Sähkön/liittymien/yms KAUPUSTELIJAT OSTOSKESKUKSISSA

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen minäkin ihmetellyt. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, lähikauppani sattuu olemaan citymarket ja jokaikinen kaupassa käynti on painajaista, kun ne haaskalinnut hyökkää sekä mennessä, että tullessa kimppuun. En tiedä mkten tuossa tilanteessa PITÄISI toimia: kieltäydynkö ystävällisesti, jolloin he saavat "paremmin jalan oven väliin" enkä pääse tilanteesta pois vai kävelenkö vain ohi heidän huuteluistaan huolimatta. Ei ole iso asia ehkä, mutta näiden oman pään sisäisten ongelmien kautta siitä tulee sellainen

Vinkki: jos on puhelinliittymäkauppias huikkaise ohi kiitäessäsi että on työsuhdepuhelin ja firman määräämä operaattori siinä, ja jos on sähkökauppias: sähkö kuuluu vuokraan. Ja jatka päättäväisesti ohi. Et siis edes voi vaihtaa vaikka haluaisit.

Ei sun tarvi selitellä niille mitään.

Itse heilautan kädellä torjuvan eleen jos joku lähestyy. Tai sanon vaan napakasti ei kiitos ja jatkan matkaa.

Todella ärsyttäviä ovat ”rouvitteluineen” ja tekohymyineen. En tajua kuka viihtyy tuollaisessa työssä ja miten siitä edes mitään tienaa? Usein kolmekin tyyppiä siinä hyörimässä.

Viimeistään "rouvasta" antaisin kuulua. En ole mikään rouva, vaikka minulla lapsi( ei edes välttämättä minun omani) olisikin mukana.

Kerran sanoin tuommoiselle tyrkyttäjälle, että ei kiitos, ja jatkoin matkaani niin tämä alkoi huutelemaan perääni jotain "Hei haloo et sä ees kuunnellu mun tarjousta!!" Ja sitten vielä jotai kiroamista perään (joskin hiljempaa, mutta ei raukka tajunnut, että kuulin kyllä senkin)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon miettinyt et aiheuttaakohan noi paljonkin tappiota myymälöille? Itse ainakin yhdessä ostoskeskuksessa vierailisin parissa kaupassa useammin, mutta koska siinä on käytävällä aina noita kaupustelijoita niin en jaksa.

Anna kauppakeskukselle tai ko. liikkeille kirjallista palautetta. Se vaikuttaa.

Minuakin nuo ärsyttävät, mutta osaan sanoa EI. Ne jahtaavat nössöjä.

Mitä ne sitten nössöillä tekee?

Vierailija kirjoitti:

Just tällä viikolla Kuopion Matkuksessa huuteli saako vähän aikaa jne johon vastasin Ei kiitos ja kävelin ohi, niin perään huutelee miksi ei ja ihan harmittaa etten kääntynyt sanomaan mitä se sulle kuuluu.

Tämä. En tiedä onko tuo vastakysymys heidän puoleltaan joku myyntikikka vai mikä lie, samanlaisen kysymyksen esitti eräs torimyyjäkin tovi sitten. Ei kyllä minun ostohalujani lisää tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miten tuo duuni voi kannattaa? Eikös tuollaisessa palkkaus perustu täysin siihen kuinka monta liittymää saa kaupaksi?

Kutsutaan provisiopalkaksi.

Ovat rasittavia.

Vaikka kuinka tsemppaan ja yritän esittää etten näe ympärilleni, hyökkäävät aina jostain kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen minäkin ihmetellyt. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, lähikauppani sattuu olemaan citymarket ja jokaikinen kaupassa käynti on painajaista, kun ne haaskalinnut hyökkää sekä mennessä, että tullessa kimppuun. En tiedä mkten tuossa tilanteessa PITÄISI toimia: kieltäydynkö ystävällisesti, jolloin he saavat "paremmin jalan oven väliin" enkä pääse tilanteesta pois vai kävelenkö vain ohi heidän huuteluistaan huolimatta. Ei ole iso asia ehkä, mutta näiden oman pään sisäisten ongelmien kautta siitä tulee sellainen

Vinkki: jos on puhelinliittymäkauppias huikkaise ohi kiitäessäsi että on työsuhdepuhelin ja firman määräämä operaattori siinä, ja jos on sähkökauppias: sähkö kuuluu vuokraan. Ja jatka päättäväisesti ohi. Et siis edes voi vaihtaa vaikka haluaisit.

Ei sun tarvi selitellä niille mitään.

Itse heilautan kädellä torjuvan eleen jos joku lähestyy. Tai sanon vaan napakasti ei kiitos ja jatkan matkaa.

Todella ärsyttäviä ovat ”rouvitteluineen” ja tekohymyineen. En tajua kuka viihtyy tuollaisessa työssä ja miten siitä edes mitään tienaa? Usein kolmekin tyyppiä siinä hyörimässä.

Viimeistään "rouvasta" antaisin kuulua. En ole mikään rouva, vaikka minulla lapsi( ei edes välttämättä minun omani) olisikin mukana.

No et sinä kyllä neitikään ole jos sinulla on perhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen minäkin ihmetellyt. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, lähikauppani sattuu olemaan citymarket ja jokaikinen kaupassa käynti on painajaista, kun ne haaskalinnut hyökkää sekä mennessä, että tullessa kimppuun. En tiedä mkten tuossa tilanteessa PITÄISI toimia: kieltäydynkö ystävällisesti, jolloin he saavat "paremmin jalan oven väliin" enkä pääse tilanteesta pois vai kävelenkö vain ohi heidän huuteluistaan huolimatta. Ei ole iso asia ehkä, mutta näiden oman pään sisäisten ongelmien kautta siitä tulee sellainen

Vinkki: jos on puhelinliittymäkauppias huikkaise ohi kiitäessäsi että on työsuhdepuhelin ja firman määräämä operaattori siinä, ja jos on sähkökauppias: sähkö kuuluu vuokraan. Ja jatka päättäväisesti ohi. Et siis edes voi vaihtaa vaikka haluaisit.

Ei sun tarvi selitellä niille mitään.

Itse heilautan kädellä torjuvan eleen jos joku lähestyy. Tai sanon vaan napakasti ei kiitos ja jatkan matkaa.

Todella ärsyttäviä ovat ”rouvitteluineen” ja tekohymyineen. En tajua kuka viihtyy tuollaisessa työssä ja miten siitä edes mitään tienaa? Usein kolmekin tyyppiä siinä hyörimässä.

Viimeistään "rouvasta" antaisin kuulua. En ole mikään rouva, vaikka minulla lapsi( ei edes välttämättä minun omani) olisikin mukana.

No et sinä kyllä neitikään ole jos sinulla on perhe.

Sanoinko minulla olevan perheen?

Mä tajusin just viimeksi meidän Prismassa, että molemmissa päissä on aina kassoja auki ja kun menee siihen päähän, mihin on autonsa jättänyt, niin pääsee ohi niistä tyrkyistä, kun niiden koju on siinä keskellä kassojen ulkopuolella ja molemmista päistä pääsee ulos.. Tulin onnelliseksi. 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa yhdessä ostoskeskuksessa usein iso joukko jakautuneena leveesti niin ettei ohi pääse!

Missä ostoskeskuksessa? Omalle kohdalle ei ole sattunut.

No matkuksessa

Ärsyttää jos vastaa ihan ystävällisesti, että en ehdi kuuntelemaan niin sitten huudellaan että mihin sulla on muka kiire? Mitä v*ttua se niille kuuluu? Kerran kuuntelin ihan v*ittuillakseni sen koko stoorin ja lopuksi sanoin, että en vaihda vanhaa sähkösopimustani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon miettinyt et aiheuttaakohan noi paljonkin tappiota myymälöille? Itse ainakin yhdessä ostoskeskuksessa vierailisin parissa kaupassa useammin, mutta koska siinä on käytävällä aina noita kaupustelijoita niin en jaksa.

Anna kauppakeskukselle tai ko. liikkeille kirjallista palautetta. Se vaikuttaa.

Minuakin nuo ärsyttävät, mutta osaan sanoa EI. Ne jahtaavat nössöjä.

Mitä ne sitten nössöillä tekee?

Rahaa

Itse jouduin vaihtamaan työmatkareittiäni feissareiden takia, jotka parveilevat Tampereen rautatieaseman käytävillä. Niitä on pahimmillaan 3 saman lyhyen käytävän varrella. Onneksi alkaa paremmat säät niin siirtyvät kaduille ja saan kulkea taas rauhassa oikoreittiäni.

Varmaan sinnekin tulee kohta jotain kaupittelijoita.

Minä marssin ohi kuuntelematta, ja näkemättä. Jos astuvat eteen, ymmärtävät väistää kun huomaavat että minulla ei ole pientäkään aikomusta edes hidastaa.

Muutaman kerran olen näitä miehiä katsonut "jos katse voisi tappaa"-ilmeellä ja sen jälkeen eivät ole mua lähestyneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen minäkin ihmetellyt. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, lähikauppani sattuu olemaan citymarket ja jokaikinen kaupassa käynti on painajaista, kun ne haaskalinnut hyökkää sekä mennessä, että tullessa kimppuun. En tiedä mkten tuossa tilanteessa PITÄISI toimia: kieltäydynkö ystävällisesti, jolloin he saavat "paremmin jalan oven väliin" enkä pääse tilanteesta pois vai kävelenkö vain ohi heidän huuteluistaan huolimatta. Ei ole iso asia ehkä, mutta näiden oman pään sisäisten ongelmien kautta siitä tulee sellainen

Vinkki: jos on puhelinliittymäkauppias huikkaise ohi kiitäessäsi että on työsuhdepuhelin ja firman määräämä operaattori siinä, ja jos on sähkökauppias: sähkö kuuluu vuokraan. Ja jatka päättäväisesti ohi. Et siis edes voi vaihtaa vaikka haluaisit.

Ei sun tarvi selitellä niille mitään.

Itse heilautan kädellä torjuvan eleen jos joku lähestyy. Tai sanon vaan napakasti ei kiitos ja jatkan matkaa.

Todella ärsyttäviä ovat ”rouvitteluineen” ja tekohymyineen. En tajua kuka viihtyy tuollaisessa työssä ja miten siitä edes mitään tienaa? Usein kolmekin tyyppiä siinä hyörimässä.

Viimeistään "rouvasta" antaisin kuulua. En ole mikään rouva, vaikka minulla lapsi( ei edes välttämättä minun omani) olisikin mukana.

No et sinä kyllä neitikään ole jos sinulla on perhe.

Ööö... Mikä logiikka?

Mua myös nuo kaupustelijat häiritsee, mutta miestäni ei. Mies aina heittää niille jotain älyvapaata.

Viimeksi sähkökauppias kysyi ”mistäs teille tulee sähkö?” niin ei jatkanut, kun mies vastasi ”pistorasiasta tietenkin” ja käveli pois.

Taannoin, kun jalkaleikkauksen jälkeen tarvitsin kyynärsauvaa, sain kulkea ihan rauhassa käytävätyrkyttäjien häiritsemättä! Pitäisi ehkä alkaa aina pitää sauvaa mukana - vaikka onhan sekin omalla tavallaan hankalaa.

Yhdelle sähkömyyjälle sain jauhot kurkkuun, kun sanoin että minulle on ihan yks’ hailee onko sähkölaskuni pari euroa suurempi vai pienempi. Ihan tottakin se on.

Ärsyttäviä tosiaan!

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen minäkin ihmetellyt. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, lähikauppani sattuu olemaan citymarket ja jokaikinen kaupassa käynti on painajaista, kun ne haaskalinnut hyökkää sekä mennessä, että tullessa kimppuun. En tiedä mkten tuossa tilanteessa PITÄISI toimia: kieltäydynkö ystävällisesti, jolloin he saavat "paremmin jalan oven väliin" enkä pääse tilanteesta pois vai kävelenkö vain ohi heidän huuteluistaan huolimatta. Ei ole iso asia ehkä, mutta näiden oman pään sisäisten ongelmien kautta siitä tulee sellainen

Jatkat kävelyä samaan tahtiin kuin aiemmin ja huikkaat kohteliaasti vauhdista Ei kiitos!. Ei ne perään lähde.