaihtaa miestä.
En minä toivo että mieheni etääntyy vanhemmistaan, minua vain ärsyttää että yksi päivä (niistä harvoista kun näemme) menee vanhempien tapaamiseen. Joka ikinen viikko. Eikä siitä voida joustaa, ilman että äiti loukkaantuu tai mies loukkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo kuulostaa ihan hyvältä, vaikka en itse tapaakaan vanhempiani noin usein. Kai nyt miehesi joskus voi jättää ruokailun väliin, jos tulee jotain muuta spesiaalia tekemistä? Etkö voi mennä miehesi mukaan ruokailemaan? Voiko olla, että olet omistushaluinen ja haluat kontrolloida, mitä miehesi kulloinkin tekee? Miksi miehesi pitäisi käyttäytyä samalla tavalla kuin sinun?
Väkisinkin tässä tilanteessa omistushaluisuus puskee pintaan, kun näemme niin harvoin ja toivoisin että se aika vietettäisiin yhdessä, tehden jotain kahdestaan. :D -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, heillä on sellainen perhekulttuuri. Tuskin voit siihen mitenkään vaikuttaa. Tuontapainen perhekulttuuri on yleistä sangen monissa maissa, ja sehän on justiin sitä mitä täällä sitten monet pikkulasten äidit yhtäkkiä kaipaavat (että koko suku hoitaisi heidän lapsiaan) ja jota ei tietenkään sitten yhtäkkiä synny, kun kerran se lapseton aika on vietetty vaan omissa menoissa ja etäännytty niistä vanhemmista eli tulevista isovanhemmista.
Jos haluat pitää tästä miehestä kiinni sinun lienee vaan paras hyväksyä se sukukin. Tai sitten vaihtaa miestä.
En minä toivo että mieheni etääntyy vanhemmistaan, minua vain ärsyttää että yksi päivä (niistä harvoista kun näemme) menee vanhempien tapaamiseen. Joka ikinen viikko. Eikä siitä voida joustaa, ilman että äiti loukkaantuu tai mies loukkaantuu.
Ei hyvä lähtökohta suhteelle, usko pois. On hienoa että on hyvä ja läheinen suhde. Ei ole hyvä ettei joustoa tahdo löytyä edes poikkeustapauksessa tai kostetaan kitisemällä kuin pahainen lapsi.
Suosittelen ap miettimään tarkkaan onko tämä tie mitä haluat kulkea, sillä sä olet tarkasti äitinsä pöperöhetken takana tärkeysjärjestyksessä.
Joo, jätä se sika. Perhekeskeinen mies on eittämättä kamalinta mitä nainen voi vain ikinä kuvitellakaan.
Etsi ihmeessä joku vähän jännempi tapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama vuosi jo yhdessä, eikä sinua kutsuta mukaan? Se on paljon oudompaa kuin äidin ja pojan tiivis suhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo on hienoa ja kertoo hyvistä väleistä lähisukuun/perheeseen. Moni tuttu käy vanhemmillaan joka sunnuntai syömässä. Ehkä olet kateellinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, heillä on sellainen perhekulttuuri. Tuskin voit siihen mitenkään vaikuttaa. Tuontapainen perhekulttuuri on yleistä sangen monissa maissa, ja sehän on justiin sitä mitä täällä sitten monet pikkulasten äidit yhtäkkiä kaipaavat (että koko suku hoitaisi heidän lapsiaan) ja jota ei tietenkään sitten yhtäkkiä synny, kun kerran se lapseton aika on vietetty vaan omissa menoissa ja etäännytty niistä vanhemmista eli tulevista isovanhemmista.
Jos haluat pitää tästä miehestä kiinni sinun lienee vaan paras hyväksyä se sukukin. Tai sitten vaihtaa miestä.
Myöhemmin havaitset, että joulut ym. vietetään mamman tahtiin tanssien.
Jaksatko sitä?
Se ei muutu koskaan, sitä ei kannata toivoa.En minä toivo että mieheni etääntyy vanhemmistaan, minua vain ärsyttää että yksi päivä (niistä harvoista kun näemme) menee vanhempien tapaamiseen. Joka ikinen viikko. Eikä siitä voida joustaa, ilman että äiti loukkaantuu tai mies loukkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Joo, jätä se sika. Perhekeskeinen mies on eittämättä kamalinta mitä nainen voi vain ikinä kuvitellakaan.
Etsi ihmeessä joku vähän jännempi tapaus.
Minusta tässä ei nyt puhuta perhekeskeisyydestä. Lue aloituspostaus vaikka uudestaan. -AP
Vierailija kirjoitti:
Joo, jätä se sika. Perhekeskeinen mies on eittämättä kamalinta mitä nainen voi vain ikinä kuvitellakaan.
Etsi ihmeessä joku vähän jännempi tapaus.
Perhekeskeinen ja äitinsä esiliinan nauhoissa roikkuva miellyttäjä"mies" ovat ihan eri asioita. Tässä ketjussa on kyse jälkimmäisestä.
Ap, anoppi tulee olemaan ikuisesti kolmas pyörä suhteessanne. Oletko varma että kestät sen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, jätä se sika. Perhekeskeinen mies on eittämättä kamalinta mitä nainen voi vain ikinä kuvitellakaan.
Etsi ihmeessä joku vähän jännempi tapaus.
Perhekeskeinen ja äitinsä esiliinan nauhoissa roikkuva miellyttäjä"mies" ovat ihan eri asioita. Tässä ketjussa on kyse jälkimmäisestä.
Ap, anoppi tulee olemaan ikuisesti kolmas pyörä suhteessanne. Oletko varma että kestät sen?
Kiva, että ymmärsit pointtini. En ole varma. -AP
En suosittele muuttamaan yhteen.
Seurustelet lapsimiehen kanssa, jonka elämän ykkösnainen on äiti.
Jossain vaiheessa hermostut, ja sitten saat haukut niskaasi.
Sillä tekeekö äiti hyvää vai pahaa ruokaa, ei ole mitään väliä.
Alue: Aihe vapaa
Kysymykseni on hieman aiheesta sivussa, mutta tekeekö miehen äiti hyvää ruokaa? :)