Ukko suutahtelee aina, kun yritän tehdä jotain itselleni tärkeää ja mielekästä.

Sano että kumpikaan heistä ei tule kuolemaan poissaolosi aikana eikä (ilmeisesti vauva) tule saamaan mitään traumaa poissaolostasi. Mies vaan keksii tekosyitä, ettei hänen tarvitse uhrata vapaa-aikaansa lapsenhoitoon. Ja muista myös, että jos kotiin palatessasi lapsella on vaikka vaatteet erilailla kuin itse olisit laittanut, älä sano mitään. Anna miehen hoitaa tavallaan.

Ovesta ulos vaan reippaasti!

Meillä on niin, että mies ei pysty tekemään mitään samaan aikaan kun on lapsen kanssa. Siis minä pystyn tekemään ruokaa, siivoamaan, käymään kaupassa / pankissa you name it, mutta jos miehen pitää tehdä jotain, ihan mitä vaan, niin minun on oltava lapsen kanssa. Hassua.

Kaveripariskunnassa mies ei kertakaikkiaan uskaltanut olla vauvan kanssa kahdestaan. Pelkäsi ettei osaa, että rikkoo vauvan. Kysy mieheltäsi miksi on huolissaan jos lähdet pois ja kerro ratkaisu mahdolliseen huoleen. Kerro myös että homma on niin, että sinä tarvitset nyt sen oman aikasi. Ihan ystävällisesti tuetenkin juttelette :)

Miehet pitää joskus pistää tapahtuneen tosiasian eteen. Jätä kirjalliset ohjeet keittiön pöydälle ja mene ovesta ulos.

Meillä mies liki heitti mut tänäänkin ulos ja shoppailemaan ja jäi viiden lapsemme kanssa kotiin. Oli ollut rankkaa, lapset kiukuttelee enemmän kun testaavat isäänsä joka on kuitenkin heidän kanssaan vähemmän, mutta selvisivät ja mulla oli ihan mukavaa.. Mutta kamala ikävä.

Lähet vaan, kyllä ne pärjää.

Anoppi apuun!

Minkä ikäinen lapsi on? Mikä vauvan hoidossa on se vaikein osuus? Älä anna sitä vaihtoehtoa, että et lähde minnekään, vaan lähdet. Teet sen ainakin kerran viikossa ja et kuuntele yhtään mitään vastalauseita, vaan sanot, että mies on aikuinen ihminen ja hänen pitää pärjätä kupeitten hedelmän kanssa.