"Jälkiruualle on oma maha" pitääkö paikkansa sinun kohdallasi?

Jossain määrin kyllä. Yleensä aina jälkiruoka kelpaa, vaikka kuinka olisi syönyt pääruokaa. Ehkä muutaman kerran on ollut liian täynnä jälkiruokaa syödäkseen.

Kyllä. 7.luokan kemian kirjassa jo kerrottiin "Kalle on kylläinen lihapullien suhteen, mutta jäätelöä mahtuu vielä" Se oli johdanto nesteen kylläisyyteen.

Riippuu jälkiruuasta. Jotain raskaampaa ei tee mieli mutta esim. jäätelö menee.

Ei, minulla ei ole minkäänlaista mahaa jälkiruualle eikä se mahdu/maistu tuohon ainoaankaan. En pidä varsinkaan makeista jälkiruuista. 

Jäätelö menee, mutta ei todellakaan esim. suklaakakku.

Pitää täysin paikkansa, aina.

Kun oma maha on täynnä, ei sinne kyllä mitään lisää mahdu. Olkoon miten herkullista hyvänsä :D

Ei valitettavasti ole minulla näin. Harmittaa, kun ravintoloissa on niin isot annokset, että en voi jälkiruokaa syödä. Enää en viitsi hävetä jos jotain perunaa jää, yritän muistaa missä ravintoloissa niitä perunoita lapataan puoli pellillistä lautaselle, että voin tilata normaalia vähemmän, kiitos.

Useimmiten kyllä. Tosin joskus kun jätän osan pääruokaa syömättä, se johtuu ennemminkin siitä, että se ei enää maistu eikä siitä, että maha olisi liian täynnä. Siksi jälkiruoka menee vielä, koska se on jotain "toista" ruokaa.

Kyllä pitää. Kyseessä ihan evoluutioperäinen vietti joka ohjaa ihmistä syömään monipuolisesti (riistan lisäksi marjoja/hedelmiä). 

Mä en jotenkin oo tottunut jälkiruokiin. En ole muutenkaan makean perään, herkuttelen mieluummin sipseillä, poppareilla, juustoilla yms. Tai sitten makean puolella hedelmillä.

Mua ihmeteltiin pitkään koululla (opiskelen kokiksi), kun en koskaan ota jälkiruokaa. Yksikin sanoi, että on loukkaavaa olla ottamatta, kun joku meistä on sen laittanut. Yritäpä siinä sopertaa, että inhoan makeita jälkiruokia. Itsekin olen niitä siellä monia vääntänyt, enkä pane pahakseni, jos joku niistä tykkäämätön jättää ottamatta.

Paitsi että: Olin muutama päivä sitten äitini luona ja hän oli vartavasten leiponut mustikkapullia. Just samanlaisia, kuin meillä oli lapsena. Ei kovin makeita, mutta reippaasti tuoretta mustikkaa. Söin hyvällä ilolla kaksi pullaa kahvin kanssa. Siinä onkin taas makeannälkä täynnä pitkäksi aikaa. Mutta kun ne maistui lapsuudelta..:)

Vierailija kirjoitti:

Mä en jotenkin oo tottunut jälkiruokiin. En ole muutenkaan makean perään, herkuttelen mieluummin sipseillä, poppareilla, juustoilla yms. Tai sitten makean puolella hedelmillä.

Mua ihmeteltiin pitkään koululla (opiskelen kokiksi), kun en koskaan ota jälkiruokaa. Yksikin sanoi, että on loukkaavaa olla ottamatta, kun joku meistä on sen laittanut. Yritäpä siinä sopertaa, että inhoan makeita jälkiruokia. Itsekin olen niitä siellä monia vääntänyt, enkä pane pahakseni, jos joku niistä tykkäämätön jättää ottamatta.

Paitsi että: Olin muutama päivä sitten äitini luona ja hän oli vartavasten leiponut mustikkapullia. Just samanlaisia, kuin meillä oli lapsena. Ei kovin makeita, mutta reippaasti tuoretta mustikkaa. Söin hyvällä ilolla kaksi pullaa kahvin kanssa. Siinä onkin taas makeannälkä täynnä pitkäksi aikaa. Mutta kun ne maistui lapsuudelta..:)

Tuoreita mustikoita huhtikuussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en jotenkin oo tottunut jälkiruokiin. En ole muutenkaan makean perään, herkuttelen mieluummin sipseillä, poppareilla, juustoilla yms. Tai sitten makean puolella hedelmillä.

Mua ihmeteltiin pitkään koululla (opiskelen kokiksi), kun en koskaan ota jälkiruokaa. Yksikin sanoi, että on loukkaavaa olla ottamatta, kun joku meistä on sen laittanut. Yritäpä siinä sopertaa, että inhoan makeita jälkiruokia. Itsekin olen niitä siellä monia vääntänyt, enkä pane pahakseni, jos joku niistä tykkäämätön jättää ottamatta.

Paitsi että: Olin muutama päivä sitten äitini luona ja hän oli vartavasten leiponut mustikkapullia. Just samanlaisia, kuin meillä oli lapsena. Ei kovin makeita, mutta reippaasti tuoretta mustikkaa. Söin hyvällä ilolla kaksi pullaa kahvin kanssa. Siinä onkin taas makeannälkä täynnä pitkäksi aikaa. Mutta kun ne maistui lapsuudelta..:)

Tuoreita mustikoita huhtikuussa?

Sori myönnän ja korjaan virheen: tuoretta oli väärä sana. Piti sanoa: suomalaista. Äidillä oli viime vuoden mustikkaa pakkasessa. Maistui ihanalta. Itellä saman sadon mustikkaa pakkasessa, mutta tulee aamuisin sotkettua ne smoothiehen.

Suomalainen tapaa sanoa, ettei jaksa enää jälkiruokaa... hoh hoijaa.

Meidän ruokakulttuurihan on yleisesti sellainen, että syödään yhdeltä lautaselta kaikki kylmät salaatit ja lämpimät pääruuat sekaisin. Jälkiruoaksi korkeintaan kahvi.

Itse kyllä tykkään ranskalaisesta tavasta - ilman mitään hienostelua - ensin pieni alkupala, ( vaikka salaatti tai sosekeitto) sitten pääruoka ja lopuksi pikkuherkku jälkiruoaksi, arkenakin. Juhlavammaksi aterian saa kun lisätään ruokalajeja, mutta annokset ovat edelleen kohtuullisen pieniä. Jälkiruoka kruunaa aterian, eikä sen tarvitse aina olla mikään creme brulee. Tällainen tapa ei vaadi yhtään sen enempää panostusta, vähän erilaista ajattelua vain.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen tapaa sanoa, ettei jaksa enää jälkiruokaa... hoh hoijaa.

Meidän ruokakulttuurihan on yleisesti sellainen, että syödään yhdeltä lautaselta kaikki kylmät salaatit ja lämpimät pääruuat sekaisin. Jälkiruoaksi korkeintaan kahvi.

Itse kyllä tykkään ranskalaisesta tavasta - ilman mitään hienostelua - ensin pieni alkupala, ( vaikka salaatti tai sosekeitto) sitten pääruoka ja lopuksi pikkuherkku jälkiruoaksi, arkenakin. Juhlavammaksi aterian saa kun lisätään ruokalajeja, mutta annokset ovat edelleen kohtuullisen pieniä. Jälkiruoka kruunaa aterian, eikä sen tarvitse aina olla mikään creme brulee. Tällainen tapa ei vaadi yhtään sen enempää panostusta, vähän erilaista ajattelua vain.

Olkoonkin suomalainen tapa, mutta mitä jos siitä makeasta ei oikeasti tykkää? Tarvitseeko esittää hienostunutta, vai saako syödä lämmintä ruokaa mahansa täyteen? Mä yritin muutaman kerran tätä jälkkärihommaa miehen kanssa. Tiesin, että se tykkää joskus letuista ja vaniljakastikeesta. Olin sitten tehnyt lettuja ja kastiketta + marjat odotti aterian jälkeen. Mies siis tiesi niistä. Sanoi silti, ettei halua makeaa vaan vaikka mieluummin savujuustoa vähäsen. Sinnä jäi mun jälkkärit. En syö oikein itse, eikä mieskään. Ollaan varmaan aika epäkultturelleja, kun tullaan täyteen pääruuasta, eikä haluta enää mitään.

Ehdottomasti:)

Jos tiedän että on jotain superherkku jälkkäriä syön ruokaa normaalia vähemmän. En koskaan kieltäydy!

t normaalipainoinen

Minulla on karkkivatsa. Eilen käytiin syömässä mahtavat pihvit salaatin ja ranskalaisten kera, sitten jälkiruoaksi juustokakkua ja espresso. Hyvin upposi ja olen normaalipainoinen. Olen tottunut siihen, että vähintään espresso ruoan päälle. 

Ei todellakaan. Jos haluan syödä jälkiruokaa, pitää pääruuan olla tosi pieni, tai jätän osan syömättä, yleensä en jaksa muutenkaan syödä pääruokaa kaikkea ja maha on jo täynnä. En voi sietää tunnetta että maha on ihan täynnä, ähky on kauhea tunne ja se kestää 6-8 tuntia.

Ja minä olen 130 kiloinen nainen, monet hoikat ihmiset vetää ruokaa paljon enemmän kuin minä, ja minä ihmettelen että mihin mahaan vetävät.

Jälkiruoka on kiva päätös aterialle. Ei sen tarvitse olla mikään äklömakea kakku eikä muutenkaan iso annos, voihan se olla hedelmä tai arkinen marjakiisseli (turhaan unohdettu suomalainen perinneruoka). Kyllä minulle maistuu aina kun jälkiruokaa on tarjolla, arkisinkin, mutta juhlapyhinä ainakin.

Ei ole jälkiruokamahaa. Syön vatsan täyteen pääruokaa, ja vaikken söisikään niin jotenkin se makea sen päälle pilaa nautinnon, ei niin kuin voisi nauttia siitä herkullisen ruoan jälkimausta jos perään vetää makeaa?

Olen kai jotenkin sitten outo, syön joskus makeaa mutta aina eri kerralla kuin ruokaa, enemmän olen kuitenkin suolaisten herkkujen perään.