Lue keskustelun säännöt.
Olen katkera naisystävälleni.
16.04.2018 |
Yritin siis vuosia sitten iskeä nykyiseni, mutta sain rukkaset toisen miehen takia. Lopulta tämä toinen mies jätti naisen ja välimme lämpenivät. En vain olemaan ajattelematta sitä, että olin vain toinen vaihtoehto...
Kommentit (27)
No kakkosvaihtoehtohan oletkin. Se annatko sen haitata ja myrkyttää suhteenne on sinusta itsestäsi kiinni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tosta jää varmasti sellainen ikuinen tunne, että miksi et heti "kelvannut".
Vierailija kirjoitti:
No kakkosvaihtoehtohan oletkin. Se annatko sen haitata ja myrkyttää suhteenne on sinusta itsestäsi kiinni?
On varmasti ihmisiä, jotka ajattelevat juurikin noin "annatko sen haitata ja myrkyttää, on sinusta itsestäsi kiinni" ja huitelevat eteenpäin kuin ei mitään.
Jotkut jäävät pohtimaan miksi näin tapahtui, minkä vuoksi näin kävi, onko jotain itsessä sellaista mikä ei sytyttänytkään, olisiko pitänyt kuunnella tarkemmin signaaleja tms. He haluavat mennä ongelman ja haasteen sisään, eikä "vain" suinpäin, pohtimatta asiaa eteenpäin. Luultavasti eri tyyppiset ihmiset käsittelevät asioita eri tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu naiselle, mutta älä syyllistä.
Suurempi ongelma on sinun huono itsetuntosi. Jos se olisi parempi niin et ajattelisi alunperinkään että vaihtoi huonompaan, vaan että vaihtoi parempaan kun viisastui kokemuksen myötä. En puhuisi yhtään mitään vaan muuttaisin omaa suhtautumistani asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurempi ongelma on sinun huono itsetuntosi. Jos se olisi parempi niin et ajattelisi alunperinkään että vaihtoi huonompaan, vaan että vaihtoi parempaan kun viisastui kokemuksen myötä. En puhuisi yhtään mitään vaan muuttaisin omaa suhtautumistani asiaan.
Minulla ei ole huonoa itsetuntoa. Olen vain realisti.
Vierailija kirjoitti:
Suurempi ongelma on sinun huono itsetuntosi. Jos se olisi parempi niin et ajattelisi alunperinkään että vaihtoi huonompaan, vaan että vaihtoi parempaan kun viisastui kokemuksen myötä. En puhuisi yhtään mitään vaan muuttaisin omaa suhtautumistani asiaan.
Jos asia on oikeasti näin, niin tällainen ajattelutapa toimii. Voisiko asia olla näin ap, että naisesi vaihtoi parempaan, naisesi viisastui kokemuksen myötä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tuonkaltaisen tuuliviirimäisyyden takia en ala naisten kanssa mihinkään. En suostu miksikään kakkosvaihtoehdoksi.
Mä olen myös realisti ja tarkastelen asioita tod monesta näkökulmasta, mulla ei toimi tollaiset ajattelut että muuta ajatteluasi tms jos mun sisällä sisäinen olo on ristiriitainen. Se olo naksahtaa kohdilleen vasta silloin kun tietää mikä on oikea selitys, oikea vastaus.
Tossa mä itte jo miettisin, että voisiko tietyt parisuhdeongelmat juontaa juurensa jopa tonne alkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liki kaikki ovat niitä toisia vaihtoehtoja - niin moni ihminen aina unelmoi, kuinka jossain on joku parempi, "mielikuvitusihminen" vähintään - myös ihastumisia tulee ja menee...
- poikkeuksena varmaankin ne, joilla hyvä ja kestävä nuoruudenrakkaus yhä menossa...
Ihmisenä olemisen vaikeus - kannattaa keskustella, jos liikaa vaivaa, mutta ymmärtää myös se, ettei ihminen kykene täydelliseen rakkauteen ja on aina kaikin tavoin raadollinen olento.
Jumala vain rakastaa ihmisistä täydellisesti.
Oot sä saanut naiseltasi vastausta siihen, miksi hän halusi lähteä sen toisen mukaan, kokeilemaan ja miksi halusi sinun luoksesi takaisin? Purkakaa auki tätä naisesi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmissuhteiden raadollisuus kirjoitti:
Liki kaikki ovat niitä toisia vaihtoehtoja - niin moni ihminen aina unelmoi, kuinka jossain on joku parempi, "mielikuvitusihminen" vähintään - myös ihastumisia tulee ja menee...
- poikkeuksena varmaankin ne, joilla hyvä ja kestävä nuoruudenrakkaus yhä menossa...
Ihmisenä olemisen vaikeus - kannattaa keskustella, jos liikaa vaivaa, mutta ymmärtää myös se, ettei ihminen kykene täydelliseen rakkauteen ja on aina kaikin tavoin raadollinen olento.
Jumala vain rakastaa ihmisistä täydellisesti.
Olenkohan sitten Jumala?
On kyllä eri asia pohtia mennyttä (siihenkään ei kannata jäädä vellomaan) ja olla katkera siitä. Eli onnea vaan parisuhteellesi! Ei ole naisesi vika että silloin ihastui/ oli jo aiemmin ihastunut toiseen. Suhteenne alkaessa olitte molemmat jo eri ihmisiä, sen voi hyväksyä tai pilata suhde jollain mikä on jo mennyttä. Otsikostasi päätellen valitset jälkimmäisen..
Sinusta tulee haluttavampi naisesi silmissä, kun ryhdyt rakastamaan itseäsi ja pitämään itseäsi suuremmassa arvossa. Ei mitään ylpeyttä, vaan tervettä itsetuntoa.
Pois tuollaiset katkerat ajatukset - hyvä arki ja mukava yhdessä oleminen ja tekeminen, hyvänä kumppanina olo toiselle - siinä on keinoja ohittaa "kilpailija."
voinko olla? kirjoitti:
Ihmissuhteiden raadollisuus kirjoitti:
Liki kaikki ovat niitä toisia vaihtoehtoja - niin moni ihminen aina unelmoi, kuinka jossain on joku parempi, "mielikuvitusihminen" vähintään - myös ihastumisia tulee ja menee...
- poikkeuksena varmaankin ne, joilla hyvä ja kestävä nuoruudenrakkaus yhä menossa...
Ihmisenä olemisen vaikeus - kannattaa keskustella, jos liikaa vaivaa, mutta ymmärtää myös se, ettei ihminen kykene täydelliseen rakkauteen ja on aina kaikin tavoin raadollinen olento.
Jumala vain rakastaa ihmisistä täydellisesti.
Olenkohan sitten Jumala?
Et. Ihmisen rakkaus on aina vajavaista ja me ylipäätään rakastamme ainoastaan siitä syystä, että Hän rakasti meitä ensin.
Vastauksista päätelleen ketään naista ei haittaisi olla miehelleen toiseksi paras vaihtoehto?
lol