Lue keskustelun säännöt.
Mitä omituisia "pakkoajatuksia" teillä on?
31.03.2018 |
Puhun lainausmerkeissä sillä etten nyt kysy oikeasta pakko-oireisestä häiriöstä, vaan omituisista ajatuksista joita tulee varmaan suurimmalle osalle ihmisistä.
Itse toisinaan vaikka tuttavien kanssa illastaessa tai vain ulkona tuntemattomien kohdalla miettinyt, mitä tapahtuisi jos nyt vain ilman mitään syytä löisin tuota henkilöä. Miten ympärillä olevat reagoisivat tähän täysin järjettömään ja yllättävään tekoon. Keskustelukin saattaa mennä ohi kun jumitun miettimään tätä.
En ole ikinä ketään lyönyt enkä esimerkiksi vihaisena tunne tarvetta käyttäytyä väkivaltaisesti.
Kommentit (10)
Jos joku auto ajaa pitkään perässäni, luulen, että se seuraa minua.
Ja joskus ajattelen, että olen töppäillyt jotenkin ja perässä ajaja on tulossa selvittämään asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin mitä muut ajattelee mun jokaisesta liikkeestä tai pienestäkin kasvojen liikkeestä kuten vaikka silmien räpäyttämisestä. Tai mietin kattooko ne mun isoja käsiä tai mun ihokarvoja.
Jostain syystä nää ajatukset on voimakkaampia talvella. Kun tulee valosampaa, niin rentoudun vähän. Mutta syksyllä alkaa taas jäykkyys.
Jossain hiljaisessa tai tärkeässä tilaisuudessa (kirkko, konsertti, museo) mietin, että jos alkaisin kiljua kovaan ääneen jotain härskiyksiä. Pelottaa joskus että alankin.
Kun ei ole mitään ajateltavaa alan pyöritellä päässäni numeroita tai kirjaimia. Päähän pälkähtää joku sana ja sen sanan kirjaimet pitää järjestellä uudestaan vaikka niin, että kaksi vokaalia ei voi olla peräkkäin, vaan välissä pitää olla konsonantti. Jos vokaaleja ja konsonantteja ei ole parillista määrää niin sanan keskelle voi laittaa kaksi vokaalia tai kaksi konsonanttia peräkkäin. Ihan miten vaan, mutta sana pitää kuitenkin jotenkin järjestellä uudestaan. Otetaan esimerkiksi sana "järjestellä" se menisi uudellen järjesteltynä näin: järleseltäj tai räjleseljät. Tätä voi jatkaa vaikka kuinka kauan. Numeroiden pyörittely taas menee niin, että otetaan vaikka joku kolminumeroinen luku, kuten esim 365. Lasketaan ensin yhteen luvun numerot eli 3+6+5=14. Sitten lasketaan yhteen 1+4=5. Tätä voi jatkaa myös vaikka kuinka kauan, otetaan vaan jostain joku luku, vaikka kellonaika tai auton kilometrimittarista lukema.
Sitten jos ajatellaan ihan vaan jotain konkreettista ajatusta, joka pälkähtää päähän, niin aika usein huomaan ajattelevani tilannetta, että jos nyt tulisi maailmanloppu niin ainoat hengissä selvinneet ihmiset olisivat nyt tässä samassa tilassa kanssani ja tällä porukalla pitäisi saada aikaiseksi uusi ihmiskunta. Joka johtaa siihen, että mitä taitoja tällä porukalla olisi, miten tällä porukalla pärjättäisiin hengissä, kuka pariutuisi kenen kanssa jne. Tällainen ajatus tulee esim bussissa tai junavaunussa, tai terveyskeskuksen odotustilassa...
Mulla on sekä pakkoajatuksia "voi ei mitä jos lyön tuota veitsellä" että ihan vaan murhanhimoisia ajatuksia. Voi esiintyä siis samassa päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos joku auto ajaa pitkään perässäni, luulen, että se seuraa minua.
Ja joskus ajattelen, että olen töppäillyt jotenkin ja perässä ajaja on tulossa selvittämään asiaa.
Minulla on samantyylinen ajatus edellä ajavasta, jos siinä on joku keskiviivaa myöten ajava kuhnari, niin ajattelen että tekee sitä minun kiusakseni. Kun olen kääntymässä, vikutan myöhään, ettei kuhnari tietäisi kääntyä taas eteeni, vaan menisi vahingossa suoraan ohi risteyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena oli hirveesti semmosia että nyt pitää vaihtaa kadun puolta tai muuten käy jotain huonosti tai jos en nyt napsuta sormia kolme kertaa niin käy jotain pahaa. Ihan normaali musta tuli silti kai.:D
Liikennöityä siltaa ylittäessä pelkään että hyppään sillalta veteen koska se liikenne ahdistaa niin paljon. Ennen pystyin työntämään tämän ajatuksen pois joka kerta mutta nyt kun kärsin paniikkihäiriöstä olen joutunut juoksemaan siltojen yli.
Tämän saman häiriön myötä pelkään myös että alan esim. luennolla selittää jotain sekavaa tai tunnustamaan ihastustani opettajaan tai jotain mikä ei edes pidä paikkaansa. Silloin on pakko ottaa puolikas rauhoittava, muuten pelkään pyörtyväni luokkaan.
Veden läheisyydessä (esim. sillalla) mietin joskus, mitä jos heittäisin avaimet tai puhelimet veteen.