Lääkäri määräsi 80-vuotiaan isäni elvytyskieltoon

Vierailija kirjoitti:

MItä se lääkäri tekee, jos omaiset aloittavat elvytyksen kotona?

Toisaalta lääkäri ei saa määrätä elvytyskieltoa keskustelematta potilaan ja/tai omaistensa kanssa, ilman tätä tehty elvytyskieltopäätös on lainvastainen ja lääkäri voi menettää oikeutensa toimia lääkärinä, jos omaiset nostavat kanteen.

Miksi infarktin saanut dementia-potilas olisi kotona? Sinähän se asiantuntija olet, oletko saanut pätevyytesi Greyn anatomiasta?

Monet nuoretkin ovat itse tehneet  elvytyskieltoja. Ei se tarkoita, etteikö hoidettaisi.

Elvytystä ei vain aloiteta tai yleensä jatketa, jos henkilöllä ei ole enää odotettavissa ihmisarvoista elämää, esim. pysyy hengissä vain johonkin koneeseen kytkettynä. ja kenties aivokuolleena.

Meillä isä, liki 90v,sai aivoverenvuodon. Neurologi kyllä keskusteli asiasta isäni kanssa (elvytyskiellosta) ja sitten kysyi minun mielipidettä asiasta. Perustelin oman kantani sillä, että isäni on elänyt hyvän ja mielekkään elämän ja tehnyt osapuilleen kaiken, mitä on halunnut. En nähnyt siinä tapauksessa, jos vuoto pahenisi ja seuraisi elvytystarve, mielekkääksi lähteä elvyttämään, vaikka isä rakas onkin. Lääkäri oli samaa mieltä ja elvytyskielto kirjattiin ylös. Lääkäri sanoi vielä kauniisti, ettei hän jätä viimeistä päätöstä omaisille, vaan ottaa vastuun viimeisestä päätöksestä.

Isäni selvisi ja parani ihan hyvään kuntoon.

Eli kun kaikki trollin aloitukset elvytyskiellosta poistettiin, veti 5 vuotta vanhan jutun esille.

Alkaa kyllästyttää.

Äitini sai aivoinfvarktin 93 v, liotushoito ja elää tänäpäivänäkin, oli lievä. Toki lääkäri oli vähän sitä mieltä että ei koska jo niin vanha. Liotushoito tuli. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä lääkäri usein tekee päätöksen ettei elvytetä, jos potilas on jo ennestään pahasti dementoitunut ja tulevaisuus näyttää vihannekselta letkuissa

Meillä vanhainkodissa pyritään kysymään elvytyksestä vanhukselta ja omaisilta ennen kuin ollaan tuossa tilanteessa, usein ihmiset eivät ymmärrä että kyse ei ole siitä etteikö hoidettaisi muuten, kipuja js keuhkokuumeita jne, mutta annetaan vanhuksen kuolla rauhassa kun sydän pysähtyy, eikä kiskota lattialle sängystä, katkota kylkiluita, raahata ympäri maakuntaa ja tulos on kuolema parin tunnin kuluttua.

Elvytys on kropalle tosi koettelemus ja turha haurasta kehoa runnoa.

Itse olen alle 50v ja elvytyksen jäljiltä todella kipeä ja mustelmilla rintakehästä vaikkei onneksi luita katkennut kun korkeintaan ehkä hiusmurtuma. Brutaalia hommaa se on.

Vierailija kirjoitti:

Eli kun kaikki trollin aloitukset elvytyskiellosta poistettiin, veti 5 vuotta vanhan jutun esille.

Alkaa kyllästyttää.

Mitä väliä vaikka olisi 100 vuotta vanha aloitus. Miksi ketjuja pitäisi hautoa jollain sivulla 10000 tyhjän panttina.

Monisairas hauras vanhus ei välttämättä kestä elvyttämistä. Ja onko se enää välttämättä mielekästäkään? Omaisten toiveesta vanhuksille syötetään valtavat määrät lääkkeitä vaikka luonnollista olisi jo päästä pois, varsinkin jos muistisairaus on edennyt jo pitkälle. Oma hoitotahto on jo kirjattu kantaan joten toivottavasti omaisten ei tarvitse asiaa pohtia vaan antaa luonnon tehdä tehtävänsä.

Meillä äiti määräsi itsensä elvytyskieltoon jo 10 vuotta sitten. Nyt on 80 v.

Voisiko toinen lääkäri purkaa sen? Jos olette omaisina ehdottomasti elvytyskieltoa vastaan.

Lääkäri voi määrätä eövytyskiellon, vaikka omaiset sitä vastustaisivatkin. Teileän tapauksessa lääkäri on kuitenkin toiminut uskomattoman tökerösti ja epäempaattisesti, ja voisitte kyllä tehdä valituksen ihan tuosta tavasta miten teille asiasta kerrottiin, varsinkin tuo äidillenne sanottu kommentti oli todella asiaton. Elvytyskieltoa ei tehdä ikäperusteisesti, vaan sen pohjalta minkälaiseksi lääkäri arvioi potilaan mahdollisuudet selvitä elvytyksestä. Sairaalaelvytys on todella rankka toimenpide, ja huonokuntoinen hauras ihminen ei välttämättä selviä siitä ollenkaan, tai jos jää henkiin, voi olla itse elvytyksen seurauksena loppuikänsä täysin toimintakyvytön. Myös muunlaisia hoidonrajauksia on mahdollista tehdä. Esimerkiksi lääkäri voi määrätä että mitään invasiivisia toimenpiteitä ei tehdä, tai sairaalasiirtoja ei tehdä. Tämä on tavallista laitoshoidossa olevilla vanhuksilla. Käytännössä tarkoittaa sitä, että kun hauras vanhus lopun lähestyessä sairastuu esimerkiksi keuhkokuumeeseen (joka on hyvin yleistä), hoidetaan vain kipua, ja annetaan kuolla rauhassa ilman turhaa siirtelyä paikasta toiseen. Vaikka itse sairaanhoitajana ymmärrän elvytyskiellon perusteet ja tarpeellisuuden, olen itsekin hieman miettiliäs sen suhteen, määrätäänkö se nykyään turhan kevyin perustein. Nykyään on niin suuri pula sairaanhoitajista, lääkäreistä, ja resursseista kaikkiaan, että käytetäänkö elvytyskieltoa keinona vapauttaa paikkoja vuodeosastoilla. En tiedä onko näin. Toivon että ei ole.

Aika ketkuja, laitetaan vielä englanniksi niin ettei vanhukset tajua.