Lue keskustelun säännöt.
Sokerikoukku
10.04.2018 |
Olen päälle 40v nainen ja todella pahassa sokerikoukussa. Ajoittain sorrun ahmimaan.
Omaan perusterveet elämäntavat mutta iän ja uupumuksen (tätä hoidetaan) myötä sokeririippuvuus vain pahenee!
Suklaalevy toimii, kuten rauhoittava. Niistäkin minulla on kokemusta. Nyt masennuslääkitys käytössä. Kaipaisin käytännön vinkkejä miten aloittaa sokerin karsinta ruokavaliosta? Mitä teen ensin. Herkut ahmin kaksin käsin jos niitä kaapissa on. Miten ja millä keinoin pääsisin niskan päälle tästä ahminnasta?
Kommentit (26)
Tuntuu karulta kieltäytyä kaikesta kerralla! Hiilareita mulla menee lähinnä aamupuurossa ja päivällisellä pari ruisleipää. Yhden hedelmän syön päivässä. Maketusaineita menee rahkassa ja mehukeitossa. Pepsi Maxia juon pari lasia viikossa.
Väsyneenä kroppa huuuutaa sokeria. Iltaisin usein sorrun ahmimaan tai jos olen toimettomana yksin kotona. Taidan syödä myös ahdistukseen. Palkitsen itseni ruualla. Syön myös iloon ja suruun :D Olen toivoton!
Olen aavistuksen ylipainoinen. 5-10kg toivoisin karistavani.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli myös sokerikoukku vielä noin viisi vuotta sitten. Pullaa, suklaata tai keksiä meni päivittäin, eikä siitä eroon päässyt muuten kuin välttämällä tuollaisia tuotteita, vaikka ne ensimmäiset päivät aivan hirveitä olivatkin. Nykyisin pystyn herkuttelemaan järkevämmin, esimerkiksi kerran viikossa. Tsemppiä!
Tutulta kuulostaa. Olin todella pahasti itse koukussa, päivittäin meni ja olin varma että ei tästä koskaan ”parannuta”. Eikä asiaa auttanut liikakilot. Mutta niin se vaan eräs kaunis päivä auttoi se että rupesin vaan syömään todella säännöllisesti, suhteellisen puhdasta ruokaa, paljon kasviksia, tarpeeksi proteiinia ja hiilihydraattia ja rasvoja ja puolen vuoden päästä tajusin että olen päässyt irti sokerista. Mutta kyllä se vaatii selkärankaa, sitä en kiellä. On tosin sen arvoista. Iho kiittää, energiaa on ja paino on laskenut 7kg.
Ei kai se auta, kuin aloittaa!
Toimisiko niin, että jättäisin ensin lisätyn sokerin ja makeutusaineet pois? Jättäisin ruokavalioon aamupuuron, marjat ja hedelmän. Pastaa ja perunaa menee vähän mutta riisiä syön muutaman kerran viikossa.
Leivän voin jättää pois kokonaan.
Mulla tulee vieroitusoireet jo pelkästä suunnittelusta!
Nuorempana olin koukussa suolaiseen mutta viime vuosina sokerista on tullut iso ongelma.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
helppohan se on muiden huudella, mutta koittakaapas itse kestää se huono olo & pään särky mikä tulee tunnin parin sisällä sokerilakon aloituksesta!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täällä sama. tulee kuumeinen olo jos yritän olla kaksikin tuntia ilman sokeria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse olen taistellut sokeria vastaan jo 7 v...
Itse voin sanoa melkein entiseksi sokerinarkiksi, tosin vieläkin jatkuu taistelu että nykyinen tilanne pysyy yllä tai paranisi entisestään.
Reilu 2 vuotta sitten vielä meni viikossa vähintään 2 isoa fazerin makusuklaa-levyä. Kyllä vähintään. Tästä tilanteesta pääsin irti, kun aloin odottamaan lasta. Jotenkin sain voimaa siitä päästä tuosta suosta ylös, koska en halua perintönä jakaa lapselleni tapaani herkutella: eli tapaa hukuttaa tunteet syömiseen. Lisäksi auttoi taistella sokeria vastaan ajatus, jos suklaan tilalla olisi viiniä, olisin täysi alkoholisti.
Nykyinen tilanne on sellainen, että meinaan taas lipsua sokerikoukkuni kultakaudelle. Ja pidän tällä hetkellä tipatonta tammikuuta herkkujen osalta. Mutta täysikieltoa en suosittele heti, sen epäonnistuessa usein upotaan pahempaan suohon.
Mutta konkreettiset keinoni taistella mielitekoani vastaan:
-Selkeästi yksi herkkupäivä, jolloin herkkuja on kohtuullinen määrä. Minulla max 100g suklaalevy perjantaina.
-Kaappeihin ei mitään hätävaraa varata.
-Alan puuhata jotain, mihin uppoudun jos mieliteko meinaa yllättää. Näitä puuhia on mm. neulominen ja siivoaminen.
-Herkkuja syödään vain iloisina hetkinä, ei vittuuntuneena ja väysyneenä.
-kun pidän pienenkin herkkulakon (2vk) ja kun onnistun siinä annan itselleni palkintoja. Palkintona usein on lupa ostaa uusi neulelanka tai joku muu esine. Viimeisin oli aikuisten lego-setti, kun onnistuin 3x 2vk lakoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse voin sanoa melkein entiseksi sokerinarkiksi, tosin vieläkin jatkuu taistelu että nykyinen tilanne pysyy yllä tai paranisi entisestään.
Reilu 2 vuotta sitten vielä meni viikossa vähintään 2 isoa fazerin makusuklaa-levyä. Kyllä vähintään. Tästä tilanteesta pääsin irti, kun aloin odottamaan lasta. Jotenkin sain voimaa siitä päästä tuosta suosta ylös, koska en halua perintönä jakaa lapselleni tapaani herkutella: eli tapaa hukuttaa tunteet syömiseen. Lisäksi auttoi taistella sokeria vastaan ajatus, jos suklaan tilalla olisi viiniä, olisin täysi alkoholisti.Nykyinen tilanne on sellainen, että meinaan taas lipsua sokerikoukkuni kultakaudelle. Ja pidän tällä hetkellä tipatonta tammikuuta herkkujen osalta. Mutta täysikieltoa en suosittele heti, sen epäonnistuessa usein upotaan pahempaan suohon.
Mutta konkreettiset keinoni taistella mielitekoani vastaan:
-Selkeästi yksi herkkupäivä, jolloin herkkuja on kohtuullinen määrä. Minulla max 100g suklaalevy perjantaina.
-Kaappeihin ei mitään hätävaraa varata.
-Alan puuhata jotain, mihin uppoudun jos mieliteko meinaa yllättää. Näitä puuhia on mm. neulominen ja siivoaminen.
-Herkkuja syödään vain iloisina hetkinä, ei vittuuntuneena ja väysyneenä.
-kun pidän pienenkin herkkulakon (2vk) ja kun onnistun siinä annan itselleni palkintoja. Palkintona usein on lupa ostaa uusi neulelanka tai joku muu esine. Viimeisin oli aikuisten lego-setti, kun onnistuin 3x 2vk lakoissa.
Hyvä lista vinkkejä. Lisäisin listaan
- älä mene nälkäisenä kauppaan (tulee heräteostoksia)
- vaihda herkku johonkin toiseen naposteltavaan (joskus herkkujen syönti voi olla vain tapa tietyn tekemisen yhteydessä esim. telkkaria katsoessa)
- säännöllinen syöminen, jolloin illalla ei tule paikkailtua päivän energiavajetta tai verensokerin heittelyn vuoksi ei tule tarvetta herkuille
Vierailija kirjoitti:
Itse voin sanoa melkein entiseksi sokerinarkiksi, tosin vieläkin jatkuu taistelu että nykyinen tilanne pysyy yllä tai paranisi entisestään.
Reilu 2 vuotta sitten vielä meni viikossa vähintään 2 isoa fazerin makusuklaa-levyä. Kyllä vähintään. Tästä tilanteesta pääsin irti, kun aloin odottamaan lasta. Jotenkin sain voimaa siitä päästä tuosta suosta ylös, koska en halua perintönä jakaa lapselleni tapaani herkutella: eli tapaa hukuttaa tunteet syömiseen. Lisäksi auttoi taistella sokeria vastaan ajatus, jos suklaan tilalla olisi viiniä, olisin täysi alkoholisti.Nykyinen tilanne on sellainen, että meinaan taas lipsua sokerikoukkuni kultakaudelle. Ja pidän tällä hetkellä tipatonta tammikuuta herkkujen osalta. Mutta täysikieltoa en suosittele heti, sen epäonnistuessa usein upotaan pahempaan suohon.
Mutta konkreettiset keinoni taistella mielitekoani vastaan:
-Selkeästi yksi herkkupäivä, jolloin
Itse sanoisin vain, että syömistä ei pitäisi liittää minkäänlaisiin tunteisiin. Ei edes iloisiin. Syömisen pitäisi olla vain tarveperusteinen, tarvitset ruokaa elääksesi. Ainoa poikkeus on juhlat. Jos syöt iloisiin tunteisiin, niin olet silti tunnesyöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha ketju, mutta edelleen ajankohtainen, kun ihmiset vain lihoo ja lihoo. Sokerista pääsee eroon kahdella tavalla. Vähennä sitä pikkuhiljaa tai lopeta kerralla. Itse tiedät kumpi sopii paremmin. Joillekin kerralla lopettaminen saattaa olla riski ahmimisen alkamiseen ja hiljaa vähentäminen voi olla pitkää kidutusta.
Jos et itse pysty lopettamaan, niin siihen saa apua. Itse lopetin hypnoosin avulla. Kävin terapeutilla 5 kertaa ja pääsin eroon pysyvästi sokerista. Jotkut lopettaa tupakan noin ja jotkut pääsee alkoholista eroon hypnoosilla. Kallistahan se on, mutta nyt kun olen ollut ilman sokeria 7 vuotta, niin olen säästänyt hyvin pitkän pennin.
Kyllä siitä sokerista pääsee eroon, mutta se vaatii töitä. Sitten kun koukku on katkaistu, niin elämä on ihanaa.
Jos pyörität jatkuvaa mantraa "mä olen niin toivoton tapaus, en kyllä pysty tähän varmaan, mä olen tämmöinen sokeriaddikti, kauheaa vieroitusoireita kauheaa" kuten ap niin epäonnistuminen on taattu. Vaihda mantra johonkin tällaiseen kuten "HALUAN elää tervettä elämää ja todellakin pystyn siihen vaikka alku onkin nyt vaikeaa". Hyväksy että on vaikeaa. Etsi muita keinoja purkaa ahdistusta. Hetki kerrallaan taklaat vanhoja huonoja ajattelutapoja. Itsekunnioitus kasvaa päivä päivältä kun huomaat että pystyt ja toimit arvojesi mukaan ja siitä tulee niin hyvä olo, että pian vanhat tavat eivät houkutakaan enää yhtään.
Toi on yleinen vaiva nykynaisilla.
Mua oikeasti alkoi oksettamaan, kun luin avausviestin! 🤮
Laihduta väsymys ja makeanhimo pois.
KAIKKI sokeri, makeutusaineet ja hiilarit pois. Oikeasti, koukku pysyy yllä niin kauan kuin syöt insuliinia nostattavaa tai makeaa ruokaa. Itse olen juuri sitä tyyppiä, joka ei voi vain syödä vaikka paria palaa maitosuklaata tai pientä annosta pastaa. Pastaa menee kerralla koko kattilallinen ja suklaata rivitolkulla.