Lue keskustelun säännöt.
En ihan ymmärrä miten 'maladaptive daydream' voi olla häiriö
16.03.2018 |
Luin että 60% ajasta jos kuluu mielikuvitusmaailmassa, niin sopii sairauden kuvaan. Mutta eihän kenelläkään ole läheskään realistinen maailmankuva, ja osa ihmisistä on hyvinkin harhaisia todellisuutensa kanssa ihan luonnostaan. Esim. kuvittelee puolisonsa olevansa uskollinen, vaikka ihan selviä merkkejä pettämisestä ja vain torjuu ne. Tai kuvittelee olevansa hyvännäköinen kaikkien toistenkin mielestä, vaikka olisi keskimääräistä mitättömämmän näköinen ja ei sovi tämänhetkiseen kauneusihanteeseen. Epätodenmukaisessa todellisuudessa vapaaehtoisesti eläminen ja kieltäytyminen maailmankuvansa korjaamisesta sen sitä vaatiessa on sairaampaa kuin keinotekoisen maailman luominen, jonka tiedostaa olevan fantasiaa.
Kommentit (8)
Kyse onkin siitä että uskoo kaikkien kanssa samoihin asioihin. Se on inhimillinen piirre, ei omiin kuvitelmiin uskominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse onkin siitä että uskoo kaikkien kanssa samoihin asioihin. Se on inhimillinen piirre, ei omiin kuvitelmiin uskominen.
No mutta enhän minä usko että naapurin Minnan mies on uskollinen, samoin kuin en itse tajua omia monia sokeita pisteitä. Ei ole siitäkään aina kyse, että harhat olisivat yhteisiä. Ap
Tiedän ihmisen jolla on kokonainen mielikuvitusmaailma, suuri fantasiamaailma jossa on kansoja, kuningaskuntia, sukuja ja pitkä historia, jotka tämä on luonut kaikki . Hän käy niitä keskusteluja ja kirjoittaa historiaa tuntikausia, ja ne ovat hänelle todella tärkeitä.
Mul on masennus, ja vajoan johonkin emt, "transsiin" :DD Oon ihan pihalla kokoajan. :D
Minulla ollut varmaan tuo. Sisäisesti rikasta ja varmaan onnellisinta aikaani. Saatoin maata päiväkausia pilvilinnoissani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ihmisen jolla on kokonainen mielikuvitusmaailma, suuri fantasiamaailma jossa on kansoja, kuningaskuntia, sukuja ja pitkä historia, jotka tämä on luonut kaikki . Hän käy niitä keskusteluja ja kirjoittaa historiaa tuntikausia, ja ne ovat hänelle todella tärkeitä.
Eihän tuo J. R. R. Tolkienkaan ihan normaali tainnut olla, harrasteli juuri tuollaisia käsittääkseni!
Vierailija kirjoitti:
Minulla ollut varmaan tuo. Sisäisesti rikasta ja varmaan onnellisinta aikaani. Saatoin maata päiväkausia pilvilinnoissani.
Mulle on joskus käynyt niin, että kun pitkästä aikaa menee ulos "oikeaan maailmaan" niin pelästyn kuinka todellista ja uskomatonta kaikki onkaan. Esim. tänään näin kaupassa nuoren miehen jolla oli erityisen meripihkanväriset silmät ja muutenkin jotenkin vaikuttava, miten todellisuus voi luoda jotain niin hienoa? Olen ihan kuin jossain huumeissa, kun saan dopamiiniryöppyjä normaaleista asioista eristäytymisen jälkeenpäin. Ot, tiedän että et puhunut tästä mutta tuli mieleen
:p